PARTIOSANAKIRJA-SANASTO © Yrjö ‘Yrjänä’ Nenonen
Partiosanasto on monelta osaltaan erityissanastoa, jota varsinkin partiotoiminnan ulkopuolella olevat, esim. nykypäivän partiolaisten vanhemmat, eivä tunne, eivätkä tiedä tarkkaan sanojen merkitystä. Monet partioperinteet, tapakulttuuri ja niiden syntyhistoria tai erilaisten symbolien selitykset ovat monelle partiolaisellekin vieraita asioita. Tämän sanakirja-sanaston tarkoituksena on auttaa näiden asioiden selvittämisessä ja tutuksi tekemisessä.
Sanakirjaan on kerätty mahdollisimman paljon kaikenlaisia partioon liittyviä sanoja, mutta se sisältää myös muuta partioon tai partiointiin liittyvää sanastoa kuten purjehdukseen, veneilyyn, retkeilyyn, suunnistamiseen ja muihin partiossa käytettäviin sanoihin. Se sisältää myös jonkin verran murresanoja, mutta valitettavasti kaikkia ei ehkä pystytä tähän liittämään. Sanastoa kootessani olen huomannut, että hyvin monet asiat on esitetty eri teoksissa eri tavalla ja käytäntökin on monessa suhteessa hyvinkin kirjavaa, joten tuskin on olemassakaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai menetelmää, joita varsinkin tapakulttuuri (esim. lippumenot) sisältää, mutta viitteitä näistä asioista ainakin on saatavissa.
Joitakin lukumäärä tietojakin on esitetty useampia, riippuen lähdeteoksesta, kuten esimerkiksi siitä, kuinka monta poikaa osallistui ensimmäiselle partioleirille (Brownsea Islandilla). Vaihtoehtoja on ollut 18, 21 ja 22. Jopa samassa teoksessa kuten Sankarin kaksi elämää-kirjassa (suomennoksessa). Samoin leirin ajankohdasta on ainkin kaksi eri alkamisajankohtaa, jne.
Jos löydät virheitä, puutteellisuuksia, uusia sanoja jne, otan tiedot ja oikaisut mielelläni vastaan ja liitän ne tiedostoon. Lähetä tiedot: yrjonenonen@hotmail.com tai partiomuseo@sp.partio.fi
>merkki sanan edessä tarkoittaa, katso myös..
Lähteet: partiokirjallisuus, partioystävät.
Parhaiten löydät etsimäsi sanan painamalla Ctrl+F ja kirjoittamalla hakusanan osoitettuun kohtaan ja painamalla Enter.
I-LUOKAN-MERKKI >Finne Gunnar, >luokkamerkit
I-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO
1930-luvulla suoritettiin ns. I-luokan partiojohtajatutkintoa, jonka suorittanutta nimitettiin leikillisesti ”partiotohtoriksi”. Tutkinto oli siis korkein johtajatutkinto, jonka partiojohtaja siihen aikaan voi suorittaa. Siihen kuului kurssien ja koulutuksen lisäksi tutkielman teko, jostain partio-toimintaan liittyvästä aiheesta ja ns. ’väittelytilaisuus’, jossa oli myös vastaväittelijä joka punnitsi suorittajan tiedot. Hyväksytystä suorituksesta sai johtajatutkintotodistuksen ja merkiksi pillinarussa kannettavan hopeisen kävyn.
I-LUOKKA >luokkamerkit
II-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO
1930-luvulta alkaen suoritettiin eritasoisia johtajatutkintoja. II lk. oli keskimmäinen.
II-LUOKKA >luokkamerkit
III-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO
1930-luvulta alkaen suoritettiin eritasoisia johtajatutkintoja. III lk. oli alin johtajatutkinto.
III-LUOKKA >luokkamerkit
A-PUKKI
A-pukkia käytetään esim. joen, puron, ojan tms. ylittämiseen. Kaksi pitkää rankaa köytetään yläpäästään ja keskikorkeuden yläpuolelle vaakasuoraan köytetään poikkipuomi. Poikkipuomin päälle asettuva voidaan esim. pitkien riukujen avulla työntää ko. esteen yli.
A-TELTTI >teltta, >kurkiaisteltta
AALTO REINO
Reino Olavi Aalto ”Altsi”, 13.81901 Hki – 28.09.1960 Hki, Poikatyönsihteeri HNMKY, Hopeasusi no:9
AAMUTOIMET
Leirillä aamuherätyksen jälkeen suoritettavat säännönmukaiset tehtävät. Aamutoimiin kuluu peseytyminen, pukeutuminen, teltan siivoaminen, tuulettaminen ja tavaroiden järjestäminen. Perinteiseen aamutoimeen kuuluu myös telttatarkastus.
AAMUVOIMISTELU
Leirillä heti aamuherätyksen jälkeen suoritettiin ennen johdettu aamuvoimistelu, johon kaikki osallistuivat.
AAPA suuri puuton suo.
AARNE SIRKKA lahjoittanut >morsiuskruunun partiotyttöjen käyttöön v. 1937
AARNIALUEET
>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka säilytetään kokonaan koskemattomina alkuperäisen luonnon näytteinä. Niissä liikutaan jokamiehen oikeuksia noudattaen.
AARNIOMETSÄ Sudenpentujen partio-ohjelman osa-alueen nimitys.
AASINHATTU
BP nimitti ensimmäisellä partioleirillä Brownsea Islandilla pojille jakamiaan pehmeitä lierihattuja ‘aasinhatuiksi’. Hattujen toinen lieri käännettiin ylös ja kiinnitettiin neulalla, jolloin ne muistuttivat Etelä-Afrikan poliisivoimien miehiltä, joiden asut oli BP suunnitellut.
ADJUTANTTI
>vja:n apulainen. Partiojärjestön (nyk. Lippukunnan) >veljesjoukon johtajan (>maisteri) sijaista kutsuttiin adjutantiksi
ADVENTTIKALENTERI
Partiotytöt toivat aikanaan kalenteriperinteen Suomeen Saksasta. Lippukunnat myyvät kalenteria joulunalusaikaan rahoittaakseen tuotolla SP:n, piirin ja oman lpk:n toimintaa.
AGNES >Baden-Powell Agnes
AHDATA Lastata venettä.
AHKIO
Venemäinen, jalakseton ajo- ja kuljetusneuvo. Talvella käytetään ahkiota, mikäli kuljetettavaa tavaraa on niin paljon, ettei sitä ole mahdollista kantaa tai halutaan selvitä vähemmillä kantamuksilla.
AHTERI Aluksen peräpää eli perä
AIDS TO SCOUTING BP kirjoitti kirjan partiointiohjeita sotilaita varten ennen partioliikkeen perustamista.
AINA VALMIINA
Partiolainen on aina valmiina täyttämään velvollisuutensa. Partiolaiset palvelevat tarjoamalla apuaan aina kun se on mahdollista. Aina valmiina-asenteeseen kuuluvat myös hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus. Kun partiolaiselle sanotaan "Ole valmis" hän vastaa "Aina valmiina!"
AIRO
veneeseen hankaimen avulla kiinnitettävä toisesta päästä lapamainen soutuväline. Airon osien nimet: pyyry, ponsi, varsi, lapa
AJATTELUPÄIVÄ
Nimi muuttui ajan myötä >muistelemispäiväksi. >Thinking Day, kansainvälinen >muistelemispäivä, jota vietetään B-P:n ja Lady Olave:n yhteinen syntymäpäivä.
AJOANKKURI >Meriankkuri, >laahusankkuri; pitää aluksen vasten aaltoja
AKANKÄÄNNÖS Lehmänkäännös veneellä. Halssin vaihtaminen toiselle myötäisen kautta.
AKATEEMINEN PARTIOKILTA
Helsingissä opiskelevat poikaylioppilaat perustivat APK:n 1924.
AKATEEMISTEN PARTIOTYTTÖJEN KERHO
Koulutuslippukunta >SASA:n oli aikanaan perustanut Anni Collan Helsinkiin 1926. 1930-1933 toiminta oli keskeytyksissä, alkaen uudelleen 31.10.1933 ja jatkuen aina 1960-luvulle muualta maasta tulevien tyttö-opiskelijoiden yhteenliittymäksi. Nimi tuli tunnuksen "silmät auki, sielu altis" alkukirjaimista. Kutsuttiin myös nimityksellä "partio-osakunta". Sasa vaikutti aikanaan voimakkaasti SPTJ:n ohjelma- ja koulutustoimintaan.
AKELA
Nimitys Akela on peräisin Rudyard Kiplingin >"Viidakkokirjasta". B-P käytti Viidakkokirjan tarinoita sudenpentuohjelmansa taustatarinoina, minkä vuoksi ne aikanaan otettiin käyttöön myös Suomessa. Teoksessa kerrotaan susilaumasta, jota johti vahva viisas susi, Akela. Akela tarkoittaa lippukunnan sudenpentuosaston johtajaa, laumanjohtajakouluttaja.
AKELAKURSSI >laumanjohtajien jatkokurssi
ALAHNKA aluksen suojan puoli, >lee
ALALEIRI
jonkin suuren leirin yksi pienempi osa leiristä; alaleirejä voivat olla perheleiri, palveluleiri, työleiri sekä jonkin aiheeseen liittyvät alaleirien nimitykset.
ALALIIKKI >Liikki
ALAVANTTI >vantti
ALFA
Alfkeitin; Isokokoinen pyörillä liikuteltava ”keittiö”, jossa puilla lämmitettävä iso pata ja vedenlämmitin.
ALKOHOLI
partiotoiminta pyrkii kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin ja siksi alkoholin nauttiminen ei kuulu partiotoimintaan.
ALOKAS
Partioon liittyjä aikoinaan oli ensin alokas >kokelas, joka tutustui partiotoimintaan, partiolakiin, lupaukseen ja opetteli partiotapoja. Aika oli noin 3 kuukauden pituinen. Kun nämä tiedot olivat riittävät suoritettiin >partiolaiseksi nimittäminen. Tämä vaihe vastaa tavallaan nykyistä III-luokkaa (>luokkasuoritukset). Alokkaat käyttivät partiopukua ilman huivia ja merkkejä, vasta lupauksen tehtyään tyttö sai solmia kaulaansa sinisen partiohuivin ja kiinnittää sen solmuun III luokan merkin (tyttöjen kolmiapilamerkin)
ALOKASLIPPUKUNTA
Ennen alokaslippukuntia ovat ne SPTJ:n jäsenliittojen jäsenlippukunnat, jotka eivät täytä varsinaiselle lippukunnalle asetettuja vaatimuksia. Mikäli varsinainen lippukunta kolmena peräkkäisenä vuonna ei enää täytä tällaiselle lippukunnalle asetettuja vaatimuksia, siirtyy se takaisin alokaslippukunnaksi. Alokaslippukuntien jäsenoikeudet ovat rajoitetut. >Esialokaslippukunta.
ALOKASVARTIO ryhmä >alokkaita
ALOPAEUS-LINDHOLM HELÉNE
Toimen Tyttöjen perustaja 1911.
ALOPAEUS-LINDHOLM INGEBORG
Yksi Helsingin >Toimen Tyttöjen perustajista (1911). I:n äidin Heléne Alopaeus-Lindholmin aloitteesta partiotoiminta tytöille aloitettiin 1911. Ingeborg (Nams) ja hänen sisarensa Gerda (Helle) ryhtyivät pitämään tyttövartioita.
ALPPIMAJA
>partiokodit; Our Chalet on partiotyttöjen maailmanjärjestön loma- ja koulutuskeskus Sveitsissä. Sen on lahjoittanut partiotyttöjen maailmanliitolle >Mrs. Helen Storrow.
ALUEOHJAAJA
Kokenut partiojohtaja, joka on tietyn alueen lpk:ien käytettävissä ja pitää yhteyttä sekä lpk:n johtoon että partiopiiriin. Alueohjaaja hoitaa usein myös koulutusohjaajan tehtäviä.
ALUSREKISTERI
SP pitää alusrekisteriä katsastetuista partioaluksista. Aluksesta merkitään alusrekisteriin rekisteröinti-ilmoituksesta ilmenevät tiedot. >partioalusten tunnukset
AMMATTITAITO
>Operaatio Ammattitaito toteutettiin 1964, jolla hankittiin varoja sekä Suomen varattomimpien seutujen nuorten, että ulkomaalaisten pakolaisnuorten ammattikoulutukseen.
ANKKURI
Köyden päässä oleva veteen upotettava koukku, joka kaivautuu pohjaan ja pitää veneen, aluksen paikallaan. Ankkurin osat ovat: tukki, valin, kaarre, haara, koura, kynsi, perä.
ANKKURIKLYYSI Ankkuriklyyssi; Reikä, josta ankkurin kettinki juoksee kannelta mereen
ANKKURIPELI Vinssi, jolla ankkuriketju tai - köysi vedetään ylös tai varpataan.
ANKKURIVALO
Ankkurivalo on merkki muille vesillä liikkujille, että ei olla liikkeellä vaan eli ankkurissa tai laiturissa. Ankkurivaloksi kelpaa esim. öljylyhty.
ANORAKKI
Tuulta pitävä väljä pusero. Anorak on alunperin arktisen alueen asukkaiden päällimmäinen suojavaate.
ANSIOMERKIN KÄYTTÖ
Ansiomerkkien käytöstä on ohjeet Suomen Partiolaisten Ansiomerkkioppaassa.
Ansiomerkkejä käytetään seuraavasti: LPK:n, piirin ja järjestön vuosi-, jäsen- ja juhlakokoukset. LPK:n jäsenten vanhemmille ja taustayhteisölle järjestämässä juhlassa. Vierailu- , juhla- yms. tilaisuudet, Suurleirien avajaiset, Itsenäisyyspäivän, Yrjönpäivän ja partioliikkeen muun merkkipäivän johdosta järjestetyssä juhlassa tai paraatissa.
ANSIOMERKIT
Suomen Partiolaiset, piirit ja lippukunnat myöntävät ansioituneille partiolaisille ansiomerkkejä. Myönnettäviä ansiomerkkejä ovat mm. >Collanin solki, >Louhisuden solki, >Pyhän Yrjön solki, >Mannerheim-solki, >Hopeajoutsen, >Hopeasusi. Suomen Partiolaisten Ansioristijärjestelmään kuuluu Suuri Ansioristi, >Sankarimerkki, Ansioristit ja Ansiomitalit. Merkeille ovat omat myöntämisperusteensa ja sääntönsä. Piirin ja järjestön ansiomerkkejä voidaan ehdottaa henkilölle, joka on antanut huomattavasti suuremman työpanoksen, kuin olisi voinut heidän vastaanottamansa tehtävän perusteella kohtuullisesti edellyttää.
ANSIOMERKKITOIMIKUNTA
Suomen Partiolaisten alainen toimielin, jonka valitsee hallitus. Ansiomerkkitoimikunta käsittelee kaikki sille toimitetut ansiomerkkianomukset.
ANSIORISTI
SP:n ansioristiin kuuluu kaksi ansiomitalia, Pronssinen ja Hopeinen Ansiomitali sekä Hopeinen ja Kultainen Ansioristi, Suuri Ansioristi ja Sankarimerkki.
APILA >Kolmiapila
APILANLEHTI >kolmiapila
APINASILTA Kahden tukirakenteen varaan köysistä rakennettava riippusilta.
APULAISVARTIONJOHTAJA
>vja, avj; >vartionjohtajan apulainen (ent. >adjutantti)
APUSISAR
Sodan aikana niitä partiotyttöjä, joilla ei ollut sairaanhoitajan koulutusta tai eivät ikänsä puolesta voineet osallistu muuhun toimintaan tai eivät halunneet liittyä lotta-järjestöön, mutta olivat mukana auttamassa sairaita hoidettaessa kutsuttiin apusisariksi. Toinen nimitys oli pikku sisar.
ARCADIA-LAIVA Laiva, jossa >BP ja >Olave tapasivat 1912 toisensa
ARKAJALKA Uutta sudenpentua kutsutaan usein arkajalaksi ja opettelee partiotoiminnan alkeita.
ARKAJALKATUTKINTO
Sudenpentu, joka suorittaa ns. arkajalkavaihetta.
ARKAJALKAVAIHE Uusi sudenpentu tutustuu sudenpentu- ja partiotoimintaan
ARKISTO
Lippukunnan ylläpitämä oma arkisto. Jokaisen lippukunnan tulee pitää hyvää huolta omasta arkistostaan. Arkisto on osa lippukuntaa, joka muodostaa lippukunnan juuret. Perinteiden säilyminen edellyttää arkistointia. Arkistointiohjeita saat kirjasesta ARKKI; Arkistointi ja historiikki-kirjasesta. Ks. www.partio.fi/museo
ARKISTONHOITAJA vastaa lpk:n arkistosta
ARROWE PARK Englannin Jamboree v. 1929 pidettiin AP:ssa
ARVOLAUSE kurssitodistus
ASTE kulman mittayksikkö
ASTEJAOTUS ympyränmuotoinen kehä on jaettu 360º:een
ASU >partioasu
AURINKOKELLO laite, joka auringon avulla näyttää kellonajan.
AUTA MUITA AUTTAMAAN
>operaatiot; keräys poliopotilaiden hyväksi
AUTTAA MUITA.. >operaatiot
AUTSI syvä rotko, kanjoni
AUTTI >autsi
AVAINKOULUTUS >partioavainkoulutus
AVARUUSHUOPA
suojapeite, joka on valmistettu lasikuituvahvisteisesta polyamidista, jonka sisään on puristettu tyhjiörakkuloita. Kankaan toinen puoli on aluminoitu.
AVJ >apulaisvartionjohtaja
AVOTUULI Tuuli, joka purjehdittaessa puhaltaa aluksen poikkiviivan peräpuolelta.
B-JÄSEN
Alle 15-vuotiaat lippukunnan jäsenet. B-jäsenillä on lpk kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
BADEN-POWELL AGNES
BP:n sisar, joka sai kunnian organisoida tyttötoiminnan ja näin hänestä tuli 1909 ensimmäinen tyttöjen johtaja. Tyttöjä ei kutsuttu ‘scouteiksi’ (tiedustelijoiksi) vaan heitä ryhdyttiin kutsumaan ‘guideiksi’ (oppaiksi).
BADEN-POWELL HOUSE
Lontoossa sijaitseva partiohotelli
BADEN-POWELL OLAVE
22.2.1889 - 25.6.1977. Maailma partiotyttöjen ylijohtaja syntyi Chesterfieldissä ja B-P:n puoliso 30.10.1912, jolloin hän oli siis 32 vuotta BP:tä nuorempi. Lady Olave Baden-Powell (Olave St. Clais Soames), josta tuli 1916 maailman partiotyttöjen johtaja ja 1930 hänestä tuli partiotyttöjen ylijohtaja “World Chief Guide”.
Käynnit Suomessa: 1933 Helsingin Kaivopuistossa paraati, jonka vastaanotti B-P ja Olave (video tallella Suomen Partiomuseossa), 1950 Helsingin Seurasaaren leirillä ja Varalan urheiluopistolla, jossa oli valtakunnalliset tyttöpäivät. 1960 ja 1969 jolloin hän vieraili kahdesti ensin tyttöjen maailmankonferenssissa kesäkuussa ja poikien vastaavassa tilaisuudessa elokuussa.
BADEN-POWELL ROBERT
22.2.1857 - 8.1.1941.B-P partioliikkeen perustaja syntyi Lontoossa pappi, professori Baden Powellin kymmenlapsisen perheen (neljästätoista, 80-vuotta Partiointia s. 157 (neljä lapsista oli isän aikaisemmista avioliitoista)) perheen seitsemäntenä poikana, kahdeksas lapsi (sisarpuoli, velipuoli, Warington, Frank, Agnes, Baden). Agnes syntyi Robertin jälkeen ja toukokuussa 1860 nuorimmainen veli Baden. Äidin isä oli amiraali William T. Smyth, jolta BP sai yhden etunimistään. Aikuisena pojat halusivat kunnioittaa isänsä muistoa liittämällä sukunimeensä isänsä etunimen. Näin syntyi nimi Baden-Powell. BP:n kummisetä oli nimeltään Robert Stephenson, jolta hän sai etunimensä. BP:tä kutsuttiin lapsena Stephe (Stiv) tai Ste. Isä toimi Oxfordin professorina. Hänen ollessaan kolmivuotias kuoli isä (1860) ja 13- vuotiaana BP:stä tuli kuuluisan Carterhouse-koulun oppilas. ; Robert Stephenson Smyth Baden-Powell oli englantilainen kenraali ja partioliikkeen perustaja, joka aateloitiin myöhemmin lordi Robert Baden-Powell of Gilwelliksi.
Ammatiltaan hän oli upseeri ja palveli Englantia useissa siirtomaissa. B-P oli vuosisadan vaihteessa Etelä-Afrikassa, koska englantilaisten ja buurien välit olivat kiristyneet ja pian heidän välillään alkoi sota (1899). Sodan edetessä B-P:n joukot vähenivät niin, että hänen oli pakko ottaa nuoria poikia lähettitehtäviin. Silloin hän huomasi, miten tunnollisesti, rohkeasti ja innostuneesti nuoret viestinviejät hoitivat tehtävänsä. Mafekingin joukot kestivät, kunnes Englannin joukot pääsivät apuun. Tämäntapaisten kokemusten myötä B-P:llä kypsyi vähitellen ajatus siitä, että pojat voisivat "partioida" muulloinkin kuin sodassa. Buurisota, jonka jälkeen vuonna 1901 BP määrättiin luomaan Etelä-Afrikkaan poliisijoukot rauhan ylläpitämistä varten. Jotta poliisijoukot eivät liiaksi muistuttaisi armeijaa, suunnitteli hän heille oman asun. Se puolestaan oli myöhemmin partiopuvun mallina kaulahuivia ja hattua myöten. Hatussa lieri toisella sivulla oli käännetty ylös. Joukkojen suhdetta BP:hin kuvastaa se, että he valitsivat tunnuslauseekseen “Be Prepared” - Ole valmis - siksi, että siihen sisältyi heidän komentajansa nimen kirjaimet. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.
Hän palasi Englantiin ja ryhtyi kehittämään ajatustaan käytäntöön sopivaksi ja vuonna 1907 kokosi 21 poikaa ja kuljetti heidät >Hyasintti nimisellä veneellä >Brownsean saarelle 27.8 - ?? (leirin alkamisajasta erilaisia päivämääriä) 1-9.8.kokeillakseen kasvatusaatteitaan. Pojat jaettiin neljään vartioon: kuovit, korpit, sudet ja härät. Jokainen vartionjohtaja sai ottaa vastuun vartionsa käytöksestä niin leirillä kuin maastossakin. Leiri oli todellinen menestys. Partioliike levisi nopeasti ympäri maailman. Tytöt tulivat toimintaan pian poikien jälkeen eli vuonna 1909, jolloin he saivat oman ohjelmansa. Saavuttamistaan ansioista hänet lyötiin 1909 ritariksi ja sai nimensä etuliitteeksi Sir Robert. 3.1.1912 BP aloitti maailmanympärimatkansa, jolloin hän tapasi tulevan vaimonsa Olaven matkallaan kohti Keski-Amerikkaa Arcadia-laivassa. Jo ennen matkan loppua he kihlautuivat. BP:n matka jatkui New Yorkiin tapaamaan partiolaisia. Miss Olave puolestaan vietti perheensä kanssa lomaa Jamaikalla. Kohta kotiinpaluun tapahduttua vietettiin häät 30.10.1912 pienessä Parkstonen kirkossa Dorsetin kreivikunnassa. Häämatka suuntautui Pohjois-Afrikkaan, jossa hääpari asui teltassa ja valmisti itse ruokansa.
Paineet partiolaisten yhteiselle tapaamiselle, suurelle leirille kasvoivat sitä mukaa kun partiotoiminta levisi ympäri maailmaa, joten ensimmäinen yhteinen leiri >'Jamoree' toteutettiin 1920. Leirin viimeisenä päivänä, juhlallisessa päätöstilaisuudessa BP nimettiin Chief Scout of the World:ksi (maailman partiolaisten johtajaksi).
Vuonna 1927 hänelle myönnettiin lordin arvonimi. BP on vieraillut kerran Suomessa ja se tapahtui 20.8.1933, jolloin hän saapui Itämeren risteilyllään 600:n englantilaisen partiojohtajan kanssa myös Suomeen.
Nobelin rauhanpalkinnon jakamista partioliikkeen perustajalle Robert Baden-Powellille on ehdotettu kaksi kertaa.
Ensimmäisen kerran se tehtiin 19.9.1927 Tukholmassa, jolloin Norjan, Ruotsin ja Tanskan partioliitot tekivät kirjallisen esityksen kansainväliselle partiotoimistolle Lontooseen. Varsinaisen ehdotuksen Nobel-komitealle teki useampi yksityinen henkilö ja yhteisö. Palkintoa ei kuitenkaan jostain syystä jaettu vuonna 1928 ollenkaan, joten palkintosumma siirrettiin Nobel-instituutin erityisrahastoon.
Vuonna 1938 B-P asetettiin uudelleen ehdolle (suomalaiset olivat tälläkin kertaa mukana ehdotusta tekemässä), vuoden 1939 palkinnon saajaksi, mutta kohtalo puuttui tälläkin kertaa asioiden kulkuun ja maailmansota esti palkinnon jakamisen vuosina 1939 – 1944.
On suoranainen ihme, jollei Nobelin rauhanpalkintoa myönnetä Partioliikkeen Maailmanjärjestöille vuonna 2007, jolloin partioliike viettää 100-vuotisjuhliaan ja B-P;n syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. (kirjoittajan huomautus!).
Täytettyään 80 vuotta hänen terveytensä alkoi heikentyä ja hän palasi lokakuussa 1938 rakastamaansa Afrikkaan vaimonsa Lady Baden-Powellin kanssa. He asettuivat asumaan Keniaan, Nyeri’in rauhalliseen paikkaan (>PAXTU), josta oli hieno näköala yli metsän kohti lumipeitteisiä vuorenhuippuja. Hän kuoli Keniassa 8.1.1941 ja jonne hänet on myös haudattu.
Englannissa, Lontoon Westminster Abbey:ssä on hänen muistolaattansa.
Hänellä oli kolme lasta;
1. Peter Barrien 30.10.1913 (vaimo Carine Boardman; poika Robert),
2. Heather Grace 1.6.1915 (miehensä John King),
3. Betty St. Clair 16.4.1917 (mies Gervas Charles Robert Clay: tytär Gillian, poika Robin)
Koko perhe oli mukana vuonna 1933 Itämeren maihin suuntautuneella risteilyllä (Calgaric-alus), eli virailivat myös Helsingissä (20.8.1933).
Isä: pappi, professori Baden Powell
Äidin isä: Amiraali William T. Smyth
Äiti: Henrietta Grace Smyth
Lapset: Isän I avioliitosta: Charlotte Elizabeth, Baden Henry, 3.x, 4.x
II avioliitosta: Henry WARRINGTON Smyth Powell, GEORGE Smyth (Donald Maud), AUGUSTUS Smyth, FRANCIS Smyth, tytär eli 3pv, JON Penrose Smyth, JESSIE Smyth, Robert STEPHENSON Smyth (BP), AGNES Smyth, BADEN Fletcher Smyth.
BADEN-POWELL'IN SYNTYMÄPÄIVÄ
B-P:n syntymäpäivää (ja hänen vaimonsa) 22.2 vietetään ns. >muistelemispävänä
BARDUUNA
BARETTI >baskeri
BASKERI Vartioikäiset käyttävät päähineenään tummansinistä keinonahkareunaista baskeria.
BAUMERT CARL
Carl Runar Alfons Baumert ”Påmen”, 15.9.1892 Åbo – 20.2.1961 Åbo, Scautkåren Pojkarna, FSSF vicescoutchef, Hopeasusi no:21.
BEAUFORT "Bofoori", tuulen voimakkuutta ilmaiseva yksikkö, metriä/sekunnissa.
BERMUDARIKI
Nykyisin haarukkapurjeen syrjäyttänyt takilatyyppi, jossa isopurje on kolmionmuotoinen ja masto melko pitkä.
BLOKI väkipyörä, pylpyrä
BOYSCOUT poikapartiolainen, partiopoika, poiskotti, partiolainen
BP >Baden-Powell Robert
BP-HATTU päähine, lierihattu, jota kutsutaan myös näkkileiväksi (vanh. leipäläpyskä). Partiolaisten hattu
BRAILLE AAKKOSET Sokeiden pistekirjoitusaakkoset
BROWSEAN SAARI
B-P järjesti tällä saarella Etelä-Englannissa ensimmäisen partioleirin 1 - 9.8.1907. Leirillä oli 21 poikaa jaettuna Kuovit, Härät, Sudet ja Korpit vartioihin. Partiotoiminnan katsotaan saaneen alkunsa tästä leiristä. Saarelle heidät kuljetettiin >Hyasintti-nimisellä veneellä. BP sai luvan saaren omistavalta Charles van Raalte-nimiseltä mieheltä.
BYSSA kapyysi, aluksen keittiö
BÖÖK LEO
Leo Richard Böök ”Leijonenpoika”, 0101.1891 Uusikaarlepyy – 12.4.1969 Tampere, HPP:n ja HÄPP:n piirinj., Hopeasusi no: 8.
CALAGARIC
risteilyalus, s/s Galagaric oli aluksen nimi, jolla BP teki Itämeren risteilyn ja poikkesi myös Suomeen 20.8.1933
CARPELAN JARL
Jarl Otto Casimir Carpelan ”Erä-Nalle”, 27.6.1897 Parkano – 12.2.1954 Hki, Grankulla scoutkår, Uleåborgs sv Scoutkår, Hopeasusi no:17.
CHIEF Konepäällikkö
CHIEF GUIDE
Lady Olave Baden-Powell nimettiin 1934 maailman partiotyttöjen johtajaksi Chief Guide of the World:ksi
CHIEF SCOUT
BP nimettiin 1920 Jamboreen viimeisenä päivänä Lontoon Olympia hallissa Chief Scout of the World:ksi
COLLAN ANNI
“Tuikku” >SPTL johtaja 1922-1941. Tunnetuimpia suomalaisia naispartiojohtajia. Ensimmäinen partiotyttöjen Kunniapartiolainen. 1876 (Rauma) -1962 Voimistelunopettaja.
CRYSTAL-PALACE
Kristallipalatsi. Partiotyttötoiminnan aloittivat oikeastaan muutamat tytöt, jotka saapuivat 10.000 partiopojan joukossa Crystal-Palatsiin vuonna 1909. Toiminta alkoi 1910 ja sen johtoon tuli BP:n sisar >Agnes.
DACRONKÖYSI >polyesterköysi; keinokuituköysi
DEVITAATIO >Eksymä
DIETTILILJA
vaeltajien suoritusmerkki. Merkki valmistetaan nahasta ja kiinnitetään vyöhön. Nahan värin saa valita oman makunsa mukaan. Diettililja on kolmiportainen; porkkananpunainen, mustikansininen, banaaninkeltainen.
DINIZULUN KAULANAUHA >Dinizulun nappulat, >metsämerkki, >Gilwell-nappulat
DINIZULUN NAPPULAT
Etelä-Afrikassa asuu useita eri heimoja, joista yksi on zulu-heimo. Sen kuninkaana toimi Dinizulu, joka aiheutti alueella turvattomuutta, taisteluja ja tuhoa. Tämän kuninkaan kaulanauhan puuhelmistä ovat ensimmäisten Gilwell-johtajien “metsähelmet” >metsämerkki. Nauha jossa helmiä kannetaan kuvaa kengannauhaa jonka eräs afrikkalainen oli antanut BP:lle Mafekingin piirityksen aikana tuottamaan kaulassa kannettuna onnea Näitä helmiä nauhassaan kantaa kaikki Gilwell-kurssin suorittaneet partiojohtajat.
DIRKKI purjeveneessä puomia kantava jänne
DONITSI Havuista, köydestä ja pressusta valmistettu ympyränmuotoinen (seppele) lautta.
DONNER SVEN E
Sven Evert Donner, 12.05.1890 - 08.09.1970, "Svenkka", “Brigadis”, Hopeasusi n:o 3. Partiopoikajärjestön ylijohtaja 1957 - 1963. Kunniapartiolainen
EA-MERKKI >ensiapumerkki
EDUSTUSHUIVI
partiohuivi. Suomalainen partiolainen käyttää ulkomailla valkoreunaista (15 mm lev.) kansallista edustushuivia tai >Gilwell-huivia.
EKOISTI Vastaa vartion ympäristöystävällisestä ohjelmasta ja toiminnasta.
EKSYMÄ Devitaatio; Kompassineulan poikkeama magneettisesta meridiaanista aluksen rautaosien vaikutuksesta.
ELÄMÄNLANKA myrskyllä kannen yli pingoitettu köysi
ELÄÄ purjeen, jota tuuli ei kokonaan täytä, sanotaan elävän silloin kun purje on liikkeessä.
EMÄPUU
Veneen keulasta perään ulottuva, rungon ulko- ja sisäpuolinen tukipuu, johon köli, kaaret ja masto on tuettu.
ENDA Kiinnitysköysi, köydenpätkä
ENGELSMANNI Teltta; Korkea terävähuippuinen telttamalli Englannista. Kelloteltti.
ENKALON >polyamidiköysi: keinokuituköysi
ENSIAPU
ENSIAPUKURSSI Kursseja nimitettiin partion alkuaikoina samariittikursseiksi.
ENSIAPUKURSSI I
Kurssi on tarkoitettu yli 15 vuotiaille ja antaa ensiavun perustiedot ja -taidot.
ENSIAPUKURSSI II
Kurssi on tarkoitettu EAI-kurssin suorittaneille. Syventää opittuja ensiavun perustaitoja ja laajentaa tietoa terveydestä ja erityisensiavusta.
ENSIAPUMERKKI
Ensiapumerkkiä voi kantaa suoritettuaan ensiapu-I-kurssin. Se o n kankainen kolmio, jonka sivun pituus on 36 mm. Merkin keskellä on punainen risti. Merkki kiinnitetään vasempaan hihaan kyynärtaipeeseen kärki alaspäin.
ENSIAPUPAKKAUS
Jokaisella retkellä tulee olla mukana ensiapupakkaus ja -välineet. Turvallisuusohjeissa määritellään ensiapuväline-ehdotuksia leirille ja retkille. >Ensiapuvälineet, >Ensiapumerkki, >Ensiapu.
ENSIAPUVÄLINEET
Jokaisella retkellä tulee olla mukana ensiapuvälineet. Turvallisuusohjeissa määritellään ensiapuväline-ehdotuksia leirille ja retkille. Ensiaputaitoja pitää harjoitella jatkuvasti vartioilloissa, osallistua kursseille ja kilpailuihin, joissa taidot karttuvat.
ENSIMMÄINEN GILWELL-LEIRI
Ensimmäinen Gilwell-leiri Suomessa pidettiin Vääksyssä 1927.
ENSIMMÄINEN JAMBOREE >Jamboree
ENSIMMÄINEN LIPPUKUNTA SUOMESSA
Partiotoiminta alkoi Suomessa v. 1910, “Scouting for Boys” oli käännetty ruotsiksi ja tämän kirjan avulla sekä lehtitietojen perusteella alkoivat pojat ja tytöt muodostaa partioryhmiä eri puolille maata. Varmaa tietoa siitä millä paikkakunnalla partiotoiminta ensin aloitettiin, mutta jotkut ovat esittäneet arvailunsa siitä, että varsinaisena nimettynä ryhmänä olisi aloittanut “Mariehamns Riddargossar”, jonka perusti pastori K.G.E. Mosander. Tiettävästi ensimmäinen tyttölippukunta on Fribyggarflickorna-Toimen Tytöt, jonka syksyllä 1910 perusti rouva Helene Alopaeus-Lindholm. Syksyllä partiolippukuntia oli ainakin seuraavilla paikkakunnilla; Helsinki, Huopalahti, Loviisa, Maarianhamina, Porvoo, Rauma, Tampere, Vaasa ja Viipuri. (tiedot Partioliikkeen historiaa, Sisko Karppelin, Suomen Partiotyttöjärjestö 1959)
ENSIMMÄINEN LUOKKA
I-luokkaa suorittava partiolainen ; >luokkasuoritukset.
ENSIMMÄINEN PARTIOLEIRI
järjestettiin BP:n toimesta Englannissa >Brownsea Islandilla 1907. Ensimmäinen Suomessa pidetty partioleiri pidettiin Karjaalla kesällä 1911.
ENSIMMÄINEN PERÄMIES >perämies; >styyrmanni
ENSIMMÄISEN LUOKAN MERKKI
>luokkamerkit
ERAKKO samoilijatyttö, >yksinäinen susi
ERAKKO TOIMINTA >yksinäiset sudet
ERAKKOMERKKI Hopeanvärinen, jota kannetaan vasemmassa kauluksessa. 1936
ERANTO maantieteellinen ja magneettisen meridiaanin välinen kulma.
ERITYISTOIMINTAMUODOT
Erityistoimintamuotoina pidetään meripartio-, sisupartio-, viestipartio-, pelastuspalvelutoimintaa.
Aikanaan oli myös ilmailupartiointi, radiopartiointi (+radioamatöörit). Joillakin lippukunnilla on normaalin toiminnan lisäksi erityisalueita, joita he yhdessä harrastavat, esim; sukellus, suunnistus, pyöräily, lassonkäyttö, ratsastus jne.
ERÄNKÄVIJÄ Eränkävijälippukunnan jäsen
ERÄNKÄVIJÄLIPPUKUNTA
Eränkävijälippukunta toteuttaa ns. Eräpartio-ohjelmaa.
ERÄOHJELMA Eränkävijälippukuntien oma partio-ohjelma
ERÄOPAS >eräopaskurssin suorittanut partiojohtaja.
ERÄOPASKURSSI
Kurssi on tarkoitettu tuleville eräoppaille. Osallistumisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä, partiojohtajuus, peruserätaitojen hallitseminen, retki- ja vaelluskokemus sekä EA1 tai vastaavat taidot. Kusrssin käynyt saa kantaa Eräopaskurssin merkkiä.
ERÄOPASMERKKI
Kangasmerkki, pohja valkoinen, tunnus puna-musta-valkoinen, joka on korvattu Eräopaskurssin merkillä.
ERÄPOIKA
nyk. >vaeltaja, noin 15-18-vuotias partiolainen. Eräpojat käyttävät usein ruskeaa partiopuseroa (ns. erälippukunnat).
ERÄPOIKAOSASTO
ERÄPUSERO
valmistettu sarkakankaasta, jossa on kaksi rintataskua, joissa läpät ja laskokset sekä napeilla suljettavat kalvosimet. Eräpusero on tarkoitettu ulkokäyttöön kylminä vuodenaikoina.
ERÄTAIDOT
Käyttää maastossa hyväkseen erilaisia oppimiaan erätaitoja >erätaitokurssilta ja pystyy selviytymään pitkistäkin erätaipaleista vaikeissakin olosuhteissa.
ERÄTAITOKURSSI
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti vartionjohtajille ja muille erätaidoista kiinnostuneille vähintään 14 vuotta täyttäneille partiolaisille. Eräopaskurssi, Erätaitokouluttaja, Jatkokurssi.
ERÄTOVERI
Erätoveri on neliön muotoinen kangas, jonka sivut ovat n. kolme metriä ja jonka sivuissa ja keskemmällä kangasta on kiinnitysnaruja. Narujen avulla erätoveria voidaan käyttää laavun, luoteen tai pelkän katoksen tapaan.
ERÄTULI OY
Kymen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
ESIALOKASLIPPUKUNTA
olivat ennen vasta toimintansa aloittaneita lippukuntia, joita ei vielä oltu hyväksytty mihinkään SPTJ:n jäsenliiton jäseneksi eikä jäsenkortistoon.
ESIKOULUTUS
Koulutus, joka on tapahtuu ennen partiojohtajakurssin suorittamista. Esikoulutukseen kuuluu mm. vj-peruskurssi, vj-jatkokurssi, laumanjohtajakurssi, tervetuloa partioon-kurssi.
ESIMERKKI B-P piti esimerkkiä parhaana kouluttajana (Scouting for Boys)
ESTEVAELLUSKILPAILU
Suunnistuskilpailu, joka sisältää erilaisia lisätehtäviä.
ETELÄREIMARI 260
ETELÄVIITTA merimerkki, joka jää ohitettaessa eteläpuolelle.
ETSINTÄKURSSI Kurssi on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille >PEPA-toiminnasta kiinnostuneille.
EUROOPAN KOMITEA >Europe region, >European region
EUROPE REGION Partiotyttöjen Eurooppakomitea. Euroopan alueella toimiva oma hallinnollinen yksikkö.
EUROPEAN REGION Partiopoikien Eurooppakomitea. Euroopan alueella toimiva oma hallinnollinen yksikkö.
EVÄÄT REPPUUN
Sudenpentujen seikkailuohjelman ensimmäinen vaihe, jolloin tutustutaan partioon ja omaan laumaan.
EXPLORER BELT
Ulkomailla pareittain suoritettava noin 200 km:n (10 pv:n) vaellus. Vaelluksen aikana suoritetaan tehtäviä, joiden tarkoituksena on tutustuttaa vaeltajat syvällisesti kohdemaahan ja sen ihmisiin.
FALLATA laskea, suunnan muuttaminen myötäisempään tuuleen.
FALLI nostin; köysi, jolla purjeet nostetaan.
FARMARIT
Partiolaisten kokoontumis- ja käyttöasuna voidaan pitää farmareita. Ne eivät kuitenkaan sovi juhlatilaisuuksiin eikä edustustehtäviin, vaan silloin pojat käyttävät ns. suoria housuja ja tytöt hametta tai muita pitkiä housuja.
FAZER TESSI >FSFSF:n johtaja 1944 - 1963
FENDARI Lepuuttaja
FESTI keulan kiinnitysköysi
FFSB >Filnlands Fria Scoutbrigad
FFSU >Finlands Flickscoutunion
FINLANDS SCOUTMUSEIFÖRENING
>Suomen Partiomuseoyhdistys - Finlands Scoutmuseiförening ry
FINLANDS SCOUTMUSEUM
>Suomen Partiomuseo
FINLANDS SVENSKA FLICKSCOUTFÖRBUND
(>FSFSF) Vuoteen 1928 >FSSF:n tyttöjaosto) myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1941-)
FINLANDS SVENSKA SCOUTER rf.
FINLANDS SVENSKA SCOUTFÖRBUND
(>FSSF) Vuoteen 1928 FSSF:n poikajaosto) Myöhemmin SPPJ:n jäsenjärjestö (1941-)
FINNE GUNNAR Suunnitteli >I-luokan merkin v. 1917
FINNE JALMARI Sanoittanut >Partiomarssin ensimmäisen säkeistön (2. Aale Tynni)
FISKEN >FiSSc, >Fisu; Suomen ruotsinkielisten partiolaisten piiri.
FISSC Suomen ruotsinkielisten partiolaisten piiri. Finlands Svenska Scouter Rf.
FISU >FISSC
FOFSAG
Kansainvälinen Partiokiltajärjestö. Ylläpitää >International Fellowship Stamp Bank eli >Kansainvälinen Postimerkkipankkia
FOKKA Keulapurje
FOOTLOOSE liftausvaellus. Salpausselän Partiolaisten kehittämä liftausvaellus
FSF >Finlands Scoutförbund
FSFSF >Finlands Svenska Flick Scoutförbund. 1944 - 1963, johtajana Tessi >Fazer
FSSF
>Finlands Svenska Scoutförbund, johtajana 1920 - 1922 Alfons >Åkerman ja 1941 - 1958 Eskil >strandström
FSU >Finlands Scoutunion
FÖRSTAAKI 253
FÖRSTI Aluksen I perämies.
FÖÖRI Keula
FÖÖRSTEEVI >keulavannas
GASTI Purjeveneen miehistön jäsen.
GENOA >Jennu; iso kolmikulmainen keulapurje.
GILWELL poikien partiojohtajakoulutus
GILWELL-HUIVI
Kolmiapila-Gilwell-huivi; Kogi-huivi, huivi on partiojohtajien jatkokurssin suorittaneen johtajan partiohuivi. Huivia käytetään vain koulutus- ja edustustilaisuuksissa. Huivin kanssa ei saa käyttää pillinarua. Huivi on päälipuolelta harmaa ja kääntöpuolelta punertava. Huivimerkkinä on >MacLaren-suvun >tartaani. Suku lahjoitti partiolaisten koulutuskeskuksen hankkimiseksi varat ja sillä hankittiin nykyinen partiojohtajien koulutuskeskus >Gilwell-Park läheltä Lontoota.
GILWELL-KURSSI
Woodbadge-training nyk Kolmiapila-Gilwell-kurssi (yhdistetty paika ja tyttöpartiojohtajien jatkokurssi). Kurssin symbolina on puupölkkyyn isketty kirves. Kuvaa sotakirveen hautaamista.
Gilwell-kurssi ;partiopoikalinja; partiopoikagilwell; eräpoikajohtajalinja (venture), joka on poikien ylin kansainvälinen johtajakurssi.
Gilwell-kolutusta on annettu myös muutamin erikoisalueiden koulutuksena:
Sudenpentu-Gilwell ;sudenpentulinja, kolkka-/sudenpentugilwell
Vaeltaja-Gilwell ;vaeltajalinja
Lippukunnanjohtaja-Gilwell
GILWELL-LEIRI >Kolmiapila-Gilwell-leiri
GILWELL-NAPPULAT >Dinizulun kaulanauha, >metsämerkki
GILWELL-PARK
W.F. de Bois Maclaren lahjoitti Englannin Partioliitolle 10.000 puntaa käytettäväksi leiripaikan ja koulutuskeskuksen löytämiseksi läheltä Lontoota. Lontoosta koilliseen Shingfordin kylän lähettyviltä löytyi metsästyskartano, jonka Maclaren osti partiolaisten käyttöön. Paikka nimettiin >Gilwell-Parkiksi, jossa avajaisia vietettiin 25.07.1919. Sen kunniaksi, että Maclaren lahjoitti koulutuskeskuksen partiolaisille kiinnitetään ns. >gilwell-huiviin huivimerkiksi (lippukunta no1.) Maclaren’in >tartaani.
Kansainvälinen partiojohtajakoulutuskeskus Lontoon East Endissä, jossa järjestettiin ensimmäinen Gilwell-kurssi eli (poikajärjestön) partiojohtajien jatkokurssi vuonna 1919. Puisto on yleisölle avoinna ja sinne voi lähteä leirille vaikka Suomesta.
GILWELL-PUNOS
Woggle, nahkainen punos (pyöreä nahkaremmi) on merkki suoritetusta pj-peruskurssista. Punosta kutsutaan >Osmonsolmuksi, >huivisolki. Punosta voidaan avattuna käyttää vaikka nuotion sytyttämiseen tarvittavan jousen jänteenä.
Kansainvälisen Gilwell-kurssin suorittanut käyttää mustaa Gilwell-punosta.
GILWELL TUNNUKSET
(Kolmiapila-Gilwell-tunnukset) >Gilwell-punos, >Gilwell-huivi, >Gilwell-nappulat, >Kolmiapila-tunnus
GILWELL-WOGGLE >Gilwell-punos
GIRL GUIDES partiotyttö
GRILON >polyamidiköysi; keinokuituköysi
GROSSARLI Euroopan kiltapartiolaisten keskus Itävallassa.
GUNNINGHAM 253
GUSTAV ADOLF
”GA”, Ruotsin perintöprinssi, 1906 Stockholm – 26.01.1947 Kastrup, Hopeasusi no:7
GÖDÖLLÖ Unkarin Jamboree 1933 “Pax Ting”
HAARUKKAPURJE kahveli
HAAVAT
Haavat jaetaan yleensä kolmeen eri tyyppiin; pinta- eli hiussuonihaavat, laskimohaavat ja valtimohaavat.
HAIKKI Yön yli kestävä vaellus ja yöpyminen maastossa.
HAKKIJÄRVEN LEIRI 1922, 1925, 1927
HAKKIS-LEIRI
HALME OIVA Oiva Oskari Ensio Halme,29.10.1900 Naantali – 22.04.1961 Lieto, Hopeasusi no:15
HALSSI
Vene kulkee oikeanpuoleisilla eli styyrpuurin halsseilla, kun tuuli tulee purjeeseen oikealta. Päinvastaisessa tapauksessa vene kulkee vasemmanpuoleisilla eli paapuurin halsseilla.
HALSSIKULMA Purjeen etumainen alakulma.
HAME
Partiotyttöjen partioasuun kuuluu tummansininen hame. Aina 1970-luvulle asti tytöt käyttivät leirillä ns. leiripukua, -asua, johon kuulu hihaton pusero, hame, leirilakki ja jalkineet. Keittiössä työskentelevillä oli aina esiliina ja päähineenä leirilakki tai "hilkka".
HAMPPU köysilaji, joka on pehmeä ja painava, mutta erittäin vahva ja taipuisa.
HANKAIN Klyyka; Hela, johon airo tuetaan, airon pidike
HANKATUULI Aluksen keulan puolelta puhaltava sivutuuli.
HANKAVASTAINEN
alus purjehtii mahdollisimman lähellä tuulen suuntaa; hankatuuleen purjehtimista. Luoviminen
HANKE Vaeltajien suunnittelema projekti. Hanke jaetaan useampiin >Hilkkeisiin.
HANKEMERKKI
Kun vaeltajaryhmä on suorittanut hankkeen ja raportoinut siitä SP:n vaeltajaryhmälle, saavat ryhmän vaeltajat oikeuden kantaa hankemerkkiä. Kaikille hankkeille suunnitellaan yksi kankainen merkki, jonka halkaisija on viisi cm ja jota kannetaan oikeassa hihassa. Kanto-oikeuden saa, kun SP:n vaeltajaryhmä on hyväksynyt hankkeen.
HANKEOHJAAJAKURSSI
Kurssi on tarkoitettu vaeltajaosaston johtajille ja pienten vaeltajaryhmien vetäjille.
HARAKANVARPAAT >Toimen Tyttöjen nimitys kiellettynä aikana.
HARJATELTTA Suorakaiteenmuotoinen teltta, jossa teltan kattoharja on pitkittäissuuntaan
HARMAA SARJA
Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme vähintään 17-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.
HARMAAN KARHUN LAAKSO
Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.
HARMAAT SUDET Nuoret >yksinäiset sudet
HARRASTUSMERKIT
Harrastusmerkkijärjestelmän tavoitteena on partio-ohjelmaa täydentäen ja tukien helpottaa partion päämäärän saavuttamista. Sen tarkoituksen on innostaa aktiiviseen toimintaan ja totuttaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Hyväksytyn tehtäväsuorituksen jälkeen voi hankkia tehtävään liittyvän ns. harrastusmerkin, joka kiinnitettiin partiopuseron oikeaan hihaan. Harrastusmerkkijärjestelmä oli käytössä vuosina 1974 - 1994, jolloin palattiin aikaisempaan nimitykseen Taitomerkki. Harrastusmerkkejä oli kahta tasoa, perustaso ja ylempi taso sekä vartioikäisillä >ryhmämerkkejä neljä, orava, ilves, hirvi ja karhu.
Perustason merkeissä sudenpennuilla on sinisellä pohjalla keltainen kuvio ja vartioikäisillä beigellä pohjalla sininen kuvio.
Ylempi tason merkeissä sudenpennuilla on sinisellä pohjalla punainen kuvio ja vartioikäisillä hopeisella pohjalla sininen kuvio.
HARUS vaijeri, joka tukee mastoa aluksen pituussuunnassa
HATTU
Partiolaisten hattuna on ollut kautta aikojen leveälierinen hattu. Hattua kutsutaan myös B-P-hatuksikin. Alkujaan hattu oli vaalea khakinvärinen (myöhemmin vihertävä ja ruskea), joka toimi suojana aurinkoa ja sadetta vastaan. Sen pitää paikoillaan pään takaosan ympäri kulkeva nauha, joka on solmittu lierin päälle edessä. Tämä nauha saattaa olla monella tavalla tarpeellinen leiriydyttäessä (Scouting for Boys). Nykyisin hattu on tumman värinen, yleensä ruskea tai tumman sininen. Hatun kupuosaa kiertää nauha, jossa tupsullinen metallimerkki, jonka keskellä I-luokan merkki. Kuvussa on neljä painelmaa.
HATTUMERKKI
Hattumerkki kehitettiin 1918, jolloin PARTIOLAINEN-lehti kertoi sen käyttöönotosta. Partiopoikain opas s.21. Metallinen merkki, joka maalattiin valkoiseksi ja siihen malattiin vartion tunnuseläin ja alle voi merkitä partiolaisen järjestysnumeron vartiossa. Merkki kiinnitettiin hatun etuosaan hatturemmin yläpuolelle.
1925 hyväksyttiin johtajille oma hattumerkki, joka oli tupsullinen ja korvasi johtajien olkanauhat. Tupsun väri ilmaisi partiojohtajan arvon.
HAUKKU >klyyssi, >vetoura; köyttä johtava aukko
HAUTAJAISSAATTO
Partiotervehdystä käytetään partiotilanteissa, kuten hautajaissaaton kulkiessa ohi.
HEIJASTENUOTIO
Kekonuotion sivustalle rakennetaan viistosti pystyasentoon oleva 'seinäke', joka suojaa hyvin varsinaista nuotiota tuulelta. Seinäkkeitä voi rakentaa useampiakin keon ympärille. Seinäkettä käytetään myös retkiruuan valmistukseen, sillä siihen voi kiinnittää esim. peratun kalan hiillostumaan. Hiillostus ja kypsennysnuotio.
HEIMO >samoilijalippukunta
HEIMOLUU >Samoilijalippukunnan kiertävä päiväkirja
HEINÄMAA YRJÖ
Yrjö Heinämaa ”Vaari”, 2.2.1885 Sotkamo – 4.3.1961 Oulu, Pohjan Veikot, POPP piirinj., Hopeasusi no:22.
HEITTOKÖYSI
Heitto- eli pelastusköysi on vähintään 20 metrin pituinen niin vahva köysi, että se hyvin kannattaa täysikasvuisen ihmisen. Köyden toisessa päässä on paino. Painona käytetään tavallisesti pienillä kivillä täytettyä nahkapussia tai puupainoa.
HEITTOKÖYTÖS
köytöstyyppi, tätä köytöstä käytetään esim. aitaseipäiden ja rakennelmien rinnakkain olevien tukiseipäiden yhdistämisessä.
HEITTOLIINA
purjeneneessä vähintään 15 m pitkä kelluva naru, jonka päässä on pehmustettu paino.
HELANKO RAFAEL
Rafael Viktor Matias ”Raffu”, 28.9.1908 Hausjärvi – 14.7.1986 Turku, Hangon Meriveikot, Suomen Partiomuseon perustaja, VSPP:n piirinj., SPJ:n johtok. Jäsen, Hopeasusi no:23.
HERALDIIKKA
Tiettyjen heraldisten sääntöjen noudattamista suunniteltaessa erilaisia lippuja, viirejä, tunnuksia, logoja tai merkkejä. Apua heraldisissa asioissa antaa SP:n >tunnustoimikunta, >Partioheraldikot ja >Partiomuseo.
HESPARTTO Helsingin Partiotyttöosasto
HIHAT >Partiopuseron hihat
HIILIMONOKSIDI Häkä
HIIPIVÄ HAAMU
1946 H:gin partiopoikapiiri järjesti lippukunnilleen Tunne kaupunkisi-kilpailun. Seuraavana vuonna nimeksi tuli HH
HIIVARI Kova tuuli
HIKE >haikki; yön yli kestävä ohjelmallinen vaellus
HILJAINEN POLKU
leirille rakennetaan usein ns. hiljainen polku, joka liittyy partion uskontokasvatukseen. Polun varrella on erilaisia pieniä hiljaisia tehtäviä ja elämään liittyviä ajatuksia.
HILJAISET PÄIVÄT Uskonnolliset vihjepäivät, joita on järjestetty jo 1920-luvulta elkaen.
HILKAN KILPA
Kansallinen Hämeessä vuosittain järjestettävä >ruskean sarjan >pt-kilpailu. Saanut nimensä Hilkka Sulasaaren mukaan.
HILKE Vaeltajien suunnittelema projektin osatavoite. >Hanke jaetaan useampiin Hilkkeisiin
HILKKA Keittiötehtävissä työskentelevän partiotytön päähine.
HILLCOURT WILLIAM tunnettu BP:n elämäkerran kirjoittaja ja tutkija.
HINAUSSILMUKKA Aluksen keulassa tulee olla vahvasti kiinnitetty tukeva hinausköyden kiinnitysmahdollisuus.
HISTORIA
>Baden-Powell. Suomeen partioliike tuli vuonna 1910. Toiminta kiellettiin 1911 yhteiskunnallisista syistä, mutta sitä kuitenkin jatkettiin "maanalaisena", kunnes Suomen itsenäistyttyä liike jatkoi toimintaansa taas julkisesti. Vuosikymmenien varrella järjestöjä ja liittoja on ollut monia, muun muassa Seurakunnilla, Pelastusarmeijalla, Ruotsinkielisillä, NMKY:llä ja Martoilla omat järjestönsä tai liittonsa, myös pojilla ja tytöillä olivat erilliset järjestönsä ja organisaationsa. Vuoteen 1972 tytöt ja pojat toimivat omissa järjestöissään, jolloin perustettiin nykyinen keskusjärjestö Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Ry.
HISTORIIKKITOIMIKUNTA
Historiikin tekeminen vaatii paljon aikaa. Yleensä sen valmistumiselle tulee kiire, joten suositeltavaa on aloittaa työ jo monta vuotta suunniteltua julkaisuajankohtaa aiemmin. Historiikkitoimikunta kannattaa nimetä hyvissä ajoin valmistelemaan historiikin kirjoittamista. >ks. Suomen Partiomuseon internetsivut <Historiikki, josta saat ohjeita historiikin kirjoittamiselle
HIUSSUONIHAAVAT >Pintahaavat
HOKKI hankeohjaaja: vaeltajien työnohjaus
HOPEAJOUTSEN
Partiotyttöjen arvostetuin ansiomerkki. Hopeajoutsen voidaan myöntää naispuoliselle partiojohtajalle, joka on vuosikymmeniä toiminut lippukunnan ja partiopiirin tai partiojärjestön partiojohtajatehtävissä ja on saavuttanut tunnustetun arvoaseman laajalti tunnettuna partiopersoonana. HJ on hopeasta valmistettu merkki, jota kannetaan kaulassa hopeisessa ketjussa. Merkki on perustettu 1934.
HOPEAKÄPY >I-luokan partiojohtajatutkinto
HOPEARANTA-LEIRI Hangossa 1959
HOPEASUSI
Partiopoikien arvostetuin ansiomerkki. Hopeasusi voidaan myöntää miespuoliselle partiojohtajalle, joka on vuosikymmeniä toiminut lippukunnan ja partiopiirin tai partiojärjestön partiojohtajatehtävissä ja on saavuttanut tunnustetun arvoaseman laajalti tunnettuna partiopersoonana. HS on hopeasta valettu susi, pituus 78 mm. Kannetaan kaulassa vihreässä nauhassa, jossa on keltaiset juovat. Merkkiä on jaettu vuodesta 1926 ja sen ensimmäisen kappaleen on saanut Kunniapartiolainen, Ylijohtaja Verneri >”PÖPÖ” >Louhivuori (>Louhisusi), jota säilytetään Suomen Partiomuseossa. Hopeasusi on numeroitu.
HORISONTTI taivaanranta
HOSA kulonsammustusvasta, puunoksa, josta tyvipää on karsittu
HOUSUT
Partiolaisen perusasuun kuuluu siniset ns. suorat housut, joita käytetään aina juhla- ja edustustilaisuuksissa. Farmareita voidaan käyttää normaalissa kokoustoiminnassa ja muissa partiotilaisuuksissa. >Polvihousut
HUIVI
>Partiohuivi on kolmion muotoinen puuvilla tai keinokuituhuivi. Partiohuivi on partiolaisen ulkoinen tunnusmerkki. Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai voivat halutessaan tehdä oman lippukuntahuivin. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu se korvaa yleensä huivimerkin. Huivin malli ja värit kannattaa hyväksyttää SP:n tunnustoimikunnassa. Huivia käytetään aina kaikissa partiotilaisuuksissa. >Edustushuivi. Alkujaan huivin tarkoituksena oli myös suojata niskaa paahtavalta auringolta. Joskus määriteltiin huivin väristäkin seuraavaa: Viheriää väriä ei saa valita, sillä se on aikuisten johtajien väri (tämä sääntö ei siis enää ole voimassa.
HUIVIMERKKI
Jos lippukunnalla on käytössä sininen perushuivi, siihen painetaan, ommellaan tai kiinnitetään erillinen huivimerkki. Se on varsinainen lippukunnan tunnus, joka yleensä annetaan vasta kun sudenpentu tai vartioikäinen on antanut >sudenpentu- tai >partiolupauksen. Tunnus suunnitellaan huolellisesti lippukunnan perustamisen jälkeen ja sen symboliikka kertoo yleensä jotain lp:n paikkakunnasta tai sen historiasta, liittyy jotenkin lpk:n nimeen, taustayhteisöön tms. Sekin tulee hyväksyttää SP:n >tunnustoimikunnassa. Huivimerkin suunnittelussa kannattaa käyttää hyväksi >partioheraldikkoja, joilta saa ohjeita, neuvoja ja koulutusta ko. asioissa.
HUIVIREKISTERI >Tunnustoimikunta
HUIVISOLKI
Vartioikäiset käyttävät sinisestä nyöristä punottua solkea ja partiojohtajakurssin suorittaneet käyttävät nahasta valmistettua nahkapunosta eli >Osmonsolmua. Suosittua on myös valmistaa itse jostain materiaalista huivisolki.
HUKKA-VAIHE Sudenpentuohjelman yksi vaihe, >vaihemerkki, >hukkamerkki.
HUKKAMERKKI
Sudenpentu saa merkin >Hukka-vaiheen suoritettuaan, joka on kankainen merkki ja joka ommellaan lupausmerkin oikealle puolelle, keskiö lupausmerkin yläreunan tasalla, väli 5 mm. >Vaihemerkki
HUOKURI Venen pohjaa varten on kaarissa kolot, huokurit.
HUOLTOKURSSI leirien ja retkien huollon erityiskurssi
HUOPAAMINEN vastakohta soutamiselle, pakittamista airoilla.
HUOSIN >Laivaluuta
HUPPUPÄÄHINE >Kukkeli
HUUDATTAJA >huudattaminen
HUUDATTAMINEN
Huudattaminenkin vaatii harjoittelua. Huutojoukkoa johtaa huudattaja, huutojen vetäjä. Hänen tehtävänään on valita tilanteeseen sopiva huuto, antaa selkeät ohjeet huudosta, eläytyä huutoon koko vartalollaan, antaa huudolle tahdin selkein kädenliikkein ja uusia ‘lössähtänyt’ huuto.
HUUDOT
Huudot kuuluvat oleellisesti moniin toimintoihin. >Vartion-, >lauman- , lippukunta-, kiitos-, kilpa-, kannatus-, alaleiri-, voittaja-, nuotionsytystys-, ruokailuhuudot jne. Huutojen tarkoituksena on luoda vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Perinteinen partiohuuto on naseva ja rytmikäs. Vartio voi keksiä itselleen vaikka nimeensä liittyvän huudon, jota käytetään kokouksen aloitusmenoissa tai lopussa, retkillä ja muissa vartion rituaaleissa. Tutuimpia huutoja ovat: Hyvä haa kiva braa, antaa tulla lisää vaan; Emännälle kiitos; Sano K sano I sano I sano TOS sano KIITOS; Kiitos teestä se oli veestä; Kiitos ruasta se oli maukasta; Rrrrrrrrrrrräiskäle; tai HaaaaaaaaAAAAAA;
HUUMEET
HUUSI >Huussi
HUUSSI Hönderi, höndäri, latriini, riukula; leiri WC
HUUTO >Huudot
HYASINTTI
Veneen nimi, jolla BP vei pojat ensimmäiselle partioleirille Brownsean saarelle Poolen satamasta. Bill Harvey oli venemihenä.
HYNKÄN SUURLEIRI 1919
HYPOTERMIA
Tuulen, kosteuden ja alhaisen lämpötilan yhteisvaikutuksesta ruumiinlämpö saattaa laskea vaarallisen alhaiseksi.
HYVÄ TYÖ >Päivän hyvä työ
HÄKÄ Hiilimonoksidi
HÄMEEN PARTIOKAUPPA OY
Hämeen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
HÄTÄMERKIT
HÄTÄNUMEROT Yleinen hätänumero on 112 ja poliisin hätänumero 10022.
HÖNDERI Höndäri, höntäri, latriini, riukula, huussi; leirin WC
HÖNDÄRI >Hönderi
HÖNTÄRI >Hönderi
IGLU
Igloo on napaseutujen asukkaiden tilapäinen asumus, joka rakennetaan tiiviistä lumikuutioista.
IHANTEET ks. Partioihanteet
IKÄKAUSIJOHTAJIEN KOULUTUS
Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus
IKÄKAUSIOHJELMA (-ohjelmat) Kullekin ikäkausiryhmälle (Sudenpennut, vartioikäiset, vaeltajat) on laadittu omat partio-ohjelmat.
IKÄKAUSIRYHMÄT
Partiotoiminta on jaettu kolmeen ikäkausiryhmään. Nuorimmat partiolaiset ovat sudenpentuja, jotka ovat 7 - 10-vuoden ikäisiä, vartioikäiset ovat 10 - 15-vuotiaita ja vaeltajat ovat yli 15-vuotiaita partiolaisia.
IKÄKAUSITOIMINNOT ks. Ikäkausiohjelma.
ILMAILUPARTIOINTI Ip oli alkanut 1933 Laatokan Veikoissa. Ip sisältyi mm. lennokkirakentelua. Ilmailupartioinnista on käytetty useita eri nimityksiä kuten ilmapartiointi, ilmailupartiointi ja lentopartiointi
ILMANSUUNNAT Kansainväliset lyhenteet; N=pohjoinen, S=etelä, E=itä, W=länsi, NE=koillinen, SE=kaakko, SW=lounas, NW=luode.
ILMANSUUNTIEN MÄÄRITTELY
ILMAPARTIOINTI >ilmailupartiointi
ILMATA ilman poistaminen diesel-moottorin polttoainejärjestelmästä.
ILTAHARTAUS Leiripäivän, kokoontumisillan päätteeksi voidaan pitää lyhyt iltahartaus.
ILTALAULUJA
>nuotiolauluja; Tunnetuimpia iltalauluja ovat Maa on niin kaunis.., Tie on pitkä ja pölyinen…, Tämä iltamme on ilta viimeinen…, Tuli räiskyy nuotiossa…, Ilta pimenee..
ILTANUOTIO
Ennen vanhaan kokoonnuttiin päivän päätteeksi nuotiolle kuulemaan tarinoita ja kertaamaan päivän tapahtumia. Iltanuotiota voidaan viettää myös sisätiloissa ilman palavaa nuotiota, uuni, takka tai vaikka tilapäisesti kynttilän loimu riittää iltanuotion viettämiselle. Iltanuotio on retken ja leirin kohokohtia. Iltanuotiota johtaa iltanuotiomestari. Asunaan hänellä on >viitta, joka saattaa olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu. Iltanuotion ohjelma voi sisältää monenlaisia menoja, riittejä, tapoja ja ohjelmaa ja sen tulisi lisäksi viestittää jokin sanoma. Perinteinen iltanuotio sisältää ainakin siirtymisen iltanuotiolle, joka voi tapahtua parijonona siirtymisellä, sokkona, käsi-kädessä ketjuna;, nuotion sytytysmenot, lauluja, huutoja, sketsejä, kilpailuja, tunnelmallista musiikkia, tarinoita, hiljentymisen, sisaruspiirin ja poistumisen. Tunnetuimpiin nuotion sytytysloitsuihin kuuluvat sanat; "Syty nuotio, pala nuotio, valaise ja lämmitä meitä".
ILTANUOTIO-OHJELMA
Iltanuotio-ohjelma rakentuu paljon tilanteen ja tekijöiden mukaan. Yleensä se sisältää useampia osioita, joista voisi mainita saapuminen ja aloitus, tunnelman kohotus, hilpeä osa, rauhoittava osa, hiljentävä osa, päätös ja poistuminen. Perinteistä iltanuotio-ohjelmaa on mm. Iltanuotiolle saapumisen, avaussanat, nuotion sytyttämismenot, lauluja, partiolauluja, huutoja, laululeikkejä, sketsejä, kilpailuja, näytelmiä, pantomiimeja, tunnelmamusiikkia, hiljentymistä, tarinoita, hartaus, sisaruspiiri, poistuminen.
ILTANUOTIOMESTARI
>nuotiomestari; Johtaa >iltanuotio-ohjelman. Asunaan hänellä on viitta, joka saattaa olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu. Nuotiomestari voi pukeutua myös ohjelma-aiheen mukaisesti joksikin tarinan hahmoksi.
ILTANUOTION VETÄJÄ >iltanuotiomestari
ILTANUOTIOPAIKKA paikka, jossa vietetään retken, vaelluksen, leirin, kurssin tms. Iltanuotiota.
ILTANUOTIOTARINA
iltanuotio-ohjelmaan kuuluva päätöstarina, jonka jälkeen sisaruspiiri ja poistuminen hiljaisesti iltanuotiopaikalta.
ILTANUOTIOVIITTA >Iltanuotiomestarin asu. Viitta voi olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu.
ILTATARINA vartiokokouksen lopuksi kerrottava tarina tai jatkokertomus.
ILVESKANSA Hämäläisten partiolaisten yhteinen nimitys
IMPEESA
Susi, joka ei koskaan nuku; etelä-afrikkalaisten Matabele-alkuasukkaiden B-P:lle antama nimi. >Mafeking. I nimitys johtui hänen rohkeudestaan, tiedustelijan taidoistaan ja hämmästyttävistä jäljittäjän kyvyistään.
INDARI Köksä; leirin kokki
INTERNATIONAL BUREAU
(IB) >Partiopoikien maailmantoimisto, perustettu 1920.
INTERNATIONAL FELLOWSHIP STAMP BANK
>Kansainvälinen Postimerkkipankki.
INTERNATIONAL SCOUT CENTRE
Poikien partiokoti Egyptissä Kairossa.
ISOMASTO Yksimastoisen purjeveneen masto, kaksimastoisen suurempi masto.
ISOPURJE
Iso; isomastoon nostettava etu- ja alaliikistään kiinnitetty, useimmiten kolmionmuotoinen purje, joka tuottaa pääosan venettä kuljettavasta voimasta.
ISTUINALUSTA
Solumuovista valmistettu lämmittävä istuinalusta maastossa tai ulkona tarkoitettu käytettäväksi
ISTUMA-AUKKO
Kannessa oleva syvennys, jossa miehistö oleskelee purjehduksen aikana.
ISTUMALAATIKKO >istuma-aukko
ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Suomen Tasavallan itsenäisyyspäivää vietetään 6.12. Partiolaiset viettävät Itsenäisyyspäivää monin eri tavoin. Itsenäisyyspäivänä osallistutaan usein veteraanien tilaisuuksiin, jossa partiolaisilla on oma osuutensa, järjestetään soihtukulkueita sankarihaudoille tai osallistutaan oman kotikunnan Itsenäisyyspäivän juhlaan.
ITU
International Telegraph Unioin; Yhdistyneiden kansakuntien alainen Kansainvälinen Pikatiedotusliitto, joka on laatinut kansainvälisen radio-ohjesäännön.
ITU-KURSSI
Partiojohtajien jatkokurssin suorittaneille tarkoitettu lisäkoulutus. Kurssi on tarkoitettu partiojohtajalle, joka haluaa kehittää itseään ja työskennellä oman itsensä kanssa. ITU-kurssi perustuu elämykseen.
ITÄREIMARI 260
JAAKOBIN SAUVA
risti, vanha merenkulkijan suunnan näyttäjä. JS oli Hollannin Jamboreen 1937 tunnus, jonka pienoismallin sai kunkin osallistujamaan edustaja vastaanottaa suoraan BP:ltä.
JAAKOPIN PORTAAT köysiportaat
JALKA Mitta; Foot, Pituusmitta = 30,5 m
JALKARÄTTI Sukan sijasta jalkaan käärittävä suorakaiteen muotoinen pehmeä kangaspala.
JALKINEET
Tummat jalkineet kuuluvat partiolaisen perusasuun. Kumi- ja lenkkitossuja voidaan käyttää kokoontumisilloissa, leireillä ja retkillä.
JALUS skuutti; köysi, jolla purjeen uloin kulma kiinnitetään sopivaan kulmaan tuuleen nähden.
JALUSSOLMU
Solmu; Jalussolmulla (kynsisolmu) yhdistetään yhtä hyvin saman paksuiset kuin eripaksuisetkin narut ja köydet.
JALUSTIN Jalus, jalusnuora, skuutti; köysi, jolla muutetaan purjeen kulmaa tuuleen nähden.
JAMBOREE
Joka 4. Vuosi järjestettävä kansainvälinen suurleiri. Jamboree-nimitys sai alkunsa kun partiotoiminnan alkuaikoina Englannissa, Lontoossa Olympiahallissa 1920 partiojohtajat kokoontuivat kansainväliseen yhteistapaamiseen, jolle BP antoi nimen Jamboree. Sana on peräisin eräästä intiaanikielestä ja merkitsee alkuaan “eri heimojen rauhallista kokoontumista neuvotteluun”.
Jamboreet ovat yleensä suurimpia partioleirejä.
1. 1920 Englanti, Lontoo, Olympia
2. 1924 Tanska, Kööpenhamina, Ermelunden
3. 1929 Englanti, Birkenhead, Arrowe Park
4. 1933 Unkari, Gödöllö “Pax Ting”
5. 1937 Hollanti, Vogelenzangissa
6. 1947 Ranska, Moisson
7. 1951 Itävalta, Bad Ischl
8. 1955 Kanada, Niagara-on-the-Lake
9. 1957 Englanti, Sutton-Goldfield, 50 v.-juhlaleiri
10. 1959 Filippiinit, Mt. Makiling
11. 1963 Kreikka, Marathon
12. 1967 USA, Farragut State Park
13. 1971 Japani, Asagiri Heights
14. 1975 Norja, Lillehammer
1979 Persia (Iran, peruutettiin vallankumouksen takia),
15. 1983 Kanada, Alberta, Calgary
16. 1987/88 Australia, Sydney
17. 1991 Etelä-Korea,
18. 1995 Hollanti,
19. 2000 Chile
20. 2002-2003 Thaimaa
JATKOKOULUTUS
Partiojohtajilla on mahdollisuus täydentää ja syventää tietojaan osallistumalla jatkokoulutuskursseille, esim. >Kolmiapila-Gilwell-kurssille.
JATKOKOULUTUSMERKIT >Gilwell-huivi, >Gilwell-punos, >Kolmiapila, >Metsämerkki
JAUHESAMMUTIN Tulipalon sammuttamiseen tarkoitettu käsisammutin, alkusammutinlaite.
JIIPPI
Vene jiippaa, kun puomi kääntyy puolelta toiselle eli vaihtaa halssia tuulen tullessa takaa. Vahingossa tapahtunutta jiippiä sanotaan lehmänkäännökseksi.
JOHTAJAHUOLTO
Johtajahuollolla pyritään ylläpitämään johtajiston jaksamista tehtävässään ja lpk:n oman johtajiston huomioimista toimintavuoden aikana. Johtajiston tulisi saada mahdollisuus osallistua myös sellaisiin tilaisuuksiin, johon heidän itse ei tarvitsisi etukäteen panostaa omaa aikaansa, vaan voisi osallistua muiden lailla tilaisuuteen. Jotkin vaeltajatapahtumat sopivat mainiosti myös johtajahuoltotapahtumiksi. Johtajahuollon järjestelyvastuu on lpk:n hallituksella (johtajaneuvostolla) tai pienemmissä lippukunnissa lpkj voi pienen ryhmän kanssa hoitaa järjestelyt. Vanhempainneuvosto, taustayhteisö tai tukiyhdistys voi olla merkittävässä asemassa hoitaa lpk:n johtajahuoltoa. Johtajahuoltoon kuuluvia asioita ovat myös palkitsemiset, joihin oma ansiomerkkijärjestelmämme antaa hyvät mahdollisuudet. Johtajia tulisi muistaa esim. opintojen päätyttyä (esim. ylioppilastutkinto, ammattiin valmistuminen jne.) jolloin on sopiva hetki antaa lpk:n puolesta, jonkin partiolaiselle sopiva käyttöesine lahjaksi (puukko, kirves, monitoimipuukko, retkikeitin tms.) Illanvietot, teatterimatka, illallinen tai jokin yhteinen erityistapahtuma olisi varmasti johtajiston mieleen.
JOHTAJAKOULUTUS
Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus
JOHTAJANEUVOSTO
Johtajaneuvosto (joissakin lpk:ssa hallitus, voi myös olla erillinen elin) on lpk:n organisaation tärkein elin. Johtajaneuvosto päättää ja johtaa lpk:n toimintaa. Sen jäseninä ovat yleensä kaikki lippukunnan partiojohtajat ja mahdollisesti muut johtajat, ehkä edustaja taustayhteisöstä tai vanhempainneuvostostakin. Jos lippukunta on rekisteröity yhdistys sillä on myös hallitus, jonka tehtävänä on luoda puitteet ja edellytykset lippukunnan toiminnalle.
JOHTAJAONGELMA
JOHTAJAPAITA
Paitakankaasta valmistettu valmistettu pitkähihainen vaaleansininen kauluspaita, jonka kanssa käytetään solmiota.
JOHTAJAPOLKU Suomen Partiotyttöjärjestö julkaisi johtajille tarkoitettua lehteä nimeltään Johtajapolku.
JOHTAJAPULA
JOHTAJARYHMÄ partiojohtajista tai muista johtajista mudostettu johtajaryhmä.
JOHTAJATUTKINTO
Johtajatutkintotasoja oli kolme >I lk-, >II lk- ja >III-luokan johtajatutkinto. III oli alin ja I-luokan johtajatutkinto ylin, johon kuului myös väitöstilaisuus.
JOHTAJAVALTAKIRJA >partiojohtajavaltakirja
JOHTAMISTAIDON SEMINAARI
>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu ensimmäisenä jaksona viikonlopun mittainen seminaarityyppinen johtamistaidon osa.
JOIN Vaeltajaryhmän järjestämä tapahtuma
JOJO Joukkueenjohtaja
JOKAMIEHEN OIKEUDET
Toisen maalla liikkuminen, hiihtäminen ja pyöräileminen on sallittua kun ei aiheuta toisen omaisuudelle vahinkoa tai haittaa. Tilapäinen uiminen, ankkurointi ja maihinnousukin on mahdollista kun ei mene kenenkään kotirantaan. Veden ottaminen lähteestä tai järvestä on sallittua. Telttailuun kannattaa pyytää lupa maanomistajalta, vaikka tilapäinen yöpyminen onkin sallittua. Tulta sen sijaan ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa, eikä silloin kun on voimassa kuivuudesta johtuva tulentekokielto.
JOKAMIEHENOIKEUS >jokamiehen oikeudet
JOKOS >jotos
JOLLA
pieni, 1-5 henkilön vene. Meripartiolaisten >venelakkia tai >purjehduslakkia kutsutaan myös jollaksi.
JOOLI Kaksimastoinen purjealus.
JOTA
Jamboree on the air. Radiopartiointi. Huipentuma on vuosittainen lokakuun kolmantena viikonloppuna toteutettu, kansainvälinen radiojamboreetapahtuma, jolloin viestipartiolaiset eri puolilta maailmaa ovat yhteydessä toisiinsa.
JOTOS lumeen tallattu ura; >Partiokauppa Jotos
JOUHKI KATA ”KATA”; Metsäneuvos, Toimen Tytöt, Kunniapartiolainen (2002). Kultajoutsen 1962.
JOUKI
Yoke; Kanootin kantamiseen tarkoitettu teline. Loivasti niskan kohdalta taakse kaartuva kanootin painopisteeseen kiinnitetty poikkipuu, jossa on pehmustetut olkatyynyt.
JOUKKUE
Monta >vartiota muodostaa joukkueen. Ennen kolme vartiota muodosti joukkueen, neljä joukkuetta muodosti >osaston. J johti >joukkuepäällikkö eli >partiopäällikkö.
JOUKKUEENJOHTAJA
JOJO; Useiden vartioiden muodostamaa ryhmää nimitetään >joukkueeksi, jota johtaa joukkueenjohtaja.
JOUKKUEPÄÄLLIKKÖ vanha nimitys >joukkueenjohtajasta.
JOULUKALENTERI >adventtikalenteri
JOUTSEN Partiotyttöjen korkein ansiomerkki >Hopeajoutsen, >Kultajoutsen
JOUTSENMERKKI
Ympäristömerkki; Tarkoittaa, että tuote on ystävällinen ympäristölle. Valitse joutsenmerkillä merkittyjä tavaroita aina kun voit.
JUHLALEIRI
Monet lpk:t toteuttavat lpk:n pyöreinä vuosina esimerkiksi juhlaleirin, jonka sisältö poikkeaa hieman normaalista lpk:n leireistä. Voi suuntautua jopa ulkomaisille partioleireille.
JUHLAMENOT Juhlamenoja (seremonia) johtaa seremoniamestari.
JUHLAPURJEHDUS
Meripartiolaiset suosivat Lpk:n juhlavuosina ns juhlapurjehdusta, joka suuntautuu ulkomaille tai on poikkeuksellisen pitkä kestoltaan ja osallistujat ja miehistöäkin voidaan vaihtaa purjehduksen aikana.
JUHLATILAISUUS >Partiojuhlatilaisuus
JUHLATOIMIKUNTA
Lpk voi asettaa erillisen juhlatoimikunnan valmistelemaan erilaisia juhlatilaisuuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi Lpk:n monivuosikymmenjuhlat (tasakymmenvuodet), Itsenäisyyspäivän juhlat jne.
JUHLAVAELLUS
Lpk:n vuosijuhlamuodoksi voidaan valita vaikka juhlavaellus, joka poikkeaa tavallisesta vaelluksesta jollain tavalla.
JUNGERRUS
veneen perälaudassa olevan kolon avulla yhdellä airolla edestakaisin liikuttamalla eteneminen. lieruttaminen
JUNGMANNI laivapoika; aloitteleva kansimies
JUORULANKA Purjeeseen kiinnitetty lanka, josta näkyy tuulen suunta
JUSTEERI Kaarisaha; Vannesaha
JUTAA matkata
JUURIKURSSI alin pj-kurssi
JYSKYJÄNNE Keulapuomista aluksen runkoon kiinnitetty naru
JÄLJITTÄÄ
JÄNIS Salamatkustaja
JÄNIKSET Rannalle maalatut tai muut valkoiset merkit, joiden avulla asetetaan viitat paikoilleen.
JÄNKÄ pientä puuta kasvava suo
JÄNKÄSUSI
Jänkäsudet-merkki on Turussa toimivan Koroisten Ritarien kehittämä erikoismerkki. Jänkäsusitasoja on neljä. III-luokka, vihreä: viisi yöretkeä maastoon + muuta; II-luokka, sininen: 10 yöretkeä maastoon + muuta; I-luokka, sinipunainen: 15 yöretkeä maastoon + muuta; erikoisjänkäsusi: 25 yöretkeä maastoon + muuta.
JÄRJESTELYTOIMIKUNTAKURSSI >Pt-kilpailujen järjestelytoimikuntakurssi
JÄRJESTÖ >Keskusjärjestö. Ennen lippukuntaa nimitettiin Järjestöksi
JÄRJESTÖT >Partiojärjestöt
JÄRJESTÖTUNNUS
Järjestötunnus on nelisakarainen risti, jonka kahdessa kärjessä on lilja- ja kahdessa apilakuvio. Keskiosan risti kuvaa suomalaisen partiotoiminnan kristillistä perustaa. Aikoinaan >lippukuntaa kutsuttiin myös järjestöksi, mutta selvennyksen vuoksi otettiin lippukunta-nimitys käyttöön. III-luokan merkki on myös järjestötunnuksen mallinen metallimerkki.
Kankainen järjestötunnusmerkki, jossa on myös samassa nauhassa >valtakunnantunnus, ommellaan oikean taskun yläpuolelle siten, että sen alareuna on kiinni taskun yläreunassa ja nauha on taskun keskilinjaan nähden keskellä. Nauhan tekstinä: SUOMEN PARTIOLAISET tai FINLANDS SCOUTER.
JÄRVIPARTIOINTI
Sisämaassa, Suomen järvialueella suoritettavaa partiotoimintaa kutsuttiin ennen järvipartioinniksi. Nykyään kaikki ovat >meripartiolaisia ja toiminta on >meripartiointi
JÄRVIPARTIOLAINEN tai vesipartiolainen on vanha nimitys nykyisestä >meripartiolaisesta.
JÄSENEDUT SP:n jäsenmaksun maksaneille on tarjolla erilaisia jäsenetuja >jäsenmaksu.
JÄSENKIRJA
JÄSENKOKOUS
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n korkein päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous. Jäsenkokouksen tehtävänä on valita toiminnanjohtaja ja määritellä partioiminnan suuntaviivat.
JÄSENLEHTI Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille toimitetaan >PARTIO-lehti.
JÄSENMAKSU
SP ja partiopiirit perivät yhdessä vuosittain jäsenmaksun, jonka maksaneet ovat täysivaltaisia lpk:n, piirin ja SP:n jäseniä. Jäsenmaksu sisältää myös Vakuutusosakeyhtiö Sampo Oyj:n partiovakuutuksen. Lisäksi jäsenmaksun maksaneet saavat muitakin jäsenetuja. Lippukunnat eivät yleensä peri erillistä jäsenmaksua, vaikka sekin olisi mahdollista.
JÄSENTUNNUS
JÄSENVAKUUTUS >Jäsenmaksu
JÄTEHUOLTO
JÄTKÄNKYNTTILÄ
Halkaistu pölli asetetaan pystyyn maahan ja puolikkaiden väliin asetetaan sytykkeet. Pöllin korkeus voi olla 20 - 60 cm. Pöllin päällä voi keittää vaikka retkikahvit. Jätkänkynttilä on samantyyppinen, mutta sitä ei halkaista kokonaan vaan sahataan ristikkäiset uurteet ylhäältä noin 10-20 cm korkeudelle maasta. Jk sytytetään - toisin kuin pölli - yläosastaan, jolloin palamisaika pitenee huomattavasti ja korkeuskin voi olla jopa metrin. Jk poltetaan usein useampia yhtaikaa niiden näyttävyyden takia ja niitä voi käyttää esim. kulkuväylien valaisemiseen. >Soihtu
JÄTTEET
JÄYNÄ harmitonta partiopilailua, kepposia
JÄÄNASKALIT
Kahvaan kiinnitetty metallipiikki, jonka ansiosta jään pettäessä pääsee helposti avannosta ylös. Jäällä liikuttaessa mukana pitää olla aina jäänaskalit.
JÄÄTIKKÖ- JA VUORISTOVAELLUSKURSSI
Kurssi on tarkoitettu vähintään 18-vuotiaille asiasta kiinnostuneille.
KAAMOS keskitalven pimein vuodenaika, jolloin valoisa aika päivästä on hyvin lyhyt.
KAAPELIMITTA merenkulussa pituusmitta = 1/10 mpk eli 185,2 m.
KAARI Kehärakenne, joka tukee kylkilaudoitusta, kantta jne.
KAARTJÄRVI Hämeen partiopiirin koulutuskeskus >Kaartsalo on Lopella
KAARTSALO
Partiotyttöjen koulutuskeskus v xxxx - xxxx. Nykyisin Hämeen piirin koulutus- ja leirikeskus. Suomen Partiomuseon pirttikalusto on peräisin Kaartsalon koulutuskeskuksesta.
KAASUKEITIN
Kaasukeittimiä on monen eri kokoisia riippuen käyttötarpeesta. Vartion retkellä riittävä on pieni telineen sisältävä kaasukeitin, jossa voi valmistaa pieniä määriä ruokaa. Se ei ole toimiva kovin tuulisella säällä, kaatuu helposti, mutta on kevyt kantaa. >Retkikeitin. Iso kaasukeitin on taas leirejä varten, jossa valmistetaan isommalle osallistujajoukolle ruokaa. Keitin koostuu kaasupullosta, letkusta, suuttimesta ja keittotelineestä (keittojakkara), johon suutin voidaan kiinnittää.
KAATOKOLO
puuta kaadettaessa hakataan runkoon kaatokolo sille puolelle, jonne puun halutaan kaatuvan.
KAHVELI haarukkapurje
KAIJA rantalaituri
KAIKULUOTAIN
KAIRALAKKI >Väiski; patalakki, Väinämöisen lakki
KAJAKKI Kajakki on kaksilapaisella melalla melottava katettu, alun perin eskimoiden merikäyttöön kehittämä alustyyppi. >Kanootti
KAJUUTTA Miehistön asuintila aluksessa. Veneen sisätilat.
KAKSILIPPUJÄRJESTELMÄ >merkkiliput; >semafori-merkit
KAKSOISPOLVI Solmu; >Siansorkka
KALARAUTA moottoriveneen potkurin suojarauta
KALASTAJANSOLMU käytetään kahden märän tai liukkaan siiman yhdistämiseen
KALEVALA-LEIRI SPPL:n leiri Lohjalla 6-15.7.1935
KALEVALAMALJA
Tyttövartioille järjestetty kilpailu, jonka kiertopalkintona oli taiteilija G Baaerin suunnittelema Kalevala-aiheinen malja. Maljasta kilpailtiin vuosina 50-luvulla.
KALLE messipojan yleinen nimitys
KALUSTOMESTARI >Kalustonhoitaja
KALUSTONHOITAJA Kalustonhoitaja vastaa lpk:n retki- ja leirikalustosta
KAMIINA, KAMINA
metallista valmistettu lämmönlähde, jossa varauskyky vähäinen. Talviteltoissa käytetään lämmittimenä yleensä kamiinaa.
KAMMI turvekämppä
KANDERSTEG Partiopoikien Euroopan alue omistaa Sveitsissä sijaitsevan partiokodin.
KANERVA PAULI OSSIAN
“Pali”, 05.09.1917 - 05.09.1991. Sosiaalineuvos, lainopin kandidaatti, Töölön Siniset. Hopeasusi no 41, 158 HePP piirinjohtaja, 1963 - 1974 SPJ:N ylijohtaja
KANGASALAN-LEIRI SPPL 1930 Kangasala
KANNATUSJÄSEN
KANOOTTI
Kanootti on yksilapaisella melalla melottava intiaanien järvi ja jokireiteille kehittämä tavallisesti avoin alus. >Kajakki
KANOOTTILAKKI >suikka
KANSAINVÄLINEN ”Kansainvälinen”-nimellä kulki alkujaan partiolaisten käyttämä lierihattu eli BP-hattu.
KANSAINVÄLINEN PARTIORAHASTO
>Scout U Fund. Poikien Maailmanjärjestön kehtiysyhteistyörahasto
KANSAINVÄLINEN POSTIMERKKIPANKKI
>International Fellowship Stamp Bank, >Kansainvälinen postimerkkipankki, kerää postimerkeillä rahaa, josta saadut varat käytetään partiolaisten kehitysyhteistyöhön. Se on perustettu 1955. Tämä partiokiltalaisten (FOFSAG) toiminta hankkii varoja partiolaisten kehitysyhteisyöhön keräämällä, liottamalla ja lajittelemalla postimerkkejä, jotka sitten myydään ja rahat käytetään kehitysyhteistyöhön.
KANSAINVÄLISIÄ LAULUJA
mm. Tuulelta vastauksen saan.., Tää ystävyys ei raukene.., B-P spirit..,
KANSAINVÄLISYYS Partio on kansainvälistä toimintaa, jota harrastetaan yli 150 maassa.
KANSAINVÄLISYYSKASVATUS
Partion kansainvälisyyskasvatuksella pyritään edistämään ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Kansainvälisyys on asennekasvatusta, tietoa, yhteistyötä ja omia kokemuksia. >Kehitysyhteistyö >projektit
KANSALLINEN EDUSTUSHUIVI
>Edustushuivi
KANSALLISPUISTOT
>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka ovat määritelty yleisiksi nähtävyys alueiksi, joiden perustamisella halutaan suojella Suomelle tyypillisiä eloyhteisöjä eli maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön muodostamia kokonaisuuksia. Kansallispuistossa saa yleensä liikkua vapaasti paitsi moottorikäyttöisellä kulkuneuvoilla. Kansallispuistossa saattaa olla suljettuja alueita, joissa yleensä on määräaikainen täydellinen liikkumiskielto. Liikkumista voidaan lisäksi säädellä ja ohjata tiettyjä reittejä käyttäen.
KANSI Venettä kattava, vaakasuora laudoitus. Veneen kansi, Täkki
KANSIVAHTI Merivahti, satamassa aluksen vartija.
KANTTIINI kioski, leireillä, kilpailujen ja tapahtumien yhteydessä pidettävä kioski
KAPULA Suomalaisen Partiopoikaliiton johtajalehti 19xx - 19xx
KAPYYSI aluksen keittiö, byssa
KARBIINIHAKA jousen avulla sulkeutuva kiinityshaka
KARDINAALIMERKKI merimerkki, viitta
KARELIA-LEIRI
Suomen Partiolaisten ensimmäinen kansainvälinen suurleiri Kolilla 1-10.8.1979. Leirinjohtajat Gunnel Palermaa ja Asko Rantti
KARHUNHAMMAS >Kaukoretkimerkki
KARIMERKKI 261
KARTTA maanpinnasta tai sen osasta piirretty pienennös
KARTTALAUKKU
olkanauhalla varustettu laukku, jossa vaelluksen tai maastossa liikkumisen aikana säilytetään karttoja ja jossa yksi sivu on läpinäkyvää muovia.
KARVINEN ELLI SPTL johtaja 1941 - 1943
KARVINEN ERKKI
Erkki Jaakko Karvinen ”Ruskea”, 30.10.1904 Viipuri – 11.06.1981 Hki, KARPP piirinj., SPPL ja SPJ johtokunnan jäsen, Hopeasusi no:10
KASVATTAJA
Kaikkien partiossa toimivien johtajien katsotaan olevan kasvattajia, jotka käyttävät partion kasvatuskeinoja ja menetelmiä (>partiomenetelmä).
KASVATUSKEINOT >Partiomenetelmä
KATAJAISET
Lippukuntanimitys. Katajaiset-nimen alkuperä ja merkitys juontaa Juhani Ahon kirjasta Katajainen kansani, joka tarkoittaa sitkeää, peräänantamatonta. Helsingissä toimi 1910-luvulla NMKY:n lippukuntia, mm Sörnäisten NMKY:n partio-osasto, joka oli kasvanut voimakkaaksi toiminnaltaan ja johtajien välille kasvoi kitkaa, joka kehittyi niin suureksi erimielisyydeksi, että koko lippukunta lakkautettiin. Lakkauttamisesta ei itse asiasssa kuitenkaan ollut kysymys, sillä se jatkoi toimintaansa, mutta uudella nimellä NMKY:n Katajaiset. Uudet johtajat halusivat olla partiolaisia vaikka "jouduimme taipumaan" sanoivat johtajat, mutta emme halunneet murtua.
KATOSVAATE >loue, >loude
KAUKOPURJEHDUSMERKKI
Vaeltajien ja partiojohtajien harrastusmerkki (taitomerkki). Vaatimuksiin kuuluu vaativa purjehdus, jonka aikana valitsemastaan aiheesta on tehtävä harrastustutkimus ja laadittava seikkaperäinen raportti varuste- ja muona-arvioineen. Merkki on kullanvärinen metallista valmistettu ruoriratas, jonka halkaisija on 15 mm ja joka kiinnitetään puseron oikeanpuolimaisen taskun laskokseen.
KAUKORETKIMERKKI
Kaukoretkimerkkejä ovat: >kaukopurjehdusmerkki (ruoriratas), >kaukomelontamerkki (majavanhäntä), kaukoretkimerkki (karhunhammas)
Vaeltajien ja partiojohtajien harrastusmerkkejä (taitomerkkejä). Vaatimuksiin kuuluu vaativa erävaellus, jonka aikana valitsemastaan aiheesta on tehtävä harrastustutkimus ja laadittava seikkaperäinen raportti varuste- ja muona-arvioineen. Merkki on luusta valmistettu karhunhammas, jonka pituus on 20 mm ja joka kiinnitetään puseron oikeanpuolimaisen taskun laskokseen.
KAULAHUIVI >partiohuivi, >huivi
KAUPINSAARI 1932
KAUSSI
>kousa; köysisilmukan suoja. Spleissaamalla tehdyt köysisilmukat, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen kiinnittämiseen, armistetaan hankautumisen varalta kaussilla.
KEHITYSYHTEISTYÖ
Partiolaiset toteuttavat kehitysyhteistyötä varsinkin >Partiotyttöjen Maailmanliiton perustaman >Thinking Day Fundin ja >Partiopoikien Maailmanliiton perustaman >Scout U Fund'in rahastojen avulla. SP toteuttaa erilaisin >projektein ja tempauksin kehitysyhteistyötä.
KEINOSYDÄN
>Operaatio Keinosydän, jolla kerättiin 1960 varoja hengityshalvauspotilaiden hyväksi.
KEITIN >retkikeitin, >trangia
KEITTOJAKKARA >Kaasukeitin
KEITTOVÄLINEET >Retkikeitin, >Kaasukeitin, >trangia
KEKONUOTIO >Nuotiotyypit
KEKSI Venehaka
KELKKA Palkeista tehty, haarukoin varustettu lavetti, jonka päällä vene on kölillään tuettuna maalla.
KELLOTELTTI teltta, engelsmanni; kartiomainen, korkea Englantilaistyyppinen telttamalli.
KELLUNTAPUKU Vesilläliikkujan yllä oleva asu, joka vedenvaraan joutuneen pitää pinnalla.
KELO Kelopuu; pystyyn kuollut, hiljalleen lahoava puu
KELTAINEN SARJA partiotaitokilpailujen sudenpentusarjan nimitys
KENGÄT >Jalkineet
KENIA
BP kuoli 8.1.1941 84-vuotiaana kotonaan (PAXTU) Keniassa, Nyerissä, jonne hänet on myös haudattu.
KENKA puu- tai rautajalusta; mastokenkä, johon maston alapää on kiinnitetty.
KENTTÄPAKKI >pakki
KESKISALKO suuren teltan keskiosaa kannattava tukipuu.
KESKUSJÄRJESTÖ
Partiolaisten keskusjärjestönä (kattojärjestö) toimii Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry.
KESKUSTOIMISTO
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, partiotalo "OGELI:ssa", Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki
KETJULUKKO >sakkeli
KEULA aluksen etuosa
KEULAPIIKKI Aluksen keulimmainen ruuma.
KEULAPUOMI Pukspröötti
KEULAPURJE fokka
KEULATUHTO keulaistuin
KEULAVANNAS >vannas, ranka, föörsteevi; >Emäpuu päättyy keulassa keulavantaaseen.
KEURUU-LEIRI Tyttöjen leiri Pöyhölässä Keuruulla 1931
KEVÄTKATSELMUS
>partioparaati, >partiomarssi , keväisin pidetty partioparaati, joka alkujaan pidettiin aina Yrjön-päivänä. Huhtikuun 23 päivä osoittautui kuitenkin usein melko kylmäksi kevätpäiväksi, joten se siirrettiin pidettäväksi toukokuun puolella. Määräajoin pidetään valtakunnallinen paraati eri puolilla Suomea.
KEVÄTKAUDEN ALOITUS/PÄÄTÖS s. 184
KEVÄTMESTARUUSKILPAILUT
SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. >Kilpasarjat: >vihreä- ja >oranssisarja
KIEHINEN Puusta veistetty sytyke. “kukonpyrstö”
KIEHISET Vartionjohtajille tarkoitettu opaskirja
KIELA Kahdeksikon muotoinen suopungin (tervattu ohut köysi) osa (köyden päässä)
KIERRÄTYS Kierrätys tarkoittaa, että tuotteen, esineen voi käyttää uudelleen tai uutena raaka-aineena.
KIERRÄTYSMERKKI
Km tarkoittaa, että pakkauksen voi käyttää uudestaan raaka-aineena ja pitää toimittaa kierrätykseen.
KIHO Leirin johtajistoon kuuluva partiojohtaja
KIINNITYSLENKKI >sakkeli
KIITOLLISUUDENMERKKI
SP:n myöntämä ansiomerkki, joka voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle ja tukijalle. Kiitollisuudenmerkki-nimellä on kulkenut on ollut käytössä jo 1910-luvulta alkaen. Sen malli ja jakoperusteetkin ovat vuosien myötä hiukan vaihdelleet.
KIKKI Kikkitalja 253
KILJAVA
Koulutus-, leiri- ja kurssikeskus. 1954 Helsingin Partiopoikapiiri sai alueen Pääjohtaja Väinö Vähäkallion ostamana. Kämppärakennuksen suunnitteli arkkitehti Heikki Castrén, koulutuskeskusajatuksen isä. 25.9.1955 vihittiin Nurmijärven Kiljavannummella HPP:n koulutuskeskus käyttöön.
KILLAT
Lpk:n toimintaa tukemaan voidaan perustaa partiokilta. Myös veteraanipartiolaiset, jotka ovat vetäytyneet varsinaisesta aktiivi toiminnasta ovat perustaneet partiokiltoja eri puolille Suomea. Niiden tarkoituksena on ylläpitää partioveljeyttä ja edistää partiokulttuurin säilymistä.
KILPAILUJOUKKUE >pt-kisoissa määritelty kilpailuryhmä, >kilpailuvartio, >partiotaitokilpailut
KILAPILUNJOHTAJA vastaa partiotaitokilpailun järjestelyistä
KILPAILURYHMÄ >partiotaitokilpailut, >kilapiluvartio
KILPAILUVARTIO
Partiotaitokisojen kilapiluvartion sarja määräytyy vartiotyypin mukaan. Vihreä ja oranssi sarja: lpk:n luonnollinen vartio tai sen osa, jossa on viisi 10-16-vuotiasta jäsentä, joiden jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta.
Punainen ja sininen sarja: lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä ja yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.
Harmaa ja ruskea sarja: lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme vähintään 17-vuotiasta jäsentä.
Tytöt kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa. Pojat kilpailevat vihreässä, punaisessa ja harmaassa sarjassa. Yhteisvartiot kilpailevat poikien sarjoissa.
KILPASARJAT >pt-kilpailujen sarjat, >kilpailuvartio
KILTAPARTIOLAISET Euroopan kiltapartiolaisten keskus >Grossarli sijaitsee Itävallassa
KIM
Kim eli täydelliseltä nimeltään Kimball O'Hara on Rudyard Kiplingin samannimisestä kertomuksesta, joka oli erään Intiassa palvelevan irlantilaisrykmentin kersantin poika. Hänen isänsä ja äitinsä kuolivat hänen lapsena ollessaan ja hänet jätettiin tädin hoiviin. Kaikki hänen leikkitoverinsa olivat alkuasukaspoikia ja siksi hän oppi runsaasti heidän taitojaan. Kim tutustui erääseen jalokivikauppiaaseen Lurganiin, joka huomasi hänen taitonsa ja antoi Kimille huomioimistehtäviä ja neuvoi häntä painamaan mieleensä pienet yksityiskohdat.
KIMIN HYMY
II-luokan merkkiä kutsutaan Kimin hymyksi. Merkki on metallinen alakaarteinen merkki, jossa lukee Ole Valmis tai Var Redo. Merkki on saanut nimensä hymyilevästä pojasta nimeltään >Kim. Kierrekoristeen päät ovat kääntyneet ylöspäin kuten partiolaisen suupielet, koska hän tekee velvollisuutensa hymyissä suin ja mielellään. Kimin hymyn alareunassa on köysilenkki solmuineen ja se muistuttaa päivän hyvästä työstä. “Kimin Hymyä” kannetaan puseron vasemman rintataskun laskoksen keskellä sekä I-luokan merkin kanssa sen alapuolella, jotka yhdessä muodostavat I-luokan merkin.
KIMIN KOE
Huomiokykyä, eri aistien käyttöä ja muistia testaava leikinomainen koe. Saanut nimensä >Kim nimisestä pojasta.
KIPINÄKURSSI tyttöjen johtajakurssi, lähinnä >pj-peruskurssia vastaava kurssi
KIPINÄMIKKO Huolehtii talviteltan lämmityksestä ja teltassa olevien turvallisuudesta.
KIPPARKURSSI
Kurssin edellytyksenä on 18 vuoden ikä, suoritettu pj-peruskurssi, veneenohjaajakurssin suoritus tai vastaavat tiedot sekä hyväksytysti suoritettu pääsykoe. Pystyy toimimaan partioaluksen päällikkönä avomerialueella ja hän hallitsee siellä tarvittavan merenkulun.
KIPPARINLAKKI Meripartiojohtajien päähinettä kutsutaan kipparinlakiksi.
KIPPARIVIIRI Kipparikurssin hyväksytysti suorittanut saa käyttää partiojärjestön kippariviiriä henkilökohtaisena viirinään.
KIRITAIVAL >pt-kisojen pikataival
KIRJANPIDON PERUSKURSSI
Kurssi on tarkoitettu aloitteleville lpk:n rahaston- ja taloudenhoitajille.
KIRKKOPYHÄ s 184
KIRVES
Kirves on yksi tärkeimmistä partiolaisen työvälineistä. Nykyisin valmistetaan jo pieniä ja kevyitä retkikirveitä. Kivessä pitää olla aina kirveensuojus silloin kun sen kanssa ei työskennellä.
KISALAKANA >partiotaitokilpailun ja suunnistuskilpailun >tapahtumakartta
KISÄLLI >Kisällitason merkki
KISÄLLIMERKKI >Kisällitason merkki
KISÄLLITASON MERKKI
KIVISTÖ UUNO
Uuno “Ukko” Erland Kivistö, 30.03.1891 - 08.04.1962, "Ukko-Susi", Hopeasusi n:o 4. NMKY:n partioliiton johtaja 1931 - 1936
KLYYKA >Hankain
KLYYSSI >vetoura, haukku; köyttä johtava aukko
KLYYVARI Liivari, kolmikulmainen purje aluksen keulastaakissa.
KNAAPI Knaappi; Hela, jonka ympäri aluksessa kiinnitetään köydenpäät.
KO-GI >Kolmiapila-Gilwell eli >partiojohtajien jatkokurssi
KOGI-HUIVI >Kolmiapila-Gilwell-huivi
KOGI-KURSSI >Kolmiapila-Gilwell-kurssi
KOGI-NAPPULAT >Dinizulun kaulanauha
KOGI-TAPAAMINEN >Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneiden tapaamistilaisuus
KOIJA Makuusija, usein reunoilla varustettu.
KOIRASIN pidike; esim. koivunoksasta valmistettu haarukkamainen pidike.
KOKELAS >alokas
KOKKA keula; Aluksen tai veneen etummainen osa.
KOKKI Vastaa ruuan valmistuksesta ja muonituksesta
KOKOUKSEN ALOITTAMINEN/LOPETTAMINEN
Vartiokokous
Vartiokokous aloitetaan jollain vartion itse kehittämällä menolla tai alkuseremonialla. Sen tarkoituksena on rauhoittaa kololle saapuneet vartioiltaan osallistujat ja todeta tavallaan yhdessä, että vartiokokousilta on alkanut.
Alkumenoihin liitetään usein vartion viiri (ks. vartion viiri), jonka ympärille kokoonnutaan ja huudetaan esimerkiksi vartion huuto. Illan päätösseremonia suoritetaan vastaavalla tavalla tai siihen voi liittää lisäksi lyhyen hiljentymishetken vj:n tai vja:n johdolla tai vaikka sisaruspiirin.
Sudenpentujen laumailta
Sudenpennuillakin on omat aloitusseremoniat, joihin liittyy usein oma yhteinen maskotti, jonka ympärille aloitus liittyy. Päätös tapahtuu esim. sisaruspiiriin ja lähtötervehdyksiin, jolloin johtajat muodostavat portin, jonka kautta jokaisen on kuljettava ja poistuttava kololta.
KOLKKA >kolkkanuoli
KOLKKAIN LAKI Tottele - Älä hellitä. >Kolkkapoika
KOLKKAJOHTAJA >kolkkapoikien johtaja
KOLKKALEIRI >kolkkapojille järjestetty leiri
KOLKKANUOLI jousiammunnassa käytettävä tylppäpäinen nuoli.
>Kolkkapojat saivat kokelastutkinnon jälkeen ryhtyä suorittamaan ns. nuolia. Kolkkanuolisuorituksia oli kolme. Kussakin nuolessa on 'kolmen kirjaimen vaatimukset': 1. nuolessa kolme t:tä (tarkkuus, taitavuus, terveys), 2. kolme a:ta (ahkeruus, alttius, avuliaisuus) ja 3. kolme p:tä (pelottomuus, puhtaus, pirteys). Eri alalta olevia >taitomerkkejä on 18.
KOLKKAOHJELMA >kolkkapojille laadittu toimintaohjelma.
KOLKKAPARVI Kolkkapoikatoiminnan perusyksikkö, >kolkkatoiminta.
KOLKKAPOIKA
Vanha nimitys nyk. sudenpentupojalle; 7-10-vuotiaat. >Sudenpentutoiminnan historia. Kolkkain tunnus oli "Me tahdomme tehdä parhaamme", laki;" Tottele. Älä hellitä", lupaus; "Minä lupaan parhaani mukaan toteuttaa kolkkain lain ja olla joka päivä iloksi Jumalalle, kodille ja lähimmäisilleni. Nimitys kolkkapoika juontaa alkunsa oravanmetsästyksessä käytettyjen >kolkkanuolien nuorista kantajista ja etsijöistä, jotka itsekin hätyyttelivät puukalikoilla kolkkaamalla oravia ja myös kaloja; toimii jonkinlaisena nuijapäisenä lyömäaseena.
KOLKKAPOJAN LUPAUS
nyk. sudenpentulupaus; KOLKKAPOJAN LUPAUS
Minä lupaan parhaan kykyni mukaan toteuttaa kolkkain lakia ja olla joka päivä iloksi Jumalalle, kodille ja lähimmäisilleni
KOLKKATOIMINTA
Kolkkapoikatoiminnan perusyksikkö oli parvi, joka koostuu 2-4 >pivosta. Kolkkatoimintaan osallistui alle 11-vuotiaat pojat (tytöillä >tonttutytöt, >tonttuparvi)
KOLMAS LUOKKA
Partio-ohjelman mukainen vaihe. >Luokkasuoritukset. Ennen III-luokkaa suorittava partiolainen oli ensi vaiheessa eli >alokas >partiolaiseksi nimittäminen.
KOLMEN PUUN RAKOVALKEA
>Nuotiotyypit
KOLMIJALKA Kolmesta puusta tai riu'usta yläpäästään yhteen sidottu teline.
KOLMIAPILA
Partiotytöt ottivat kolmiapilan tunnuksekseen heti partiotyttöliikkeen alettua. Se esiintyy jo Agnes Baden-Powellin kirjoittaman ensimmäisen partiotyttöoppaan kannessa. Kirja julkaistiin 1912. Kultainen Kolmiapila sinisellä pohjalla on partiotyttöjen tunnus (Partiotyttöjen maailmanjärjestön tunnus). Apilan kolme lehteä muistuttavat samoista asioista kuin >partioliljan kärjet, partiolain kolmesta kohdasta. Lehtisuoni on kompassineula, joka osoittaa partiotyön oikean suunnan - ylöspäin. Apilan lehdyköissä olevat tähdet muistuttavat partioihanteista ja -lupauksesta. Apilan alaosassa on rakkauden liekki, joka palaa jokaisen partiotytön sydämessä.
Hopeinen kolmiapila (hopealla päällystetty kolmilehtinen luonnonapila) on partiojohtajien jatkokurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi)suorittaneen partiojohtajan merkki. Kiinnitetään partiopuseron vasemman taskun laskokseen ylimmäiseksi (1984).
KOLMIAPILA-GILWELL
>Kolmiapila-Gilwell kurssi
KOLMIAPILA-GILWELL KURSSI
Poikapartiojohtajilla oli aikoinaan oma jatkokoulutusohjelma, joka tunnettiin nimellä Gilwell-kurssi kun taas tytöillä vastaava nk. Kolmiapilakurssi. Kurssit yhdistettiin yhdeksi ja samaksi kurssiksi, jonka nimeksi tuli Kolmiapila-Gilwell-kurssi.
KOLMIAPILA-GIWELL-LEIRI
KOGI-kurssin suorittamiseen liittyy leiriosa, jolloin asutaan teltoissa. Leirin pituus on 9-10 vuorokautta. Ensimmäinen Gilwell-leiri Suomessa pidettiin Vääksyttä 1927. Leiriosalla ryhdytään käyttämään vihreää KoGi-leirihuivia siihen saakka kunnes kurssi on suoritettu. Leirihuivin takakolmiossa on ommeltuna KoGi-tunnus.
KOLMIAPILAMERKKI
Hopeinen kolmiapila (hopealla päällystetty kolmilehtinen luonnonapila) on partiojohtajien jatkokurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi)suorittaneen partiojohtajan merkki. Kiinnitetään partiopuseron vasemman taskun laskokseen ylimmäiseksi (1984).
KOLMIAPILATUTKINTO
Tyttöjen ylin johtajatutkinto
KOLMIJALKA kolmesta riu'usta rakennettu teline, jonka yläpää on köytetty yhteen.
KOLO
Partiolaisten kokoontumispaikkaa kutsutaan koloksi. Kolo pitäisi olla vain partiolaisten käytössä, sillä silloin sen voi sisustaa haluamallaan tavalla partiomaiseksi ja perinteiseksi. Luonnonmateriaalit ovat suosittuja ja seiniä koristaa erilaiset partioesineet, kuvat ja teelmät. Kalustona pirttikalustoa tai muu kestävärakenteinen kalusto. Jokaisella ryhmällä pitäisi olla käytössään oma suljettu säilytystila/kaappi, jossa on ryhmän kalleudet voidaan säilyttää. Tilan tulisi olla sellainen, että lattialla olisi tilaa myös leikkien toteuttamiseen ja liikkumiseen. Kololla pidetään pääasiassa laumaillat, vartion, vaeltajien ja johtajiston kokoukset. Tilan järjestää yleensä taustayhteisö tai tukiyhdistys, joko luovuttamalla jo olemassa olevia tiloja partion käyttöön tai vuokraamalla erilliset tilat. Ihanteellinen kolo sisältää ainakin yhden pienemmän huonetilan ja ison huoneen leikkejä ja muuta tilaa vaativaa toimintaa varten, varastotilaa jne. Luonnollisesti vesi, viemäri ja WC tilat.
KOLOEMÄNTÄ/ISÄNTÄ Vastaa kolon siisteydestä ja kunnosta
KOLOILTA partiolaisten kokoontumisilta >kololla
KOLONNA nyk. osasto
KOMPASSI
Suunnistusväline. Umpinainen lasi/muovikuorinen rasia, jossa herkän laakeroinnin varassa pyörii magneettineula, joka osoittaa magneettisen pohjoisnavan.
KOMPOSTI
Maahan kaivettu syvä kuoppa johon haudataan maatuvat jätteet. Komposti voi olla myös ns. kompostori eli lähes umpinainen jäteastia, jossa jätteet mätänevät mullaksi.
KONFERENSSI Ensimmäinen partiopoikien kansainvälinen konferenssi pidettiin Pariisissa 22-29.7.1922
KONSTAPULI >perämies; >toinen perämies;
KONSTI >konstapuli
KOOKOSKÖYSI Köysilaji, joka on kova, mutta melko heikko.
KOPUKKA >lautta; vedessä kelluva puunrungoista rakennettu lautta.
KOTA
Majoite; Kota on ikivanha asumismuoto, jota varsinkin liikkuvat ihmiset ja usein paikkaa muuttavat käyttivät. Kota rakentuu rungosta, päällyksestä ja tulisijasta. Runko rakennetaan tavallisesti pitkistä rangoista, jotka sidotaan lähes yläpäästään yhteen ja levitetään alaosasta laajaan harusasentoon. Rankojen tueksi voidaan sitoa erilaisia poikittain olevia tukipuita, jotka vahvistavat kotaa ja antaa mahdollisuuden kiinnittää sisäpuolelle erilaisia säilytystavaroita niihin. Runko peitetään puolikaaren muotoisella peitteellä, kankaalla, pressulla tai nahalla kuten alkuperäinen kota. Kodan keskiosaan rakennetaan tulisija, joka lämmittää kotaa ja toimii samalla ruuanlaittopaikkana.
KOULUTTAJA Partiolainen, joka osallistuu eri tehtävien kouluttamiseen lpk:ssa, piirissä tai SP:ssa.
KOULUTTAJAKOULUTUS
SP:n koulutusjärjestelmä sisältää myös partiojohtajien kouluttajakoulutuksen. Kurssin suorittanut voi toimia SP:n ja partiopiirien kouluttajatehtävissä. Koulutukseen kuuluu >Sampojen jatkokurssi, >Partiokouluttajakurssi ja >Koulutusohjaajakurssi
KOULUTTAJAKURSSIT >Kouluttajakoulutus
KOULUTUSJÄRJESTELMÄ
SP:n laatima nousujohteinen menetelmä partiolaisten kouluttamiseksi johto- ja muihin tehtäviin. Esi-, perus-, täydennys-, jatko- ja kouluttajakoulutus.
KOULUTUSOHJAAJA >Koulutusohjaajakurssin käynyt partiojohtaja.
KOULUTUSOHJAAJAKURSSI
Kuluu kouluttajakoulutusohjelamaan, joka on tarkoitettu KOGI-kurssin suorittaneelle partiojohtajalle, joka aikoo piirin koulutusohjaajaksi.
KOULUTUSVARTIO
KOURA Ankkurin osa, joka ankkuroitaessa tarttuu pohjaan.
KOUSA Kauha tai pakin kansi tai >kaussi
KOUSSI metallikoussi; narusilmukan sisävahvike
KOVASIN
Hioma aineesta, kuten alumiinioksidista, piikarbidista, hienosta saviliuoksesta tai hiekkakivestä muodostettu käsityökalu, jota käytetään metalliesineiden ja leikkuuterien viimeistelyssä ja teroittamisessa.
KRISTALLIPALATSI >Crystal-Palace
KRONIKOITSIJA Huolehtii vartion päiväkirjasta.
KRUUNU Useampisäikeinen naru voidaan päättää ns. kruunulla. >Köyden päättäminen.
KRYSSI Luovi; kahden käännöksen välinen matka hankavastaista tuulta purjehdittaessa.
KRYSSATA Luovia
KRYSSÄTÄ Luovia
KUDU-TORVI
Kudu-torvi on tullut partiolaisille tutuksi >Brownsea- saaren ensimmäisestä leiristä >Jamboree- leireihin asti. >Matabelemiehet lahjoittivat sen BP:lle rauhanneuvoitteluissa 1896 Port Natal, >Matopo-vuorella. Samalla Matabelemiehet antoivat BP:lle nimen ">Impeesa", susi, joka ei koskaan nuku.
KUKKELI
Huppupäähine, muinaissuomalainen päähine; SPPL:n johtaja Vuolasvirta ehdotti vuonna 1937, että vaeltajille otettaisiin käyttöön oma lakki, ns. kukkeli, joka oli kartionmuotoinen suippo olkapäille ulottuva hattu, jonka etuosassa oli aukko kasvoille.
KUKONJALKA purjeveneen puomissa olevat ulokkeet.
KUKSA
Pahkasta tai puusta kovertamalla veistetty kuppi. Hyvän kestäävyyden kuksaan saa keittämällä se suolaliuoksessa.; >Partiokauppa Partiokuksa
KULKUVALOT
Auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana käytettävät kiinteät valot; oikealla vihreä, vasemmalla punainen, mastossa valkoinen.
KULMANAUHAT
1918 otettiin käyttöön metallisten luokkamerkkien sijaan käyttöön ns. kulmanauhat, joita pidettiin vasemmassa hihassa. Aluksi luokkaa ilmaisivat värit ja pian ne muutettiin siten, että yksi kulmanauha vastasi II-luokkaa ja kaksi kulmanauhaa allekkain I-luokkaa. Kulmanauhat olivat voimassa vain lyhyen aikaa, vuoteen 1922 saakka.
KULTAJOUTSEN
Partiotyttöjen korkein ansiomerkki (ei jaeta nykyisin). Kultajoutsen voidaan myöntää poikkeuksellisen ansioituneelle naispuoliselle partiojohtajalle. KJ on kullasta valmistettu merkki, jota kannetaan kaulassa ketjussa. Merkki on suunniteltu 1930-luvulla ja ensimmäiset jaettu 1935..
KULTARANTALEIRI NMKYPL leiri Naantalissa 1936, Luolanjärven alueella
KULTATUOLI
Kahden henkilön käsillä muodosta alusta, jolla voidaan kuljettaa esim. voittajaa, sankaria tai sairasta, loukkaantunutta.
KUMMELI
Valkoiseksi kalkittu tai maalattu kivinen tai muovinen merimerkki, joka helpottaa paikantamista. Kumpeli
KUNNIAMERKIT
>Ansiomerkit; Kunniamerkkien ja ansiomerkkien eroista on käyty joskus keskustelua niiden eroavuuksista ja eräässä määritelmässä Ansiomerkit määriteltiin saaduiksi ansioista ja Kunniamerkit jostain huomattavasta tai merkittävät teosta, uroteosta, hengenpelastuksesta jne. Virallisia kunniamerkkejä ovat valtiovallan kolmen ritarikunnan merkit.
KUNNIANOSOITUS LIPULLA
Kun lippu tekee kunniaa, lipun kantaja laskee sen hitaasti eteenpäin 45 asteen kulmaan. Kunnianteon jälkeen lippu nostetaan rauhallisesti entiseen asentoon. Suomen lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislaulua esitettäessä, hautaussaatossa olevalle vainajalle sekä vainajaa siunattaessa ja hautaan laskettaessa.
KUNNIAPARTIOLAINEN
Erittäin ansioituneille henkilöille on myönnetty kunniapartiolaisen "arvonimi". Kunniapartiolaiset Suomessa: >Carl Gustaf Emil Mannerheim, 16.8.1919, >Pehr Evind Svinhuvud, 1931, >Anni “Tuikku” Collan, >Juho Kusti Paasikivi, >Alli Paasikivi, >Verneri "Pöpö",”Louhisusi” Louhivuori, >Sven E "Prigadis" Donner. Vuonna 2002 nimettiin kaksi uutta kunniapartiolaista: Metsäneuvos >Kata Jouhki ja Ministeri Helvi “Heli” Sipilä.
KUNNIATUOMIOISTUIN
Järjestöllä (nyk. Lippukunta) tai yhdistyksellä oli kunniatuomioistuin, joka puuttui epäpartiomaisiin tekoihin ja päätti toimenpiteistä.
KUNTOISUUSLILJA
Vanha vasempaan rintataskun laskokseen Ilk:n merkin sijaan kiinnitettävä johtajapartiolaisen merkki.
KUOLEMA
Partioyhteisössä toimineen henkilön lähiomaisia muistetaan joko adressilla tai osallistutaan siunaustilaisuuteen, mikäli siunaustilaisuutta ei järjestetä ns. ‘hiljaisena’ eli vain omaisten läsnäollessa. .>siunaustilaisuus. Tapana on myöskin, että merkittävässä asemassa olleen partiojohtajan tai hyvin nuoren partiolaisen omaisia muistetaan heti suruviestin saavuttua kukkalaitteella ja osanotolla.
KUOLLUT
Partiolaiset käyttävät edesmenneen partiolaisen muistokirjoituksissa ja vastaavissa yhteyksissä merkintää, jossa ympyrän keskellä on piste, joka tarkoittaa jäljitysmerkkikielellä, maastomerkillä, “olen mennyt kotiin”.
KUPOLITELTTA Suosittu retki- ja vaellustelttamalli. Puoliympyränmuotoinen teltta.
KURKIAISTELTTI teltta, A-teltti; vanha telttamalli; ns. harjatelttamalli (kurkiharja)
KURKIAURA >Operaatiolla kerättiin varoja CP-vammaisetn hyväksi v. 1967
KURSSI Pohjoissuunnan ja aluksen kulkusuunnan välinen kulma.
KURSSIMERKKI tietyn kurssin suorittamista osoittava merkki
KUSTAA VAASA-LEIRI Helsingissä seurasaaressa 1950 pidetty leiri, jossa vieraili myös >Lady Olave B-P.
KUSTANNUSLIIKE PARTIO
Pääasiassa partiokirjallisuutta kustantava yritys.
KUULA ENSIO
Ensio Lahja Rafael Kuula, 25.3.1907 Tre – 9.7.1988 Hki, SP ja SPP liitonjohtaja, HEPP piirinjohtaja, Hopeasusi no:18.
KYNSIPUU teltan kynnyspuu
KYNSISOLMU >jalussolmu, >lippusolmu
KYYKKYISTUNTA Partiolaisen on opittava levähtämään mm. kyykkyistunnalla.
KYÖKKI Keittiö; >Leirikeittiö
KÄDEN TAIDOT Osaa valmistaa käsin esineitä ja muita toiminnassa tarvittavia hyödykkeitä
KÄMPPÄ
Vaatimaton asuinsija, mökki, talo. Tosin kämppä nimitystä nykyään käytetään jo huomattavan suuristakin, hienoista ja runsasvarusteisista rakennuksista. Partiolaisten käyttämä yleisnimitys metsässä, erämaassa tai kaukana asutuksesta sijaitsevasta rakennuksesta.
KÄMPPÄISÄNTÄ/-VOUTI
vastaa retkeilykämpän, majan, mökin, rakennuksen käytöstä ja kunnossapidosta.
KÄPÄLÄVAIHEMERKIT
Sudenpennut saavat eri vaiheita suoritettuaan >vaihemerkkejä. Sudenpentujen ohjelma rakentuu neljästä eri vaiheesta, jotka ovat Pikkuhukka, Hukka, Susi ja siirtymävaiheesta. Vaiheen suoritettuaan hänellä on oikeus kantaa vaihesuoritustaan vastaavaa vaihemerkkiä puserossaan. Vaihemerkit ommellaan sudenpentupuseron vasempaan rinnukseen.
KÄRKIKORISTE
Lipputangon päässä käytetään ns. kärkikoristetta. Se on tavallisesti sipulinmuotoinen nuppi, mutta se voi yhtä hyvin olla varta vasten valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa.
KÄSILUOTI mittta: Käsiluodin avulla mitataan veden syvyyttä.
KÄTTELY
Partiolainen kättelee aina toista partiolaista vasemmalla kädellä. Tapa perustuu vanhaan Afrikkalaiseen tapaan, jossa Zulusoturit kantoivat suojaavaa kilpeä vasemmassa ja keihästä oikeassa kädessä. He laskivat kilven maahan (poistivat suojauksensa) ja tervehtivät vasemmalla kädellä halutessaan osoittaa luottamusta. Tällä viestitetään toiselle sydämellisyyttä, sillä vasen käsi on lähempää sydäntä.
KÄYMÄLÄ >latriini, riukula; Leirin WC
KÄYTÄNNÖN OSA
>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu n.1-2 vuotta kestävä käytännön osa, jossa kurssilainen suorittaa ja harjoittelee johtamistaitojaan. Jaksoon liittyy kirjallinen osuus - raportointi, joka hyväksytyksi tultuaan mahdollistaa erilaisten KoGi-tunnusten käyttämisen.
KÄYTÖKSEN KULTAINEN KURSSI Kurssi on tarkoitettu vaeltajille, jossa harjoitellaan hyviä käytöstapoja.
KÖKSÄ Indari; leirin kokki
KÖLI
Purjeveneen emäpuusta lähtevä metallipainoin varustettu evä, joka estää veneen sortumisen tuuleen = kaatumista
KÖLILAATIKKO Laatikko, jonka sisällä nostoköli liikkuu.
KÖNGÄS voimakas, vaahtoava vesiputous
KÖYDEN PÄÄTTÄMINEN
>Rihmaus; Köyden pään purkautuminen estetään päättämisellä eli rihmauksella.
KÖYSI
naru; hamppu-, manilla-, kookos- ja sisal-köysi valmistetaan ko. kasvin raaka-aineesta kiertäen punomalla. Köyttä valmistetaan myös muovipohjaisista raaka-aineista.
KÖYSIPAARIT >Paarit
KÖYSISTÖ >Takila
KÖYTÖS
Köytöksiä käytetään köysien, touvien ja puiden kiinnittämiseen toisiinsa. >Risti-, >pukki-, heitto- ja >yhdysköytös ovat tavallisimpia köytöksiä. Usein juuri leirirakennelmat tehdään köytöksiä käyttäen. Köytöskierroksia tehdään useita ja jokainen kierros kiristetään tiukkaan. Varsinaisen köytöksen jälkeen tehdään vielä muutama kiristyskierros ja köytös lopetetaan poikkipuuhun tehtävällä siansorkalla.
LA-PUHELIN >La-radiopuhelin
LA-RADIOPUHELIN Lyhytaaltopuhelin; aluksen viestiliikenteessä käytettävä yhteydenottoväline
LAATTA Lasta, purjeen reunan tuki
LAAVU
Majoite. Laavussa voi yöpyä niin kesällä kuin talvellakin. Ennen laavu rakennettiin havuista, nykyisin käytetään kankaasta tehtyä katosta, jossa yksi sivu on avoin ja katto viisto. Laavu edessä voidaan pitää yövyttäessä nuotiota tai rakovalkeata.
LADY OLAVE B-P >Olave Baden-Powell.
LAITAMYÖTÄINEN Tuuli, joka puhaltaa jommaltakummalta puolelta yli aluksen peräkulman.
LAIVALUUTA Huosin; Laivan, veneen puhdistamiseen tarkoitettu luuta
LAIVAPÄIVÄKIRJA lokikirja
LAIVAPÄÄLLYSTÖ Meripartiolippukunnan tai meripartioleirin johtajisto.
LAIVUE Meripartiolaisten käyttämä nimitys partio-osastosta.
LAMPPUÖLJY Myrskylyhdyssä ja öljylampuissa käytettävä polttoaine.
LAPA airon osa
LAPASET >villakäsineet
LAPINHÄME Hämeen Partiolaisten omistama leirialue Saariselällä
LASARETTI Sairaala; leirisairaala
LASKIMOHAAVA
Haava on melko suuri ja vuoto tasaista, joskus runsastakin. Aseta laskimohaavaan päälle tiukka sidos puhdistamisen jälkeen. Paina viiltohaavan pinnat yhteen ennen siteen laittamista. salva estää sidettä tarttumasta haavaan kiinni.
LASTA purjeen reunan tuki
LASTOITUS Loukkaantuneelle tehtävä tuki ja sidos.
LATERAALIMERKKI väylämerkki
LATRIINI Höndäri, riukula = leiri WC
LATTA purjeen reunan tukija
LAULULEIKIT
LAULUT >partiolaulut; >leirilaulut, >ruokalaulut, >nuotiolaulut, >iltalaulut, > iltanuotiolaulut
LAUMA Sudenpentujen muodostama ryhmä (10-20). Lauma voidaan jakaa pentueisiin.
LAUMAILTA
Laumailta voi noudattaa hyvin perinteistä kaavaa. Laumailtaa johtaa laumanjohtaja tai sudenpentujohtaja. Kokous alkaa täsmällisesti sovittuna aikana, jolloin suoritetaan alkumenot (huuto, viirimenot, laulu, rauhoittuminen), uusien asioiden opettelua, kilpailuja, partiopuuhailua, yhteistä suunnittelua, loppumenot (huuto, laulu, tarina, rauhoittuminen, hiljentyminen).
LAUMAN KOKOUS >Laumailta
LAUMAN MASKOTTI laumalla voi olla yksi yhteinen maskotti, joka on aina lauman mukana.
LAUMAN MERKKI >laumatunnus
LAUMAN NIMI
lauman tärkein tunnusmerkki on sen nimi. Se voi liittyä paikkakunnan historiaan, satuun, tarinaan, lpk:n nimeen, lauluun tms. Usein se kuitenkin kuvaa jotain eläintä.
LAUMAN TUNNUS >laumatunnus
LAUMANJOHTAJA Sudenpentulaumanjohtaja. Laumanjohtajakurssin suorittanut partiojohtaja.
LAUMANJOHTAJANEUVOSTO (LJN)
Sudenpentuosaston johtajaryhmä, joka suunnittelee ja vastaa lippukunnan sudenpentutoiminnasta.
LAUMANJOHTAJIEN JATKOKURSSI
>Akelakurssi; tarkoitettu pj-peruskurssin käyneille lippukunnan sudenpentuosaston johtajille tai sellaisiksi aikoville, jotka ovat suorittaneet lj-pk:n tai omaavat vastaavat tiedot.
LAUMANJOHTAJIEN PERUSKURSSI
Kurssi on tarkoitettu laumanjohtajiksi aikoville tai jo muutaman vuoden toimineille 15 vuotta täyttäneille.
LAUMANJOHTAJIEN VIHJEPÄIVÄT
Vihjeitä ja ideoita kaikille sudenpentujen kanssa toimiville johtajille.
LAUMATUNNUS
Sudenpentulauman oma tunnus, kangasmerkki, joka suunnitellaan itse. Se ommellaan sudenpennun oikeaan hihaan n. 3 cm olkasaumasta. Taitomerkkien yläpuolelle.
LAURENZIA Suosittu leikki.
LAUTTA >kopukka, >donitsi; vedessä kelluva ihmisiä tai tavaroita kuljettava tilapäinen kuljetusväline.
LAUTTANUOTIO >Pinonuotio
LAUTTASAAREN LEIRI
FSSF:n leiri Helsingin Lauttasaaressa 1934, jossa vieraili mm. presidentti Svinhuvud ja Ruotsin prinssi Gustav Adolf..
LEE Suojan puoli, alahanka
LEHMÄNSELKÄ Teltta, jonka harja on pahasti notkollaan.
LEHTI >Lippukuntalehti
LEIJONANMETSÄSTYS Yleisimpiä partioleikkejä
LEIKIT
>kim-leikki >tutustumisleikki, >liikuntaleikit, >laululeikit; partiotoiminnan yksi oleellisimmista opetus- ja koulutusmuodoista on leikin avulla tapahtuva koulutus ja oppiminen.
LEIPÄLÄPYSKÄ vanha nimitys >BP-hatulle; >lierihatulle
LEIRI
Partioleiri on lippukunnan vuosittainen kohokohta. Leiriksi kutsutaan pidempää kuin viikonlopun pituista yleensä teltoissa yövyttävää tapahtumaa. Leiri on koulutustapahtuma niin leiriläisille kuin johtajillekin. Leirejä voi olla mihin vuodenaikaan tahansa esim. talvileiri, kesäleiri tai vaikkapa joululeiri. Lerin kokoakaan ei ole mitenkään määritelty, mutta pienempiä leirejä ovat lippukuntaleirit ja suurimpia kansainväliset Jamboree- tai suurleirit, joissa saattaa olla tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia osanottajia. Suurleirit muistuttavat jo toiminnoiltaan pientä kaupunkia, jossa on vesijohdot, kahvilat, kaupat, museot, sähköt, lämmintä pesuvettä jne. Ympäristövaatimukset lisäävät paineita edelleen kehittää leirien infrastruktuuria, joten ehkä tulevaisuudessa vesijohdon kyljessä kulkee myös viemäri, joka kuljettaa jäteveden puhdistamolle.
LEIRIASU >Leiripuku
LEIRIHYGIENIA
Leirillä hygieniasta eli puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen on tavallista tärkeämpää, koska leirioloissa bakteerit voivat nopeasti levitä. Säännöllinen peseytyminen ja käsien pesu ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen ovat ehdottomia toimenpiteitä, jotka pitää kaikkien suorittaa. Myös ruokailuastioiden huolellinen peseminen estää bakteerikannan syntymistä. Huolehditaan, että märät vaatteet kuivataan ja tuuletetaan. Leirille määrätään johtaja, joka vastaa leirin hygieniasta, antaa määräyksiä ja ohjeita erilaisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.
LEIRIJUMALANPALVELUS
Jokaisella suuremmalla leirillä pidetään ainakin yksi yhteinen Jumalanpalvelus, johon kaikki leiriläiset osallistuvat. Jumalanpalvelus suoritetaan ulkona leirialueella tai lähimaastoon rakennetussa >leirikirkossa.
LEIRIKASTE
Ensimmäistä kertaa leirille osallistuville järjestetään leirikaste. Leirikaste sisältää jotain yllättävää, ennakoimatonta, jännittävää, mutta partiomaista hauskaa. Ennen suoritettiin leiriläiseksi julistaminen.
LEIRKEITTIÖ Kyökki; paikka, jossa valmistetaan >leiriruoka
LEIRIKIRJE
LEIRIKIRKKO
Leirialueelle tai leirialueen välittömään läheisyyteen, yleensä taivsalle rakennettu leirikäyttöön vihitty kirkko.
LEIRILAULU Leirilaulun on kirjoittanut Eino Leino Ja säveltänyt Armas Launis v. 1917
LEIRILAULUT
>partiolaulut, >laulut; Joillekin suuremmille leireille sävelletään ja sanoitetaan oma leirilaulu, mutta tavallisimpia leirillä laulettavia lauluja ovat mm.:
1. Tiedätkös miksi leiriläinen oon...,
2. Nyt laulan tästä taipaleesta...
3. Meill on metsässä nuotiopiiri..
4. Tänne polkumme johtaa
5. Missä kaukana on länsi (Sandy)
6. Ootko kulkenut sä sadepilven alla
7. Mandoliinimies
LEIRILÄISEN KIRJA
Leirille osallistujalle ennen leiriä toimitettava opas, joka sisältää tiedot leiristä. Leirikirja sisältää alkusanoja, tietoja leirin johdosta, leiripaikasta, leiriohjelmasta, leirisäännöistä sekä antaa ohjeita, neuvoja ja vastauksia leiriin liittyviin kysymyksiin.
LEIRIMERKKI
Suuremmille leireille valmistetaan kankainen tai metallinen merkki, jossa leirin tunnus, vuosi ja mahdollisesti nimi. Ennen metallinen leirimerkki kiinnitettiin nahkaiseen >partiovyöhön tai >kävelykeppiin (>partiosauva) ja kankainen merkki joko >reppuun tai >rinkkaan merkiksi osallistumisestaan leirille. Nykyisin on tapana ommella kankainen leirimerkki >partiopuseroon oikean taskun yläpuolelle, jossa sitä pidetään kalenterivuosi tai seuraavaan tapahtumaan, josta saadaan uusi merkki tilalle.
LEIRINJOHTAJAKURSSI
Kurssi on tarkoitettu tuleville leirinjohtotehtävissä toimiville partiojohtajille.
LEIRIOHJELMA
LEIRIOLYMPIALAISET
perinteiseen leiriin, varsinkin kesäleiriin kuuluu leiriolympialaiset, jossa kilapillaan partiomaisesti yksilöin, parein vartioin jne.
LERIOSA
>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu n.10 pv. mittainen leiriosa, jossain partion koulutus- tai leirikeskuksessa.
LEIRIPAITA
Paitakankaasta valmistettu lyhythihainen kauluspaita, jossa on samanlaiset rintataskut kuin partiopuserossa. Leiripaitaan voidaan kiinnittää >järjestötunnus, >osanottomerkki, >paikkakuntatunnus ja >piiritunnus sekä ulkomailla oltaessa >valtakuntatunnus.
LEIRIPORTTI
jokaisella leirillä pitää olla leiriportti, joka ilmaisee selvästi mistä varsinainen leirialue alkaa ja josta poistumiseen leirin aikana tarvitaan lupa. Leiriportti kuuluu varsinaisiin leirirakennelmiin, joka myös antaa ensivaikutelman leiristä ja siksi se pitää rakentaa huolellisesti ja taiten.
LEIRIPUKU
Väiski käytetään leiripäähineenä. Pojilla ei varsinaisesti ole ollut erillistä leiripukua, mutta sen sijaan tytöt ovat käyttäneet vaalenasinistä lyhythihaista leninkiä, jonka kanssa käytettiin sinistä leirihattua (malli kuten venelakki). Lisäksi keittiössä työskentelevillä oli leirihameen päällä esiliina.
LEIRIRAKENNELMAT
Kaikki ennen leiriä ja leirin aikana ja leiriin liittyviä rakennelmia kutsutaan leirirakennelmiksi. Ne voivat olla isoja katsomoita, kulisseja, rakennuksia tai vartion leirin aikana rakentamia pieniä rakennelmia kuten pöytiä, roskalaatikoita, ilmoitustauluja, keittokatoksia, kuivatustelineitä jne. eli kaikkea sitä mitä leirin aikana tarvitaan todelliseen käyttöön. Rakennelmat pyritään tekemään partiomaisesti käyttäen mahdollisimman vähän ruuveja ja nauloja. Rakentelu on yksi partiokoulutuksen muoto, jota nimenomaan leirillä harrastetaan.
LEIRIRAKENTAJA Lpk, piiri- ja suurleirien leirirakennelmien (suuret rakennelmat) rakentajat >Liitto
LEIRIRIPPIKOULU
partiorippikoulu, jossa kaikki osallistujat ovat partiolaisia. Niitä toteutetaan vuosittain leiri-, vaellus-, matka tms. Muodossa ja jotka ovat hyvin suosittuja. Isosina saattaa olla tuttuja vartion-, vaeltaja- tai partiojohtajia.
LEIRIRUOKA >Leirikeittiössä, nuotiolla, >trangiassa tai esim. >veturissa valmistettu ruoka.
LEIRISAUNA
LEIRISAIRAALA >Lasaretti
LEIRISÄÄNTÖ
Kaikilla leireillä on omia leirisääntöjä, joihin tutustumisen voi aloittaa jo lukemalla tarkasti ns. >leiriläisen kirjaa, jossa yleensä osa leirisäännöistä on valmiiksi painettuna.
LEIRITOTEEMI
Ennen lähes joka leirillä rakennettiin leritoteemi. Se kuvioitiin taidokkain kaiverruksin, merkein ja kirjaimin. Toteemi pystytettiin leirin arvokkaimmalle paikalle, jonka ympärillä suoritettiin erilaisia toimintamenoja ja seremonioita. Leiritoteemin uskottiin tuovan leirille myös hyvää onnea - kuten aurinkoisia leiripäiviä.
LEIRIVUODE
Lerivuoteen alustana pitää olla maavaate tai kuten nykyään solumuovista valmistettu lämmin makuualusta. Jos leirillä on joutilasta aikaa niin itselle voi rakentaa riu'uista vakka leirisängyn. Sen pohjaksi voi solmia narusta verkon, jonka päälle sitten asetetaan makuualusta ja makuupussi.
LEIRIVÄISKI >Väiski, “Väinämöisen” lakki
LEMLAX FSSF-leiri 1951
LENSSI Myötätuuli
LENTOPARTIOINTI >Ilmailupartiointi
LEON LENKKI
Perinteikäs kansallinen Hämeessä vuosittain järjestettävä >harmaan sarjan partiotaitomestaruuskilpailu, joka on saanut nimensä Leo R. Böökin mukaan.
LEPUUTTAJA
Viilari, iskunvaimentaja, fendari; esine, joka ripustetaan aluksen kupeelle estämään sitä hankautumasta toista alusta tai laituria vasten.
LETTU
räiskäle, plätty, lätty, ohukainen; jauhosta, kananmunasta, suolasta ja vesi/maito sekoitteesta valmistettu juokseva taikina, joka paistetaan hyvin rasvatussa >lettupannussa tai >räiskälepannussa.
LETTUPANNU >räiskälepannu; pannu, jossa >lettu, räiskäle paistetaan.
LEVANKI Metallitanko tai kisko, johon purje jalustetaan, myös täkkiharjan, kansiharjan toinen nimitys.
LJN >Laumanjohtajaneuvosto
LIBERATH EBBE Ruotsin partioliiton johtaja sen alusta elämänsä loppuun 1912-1937
LIEHUVAT VÄRIT >Partioheraldikkojen jäsenlehti. Partioheraldikot on perustettu 1972
LIERIHATTU
>Hattu Partiojohtajat käyttävät lierihattua eli >BP-hattua. Lierihattu oli kuitenkin myös vartioikäisten päähine, jota käyttivät niin pojat kuin tytötkin.
LIESMA Purjeen reunaan vahvikkeeksi ommeltu köysi.
LIFTAUSVAELLUS >footloose;
LIIKKAUSHANSIKAS
Purjeen ompeleihin käytettävä kädessä pidettävä apuväline jolla neula työnnetään ommeltavan materiaalin läpi
LIIKKI liesma, pallekäysi; Purjeen reunoihin vahvistukseksi ommeltu köysi.
LIITOT >Partiojärjestöt
LIITTO
Erään kokeneen partiojohtajaryhmän muodostama työteliäs johtajajoukko, joka suunnittelee, rakentaa ja purkaa suurleirirakennelmia.
LIIVARI >Klyyvari
LIIVIT >Melontaliivit, >Veneilyliivit, >Pelastusliivit
LILJA
>Partiolilja; Partiopoikien Maailmanliiton tunnus. Valkoinen edustaa puhtautta ja liila johtajuutta. Liljan kolme lehteä edustavat partiolupauksen kolmea pääkohtaa, Ympäröivä köysi merimiessolmuineen symboloi maailmanlaajuista partiopoikien yhteyttä.
LINJAMERKKI merimerkki
LINTU
Partiojohtaja, joka on käynyt Ko-Gi-kurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi). Lintuja ovat Käki, Närhi, Varis
LINTUKANSA >lintu
LIPPU
Jokaisella lippukunnalla on lippu. Lippu ja huivimerkki sisältävät usein samat värit ja symbolit. Lippua käytetään kaikissa juhlatilaisuuksissa, joihin lippukunta osallistuu. Niitä ovat mm. lpk:n vuosikokoukset, lupauksenantotilaisuus, merkkipäiväjuhlat, paraatit, leirit jne. Lippua on käsiteltävä huolellisesti ja arvokkaasti. Lipun kantajilla tulee olla aina valkoiset hansikkaat kädessään (ks. Lippumenot). Lipputanko on joko puunvärinen tai valkoinen ja yleensä purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen suunniteltu ja valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytys vitriinin lipulle.
LIPPUAUKEA
lippuaukio; leirin keskeinen paikka, jossa tapahtuu lipunnosto ja -laskutapahtumat. Lippuaukea voi olla myös lähellä leiriporttia, jos kysymyksessä on esim., jokin suurempi leiri eikä sopivaa aukeaa paikkaa löydy läheltä.
LIPPUJEN SIJOITUS
Suomen lippu on aina arvokkaimmalla paikalla. Kannetaan ensimmäisenä, sijaitsee aina keskimmäisenä, kahdesta lipusta katsojasta vasemmalla 4+6 ja muuten heraldiikan sääntöjen mukaan
LIPPUJÄRJESTELMÄ >kaksilippujärjestelmä
LIPPUKIRJA
Lipusta olisi hyvä valmistaa erityinen lippukirja, jossa on selvitys lipun hankkimisvaiheista, heraldinen selitys, lipun kuva ja maininta lahjoittajista, valmistajasta ym. Kirjaan voidaan myöhemmin liittää lisäksi naulaustilaisuuden kulku, lipun vihkimistilaisuus ja osanottajat sekä myöhemmin muita lippua koskevia tapahtumia. Siihen voi tehdä myös lippukunnan pienoislippujen saajista luettelon aika- ja numerojärjestyksessä.
LIPPUKUNNAN ANSIOMERKIT
Lippukunnat voivat valmistaa itse omia ansiomerkkejä, joita jaetaan lpk:n määrittelemin perustein. Yleisimpinä ansiomerkkeinä käytetään rintamerkkiä, jossa esiintyy jokin lpk:n symboli. Käytössä on myös ansiomitalisarja nauhoineen. Merkit ovat yleensä pronssinen-, hopeinen- ja kultainen ansiomerkki tai mitali.
LIPPUKUNNAN KOKO
B-P kirjoitti aikanaan, että lpk:n vahvuus ei saisi olla suurempi kuin 32:"Pidän tätä määrää hyvänä, koska olen itse poikia kouluttaessani todennut, että 16 on suunnilleen suurin määrä, jonka kanssa tulen toimeen, kun tarkoitukseni on löytää ja tavoittaa kunkin yksilöllinen luonne. Katson toisten olevan kaksi kertaa kyvykkäämpiä ja niin päädyin 32:een.
LIPPUKUNNAN LIPPU
Jokaisella lippukunnalla pitää olla oma lippu. Lipun hankkiminen on usein kallis hankinta, mutta se hankitaan kuitenkin melko pian lpk:n perustamisen jälkeen. Lippu ja huivimerkki sisältävät usein samat värit ja symbolit, niiden heraldiikka on yhtenevä. Lipun heraldiikka (kuten myös huivimerkki) perustuu usein lippukunnan kotipaikkakuntaan, sen historiaan, sijaintiin tai lpk:n nimeen. Lippua suunniteltaessa on tärkeää, että johtajat tai suunnittelija on yhteydessä >partioheraldikkoihin ja SP:n >tunnustoimikuntaan, joka lopullisesti hyväksyy suunnitelman. Lippua käytetään kaikissa juhlatilaisuuksissa, joihin lippukunta osallistuu. Niitä ovat. Mm. vuosikokoukset, lupauksenantotilaisuus, merkkipäiväjuhlat, paraatit, leirit jne. Lippua on käsiteltävä huolellisesti ja arvokkaasti. Lipun kantajilla tulee olla aina valkoiset käsineet kädessään. Lipputanko on joko puunvärinen tai valkoinen ja usein purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen vartavasten valmistettu kärkikoriste, jolla vai olla oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytysvitriinin lipulle.
LIPPUKUNNAN MERKKIPÄIVÄT
Lippukunnalla on vuosittain monta juhlapäivää. Tärkeimmät niistä ovat luonnollisesti lpk:n perustamispäivä, vuosikokouspäivä, Muistelemispäivä, Yrjön päivä, Itsenäisyyspäivä jne. Päivä sisältävä hyvin erilaista ohjelmaa eri lippukunnissa, mutta tärkeintä on, että oman lpk:n perinteet tulee täytettyä ja otettua huomioon.
LIPPUKUNNAN NIMI
Perustamiskokouksessa lippukunnalle annetaan nimi. Se liittyy yleensä paikkakuntaan, sen historiaan tai sijaintiin tai se voi olla partiomainen. Nimi on tärkeä lippukunnan hengen luojana. Uusi nimi tulee tarkistaa SP:stä ettei ole toista samannimistä.
LIPPUKUNNANJOHTAJA
Lpk:n hallituksen tai johtajaneuvoston puheenjohtaja riippuen millainen organisaatio lpk:lla on. LPKJ vastaa lpk:n toiminnasta yhdessä hallituksen tai johtajaneuvoston kanssa. LPKJ:n on oltava täysi-ikäinen (18 v.). Hänelle on oma koulutuksensa >lippukunnanjohtamiskurssi.
LIPPUKUNNANJOHTAMISKURSSI
Kurssi on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille partiojohtajille, jotka ovat kiinnostuneita lpk:n johtamisesta.
LIPPUKUNTA
Lippukuntanimitys otettiin käyttöön 1937, johon saakka lippukuntia nimitettiin järjestöiksi. J nimitys pikkuhiljaa ymmärrettiin koko maata kattavaksi nimitykseksi, koska oli olemassa Suojeluskuntajärjestö, Kaasusuojelujärjestö jne., joten sekaannuksen välttämiseksi päätettiin ryhtyä käyttämään nimitystä lippukunta partion paikallisena yksikkönä. Perusteluna oli myös, että sillä on historiallinen pohjakin vanhimpana suomalaisena jalkaväen joukko-osastonimityksenä. Ratsuväen yksikkönä sen sijaan oli ”lipullinen”. Nimitys lippukunta, kuvaa erinomaisesti sitä joukkoa, joka kerääntyy oman lippunsa ympäri ja se jättää joukon suuruudenkin rajoittamatta. Lippu on aina jonkin aatteen, ihanteen tunnusmerkkinä.
Partiolippukunta. Partiotoiminnan paikallinen perusyksikkö. Sen tarkoituksena on edistää partiolaisten myönteistä kokonaiskehitystä ja se pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan partiokasvatuksen muodoin, joihin kuuluvat kansainvälinen, kulttuuri-, raittius-, uskonnollinen ja yhteiskunnallinen kasvatus ja joita toteutetaan johtajakoulutuksen, kokousten, kurssien, leirien ja retkien avulla. Lippukunta antaa tarvittavan taustatuen, koulutuksen ja ohjauksen, jotta siihen kuuluvat pienryhmät voivat hoitaa varsinaista partion kasvatustehtävää. Lippukunnat voivat olla, joko nk. maapartiolippukuntia, jolloin ne suorittavat maapartiolaisille suunniteltua partio-ohjelmaa tai meripartiolippukuntia, jolloin ne puolestaan suorittavat meripartiolaisille suunniteltua meripartio-ohjelmaa. Jotkin suorittavat omaa ns. eräohjelmaa (esim. eränkävijälippukunnat) Osa ohjelmasta on molemmilla sama. Lippukunnan toimintaa koskevat päätökset tulee tehdä itsenäisesti lippukunnan yleisissä kokouksissa ja johtajaneuvostojen kokouksissa.
Lippukunnan koko voi vaihdella melkoisesti. BP: “vahvuus ei mielellään saa olla suurempi kuin 32. Pidän tätä määrää hyvänä, koska itse olen poikia kouluttaessani todennut, että 16 on suunnilleen suurin määrä minkä kanssa tulen toimeen, kun tarkoitukseni on löytää ja tavoittaa kunkin yksilöllinen luonne. Katson toisten olevan kaksi kertaa kyvykkäämpiä, ja niin päädyn kolmeenkymmeneen-kahteen”. Pienimmillään se voi käsittää vain muutaman johtajan ja yhden-kaksi ryhmää, jotka kokoontuvat säännöllisesti, mutta se voi myös olla yli 500 jäsenen käsittävä organisaatio, jossa on kaikki malliorganisaation mukaiset tyhmät, toimet ja toiminnot. Lippukunnan perinteet ovat tärkeä osa lippukuntaa ja niitä tulisi vaalia tarkoin ja kehittää toiminnan yhteydessä lisää. Perinteet luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ja lippukuntahengen.
LIPPUKUTALEHTI
Useat lippukunnat julkaisevat omaa lehteään, joka toimii hyvänä tiedotuslehtenä jäsenille. Nykyisin sen valmistaminen onkin huomattavasti helpompaa kuin aiemmin, jolloin ei ollut vielä kopiokoneita, kirjoituskoneita tai tietokoneita. Partiotoiminnan alkuvuosikymmeninä lehdet kirjoitettiin ja piirrettiin kuvat käsin. Näin ollen lehtiä ilmestyi vain yksi kappale, jota sitten kierrätettiin kaikilla tai luettiin yhteisesti. Suomen Partiomuseolla on tallella 1920-30-luvulta monia arvokkaita yksittäiskappaleita.
LIPPUKUNTALEHTIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu lpk-lehden valmistamisesta kiinnostuneille.
LIPPUKUNTAMERKKI >huivimerkki
LIPPUKUNTAPOSTI SP:n toimittama tiedotuspaketti lippukunnille.
LIPPUKUNTATUNNUS >Huivimerkki
LIPPULAULU
Usein >lipunnoston aikana tai yhteydessä lauletaan Lippulaulu. Sen on säveltänyt Yrjö Kilpinen ja sanoittanut V.A.Koskenniemi. Se alkaa sanoilla: "Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin; sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin".
LIPPULINNA Suomen lippua kantavista partiolaisista muodostettu ryhmä, joka kulkee joukkojen edellä.
LIPPUMENOT Juhlatilaisuudet
Juhlatilaisuuden seremoniamestari johtaa lippumenot. Juhlaan osallistujat ovat asettuneet paikalleen ja kun kaikki on valmista ilmoittaa seremoniamestari LIPUT SAAPUVAT, jolloin yleisö nousee seisomaan ja kääntyy rintamasuunta kohti lippujen kulkureittiä sekä suuntaa katseensa kohti saapuvia lippuja. Ensimmäisenä saapuu Suomen lippu, jonka kantajan molemmin puolin vähän taaempana tulevat lipunvartijat (lippuvartio) eli airueet, nainen lipun oikealle puolelle, noin kolmen- neljän metrin päässä Suomen lipusta tulee seuraava lippu ja vastaavasti omat airuet jne. Kaikilla on valkoiset käsineet kädessään ja muutenkin yhtenäinen partioasu. Siirtyminen tapahtuu rahallisesti edeten kohti lipputelineitä. Yleisö seuraa katseellaan lippujen etenemistä ja kääntää rintamasuuntaa mikäli tarpeellista. Lippusaattoa saattaa seuruata esimerkiksi marssimusiikkia tai fanfaarit. Lippujen saapuessa paikalleen lauletaan yleensä "Partiomarssin", "Tie selvä on" tai "Lippulaulun". Tämän jälkeen lipunkantajat asettavat liput telineisiin ja poistuvat ryhdikkäästi jonossa. Tilaisuuden päätyttyä lipunkantajat saapuvat, odottavat komentoa LIPUT POISTUVAT, jolloin yleisö nousee seisomaan ja lipunkantajat ottavat liput telineistään, ryhmittyvät ja poistuvat tuloreittiä.
Leiri, lipunnosto
Lipunnostoon saavutaan partioasussa. Tilaisuuden johtaa ennalta määrätty henkilö. Leirillä lippumenot sisältävät esimerkiksi saapumisen lippuaukealle tai lipputangon ympärille, Varsinainen toimitus alkaa komennolla: LIPUNNOSTAJAT, astuvat ennalta sovitut lipunnostajat paikaltaan lipputangon luokse toisella käsivarsillaan viikattu lippu, toinen kiinnittää lipun lippusolmuilla tai valmistelevat sen nostokuntoon, jonka jälkeen komento NOSTA LIPPU. Lipunnostaja alkaa tasaisella nopeudella nostaa lippua. Kun lippu irtoaa avustajan käsistä, tervehditään sitä partiotervehdyksellä, >lipputervehdyksellä, kunnes lippu osuu tangon huippuun. Lipunnostajat solmivat narut kiinni, astuvat kolme askelta taaksepäin, tervehtivät lippua ja palaavat paikalleen. Lipunnoston aikana voidaan myös laulaa esimerkiksi >lippulaulu.
Leiri, lipunlasku
Lipunlasku voidaan suorittaa vastaavalla tavalla kuin lipunnostokin, mutta käänteisessä järjestyksessä ja lipunlasku-komennoin tai niin sanottuna hiljaisena lipunlaskuna, jolloin sen alkaminen ilmoitetaan pillinvihellyksellä, jota seuraa toinen vihellys kun lippu on laskettu. Kuuloetäisyydellä olevat leiriläiset kääntyvät lippuaukealle päin ja tekevät paikallaan partiotervehdyksen, kunnes lipunlasku on ohitse.
LIPPUMORSETUS >lippuviestitys eli semaforointi
LIPPUREKISTERI >Tunnustoimikunta
LIPPUSOLMU
>jalussolmu, kynsisolmu; Lippu kiinnitetään naruun lippusolmulla ellei ole käytössä valmiita kiinittimiä.
LIPPUTANKO
Lipputanko on joko puunvärinen tai valkoinen. Leirillä lipputanko tehdään yleensä jostain kaadettavasta suorasta puunrungosta, mielellään lehtipuusta, josta kuori kuoritaan pois. Lipputankoon ei saa ripustaa muuta kuin lippuja. Kannettava tanko on yleensä purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen suunniteltu ja valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytys vitriinin lipulle.
LIPPUTERVEHDYS
>partiotervehdys; 1920-30-luvuilla käytetty lipputervehdys; oikea käsivarsi nostetaan eteen yläviistoon. Tätä tervehdysmuotoa voitiin käyttää myös muissa juhlallisissa tilaisuuksissa ja siksi sitä nimitettiin myös suureksi tervehdykseksi. Pieni tervehdys oli samoin, mutta käsivarsi koukussa.
LIPPUVARTIOT
>Lippumenot; Asujen tulee olla virallisia ja pukeutuminen yhdenmukaista ja siistiä. Valkoiset käsineet. Partiopuvun kanssa ei käytetä airutnauhoja.
LIPPUVIESTITYS >signaalilipuilla (semaforoida)
LIPUN HÄVITTÄMINEN
Vanha lippu hävitetään polttamalla. Näin varmistetaan, ettei lippu joudu koskaan väärään käyttöön.
LIPUN NAULAUS >lipunnaulaus
LIPUN SUUNNITTELU >lippukunnan lippu
LIPUN VIHKIMINEN
Lipun vihkiminen suoritetaan kirkossa tai seurakuntasalissa ja on koko lippukunnan yhteinen juhlava tilaisuus, kuten lipun naulaaminenkin. Vihkimisen suorittaa pappi. Vihkimistilaisuudessa tulisi käyttää myös Suomen lippua ja lippuvartioita, >Lippumenot. Tarkempi vihkimisohjelma esitellään kirjassa PARTIOKIRKKO.
LIPUN VIIKKAAMINEN
Suomen lipun viikkaaminen on tärkeä lipunlaskuun liittyvä toimenpide. Lippu viikataan siten, että pintapuolelle jää lipun sininen osa, joka estää valkoisen osan likaantumista. Lippu viikataan seuraavasti; kaksi partiolaista ottaa kiinni lipun päistä ja ottaa toisella kädellä pihtiotteella pitkästä sinisestä osasta, noin 5 cm etäisyydeltä valkoisesta osasta ja päästävä lipun laskeutumaan molemmista reunoistaan alas. Sen jälkeen otetaan vapaalla kädellä kiinni pihtiotteella uudelleen sinisen osan alareunasta, taas noin 5 cm etäisyydeltä valkoisesta osasta ja päästetään sininen osa taittumaan alas. Sitten käännetään jäljellejäänyt valkoinen lieve sinisen osan selkäpuolelle ja otetaan tukeva ote taitetusta lipusta kahdella kädellä, siten, että sininen osa on alapuolella ja laskostetaan ensin puolestavälistä ja uudelleen puolestavälistä sekä lopuksi kerien noin 15-20 cm levyiseksi nyytiksi.
LIPUNKANTAJA >Lippumenot
LIPUNLASKU >lipunnosto
LIPUNNAULAUS
Lipun hankkiminen on tärkeä tapahtuma lippukunnan vaiheissa, joten naulaustilaisuudesta tulisi tehdä juhlava hetki. Naulaustilaisuudessa käytetään ns. isoja kunniamerkkejä. Tilaisuuden isäntänä toimii lippukunnanjohtaja ja kutsuvieraina ja naulaajina ainakin lipun mahdollinen lahjoittaja, valmistaja ja muut valmistamiseen vaikuttaneet tahot, lippukunnan entiset johtajat ja lpk:n nykyiset jäsenet. Naulaus voidaan suorittaa ns. symbolisena toimenpiteenä, jolloin naulat on valmiiksi kiinnitetty tankoon (ei ihan pohjaan saakka), mutta naulaajat iskevät kevyesti 2-3 kertaa napauttamalla valittuun naulaansa. Naulaus aloitetaan yläpäästä. Ensimmäisen naulan lyö lippukunnan johtaja itseoikeutettuna, sen jälkeen etukäteen päätetyssä järjestyksessä.
Naulaustilaisuuden ohjelma voisi olla esim. seuraava:
- tervehdyssanat
- fanfaari tai juhlasoitto
- naulauspuhe, lajoittaja, suunnittelija tai tekijä
- naulaus
- lippukunnanjohtajan kiitospuhe
Naulauksen jälkeen suoritetaan lipun >vihkiminen. Vihkimistilaisuus voidaan järjestää erillisenä juhlatilaisuutena, johon sopii esimerkiksi >Tammikirkko, >Yrjön Päivä tai jokin muu juhlapäivä. Naulaustilaisuus ja vihkiminen tulee tallentaa >Lippukirjaan.
LIPUNNOSTO- JA LASKU
Lipunnosto- ja lasku suoritetaan aina partiotilaisuuksissa, joissa se suinkin on mahdollista (esim. Kurssien alussa, juhlatilaisuuksien alussa jne. sekä lopussa) ja ovat juhlatilaisuuksia. Retki- ja leiripäivien aikana suoritetaan aina aamulla lipunnosto ja illalla lipunlasku. Aamulla aamutoimien jälkeen kokoonnutaan lipunnostoon, jonka yhteydessä voidaan myös lyhyesti kerrata päivän ohjelma ja kertoa muuta informaatiota. Illalla lipunlaskun yhteydessä voidaan puolestaan muutamalla sanalla koota päivän tapahtumat yhteen. >Lippumenot
LIPUTUS
Leiripäivien aikana liputetaan. Liputus alkaa aikaisintaan kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy Juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy kello 20. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun, josta se lasketaan alaspäin 1/3 tangon mittaa. Tällöin lipun alareuna tulee tangon puoliväliin. Lippu lasketaan nostamalla se ensin huippuun.
LJN >laumanjohtajaneuvosto
LOILANNIEMI
SPTJ:n pohjoismainen leiri 4.7 - 14.7.1949 Kolhossa, Keuruu. Leirin johtajana Birgit Sovelius, Helvi Sipilä ja Elli Karvinen
LOISTO merimerkki
LOISTO-SUURLEIRI
LOKI Laite, jolla mitataan aluksen nopeus ja matka.
LOKIKIRJA Laivapäiväkirja.
LOKINUORA veneen kulkunopeutta mittaavan laitteen kiinnitysnaru veneestä
LORDI BP >Baden-Powell Robert
LOUDE >loue
LOUE
Loude on laavun tavoin käytettävä majoite, joka pystytetään kartiomaisesti puoliympyrän muotoisesti. Pystytykseen voi käyttää esim. elävää, nuorta puunrunkoa, jota taivutetaan hiukan ja jonka päälle levitetään >katosvaate. Loudekangas on ankkuroitava maahan riittävän hyvin, ettei tuulenpuuska pääse siihen tarttumaan.
LOUHISUDEN SOLKI
Louhisuden solki on saanut nimensä kunniapartiolainen Verneri Louhivuoren mukaan. Ls on hopeinen huivisolki, jossa on Verneri Louhivuoren nimikirjaimet peilikuvamonogrammina. Se myönnetään tunnustuksena sille lpk:n vartion- tai venekunnanjohtajalle, joka on kuluneen toimintavuoden aikana parhaiten toteuttanut vartiojärjestelmää. Soljen myöntää lippukunta, vaikka se on Suomen Partiolaisten ansiomerkki ja lpk tekee siitä ilmoituksen SP:n ansiomerkkitoimikunnalle "EHDOTUS ANSIOMERKIN MYÖNTÄMISESTÄ"-lomakkella. Ilmoituspiirille 15.1 mennessä. Solkea voidaan käyttää aina lpk:n, piirin tai vastaavassa partiohuivissa, mutta samanaikaisesti ei voi käyttää muita huivisolkia.
LOUHISUSI >Louhivuori Verneri, partionimi
LOUHIVUORI VERNERI
Antti Niilo Verneri Louhivuori (Lothander) 31.05.1886 - 27.11.1980. ”Vuorikotka”, "Louhisusi", "Pöpö" Partiolaisten Ylijohtaja ja erittäin tunnettu ja arvostettu suomlainen partiopersoona. Kunniapartiolainen. Saanut ensimmäisen Suomessa jaetun poikien arvostetuimman ansiomerkin, Hopeasusi n:o 1 (31.5.1939). Pöpö:n esineistöä paljon Partiomuseossa.
1910 toukokuussa valittiin NMKY:n apulaispääsihteeriksi
1917 HNMKY pääsihteeri
1917-1919 SPL presidentti
1920 - 1941 Suomen Partioliiton ylijohtaja (ei 1920-1921)
1920-1921 Velkualla pasorina ja kirkkoherrana
1941 1957 Suomen Partiopoikaliiton ylijohtaja
31.5.1926 Hopeasusi no 1
LPK Lippukunta
LPKJ Lippukunnanjohtaja
LPKJA Lippukunnan varajohtaja
LUOKKAMERKIT
Vartioikäisten ohjelma rakentuu kolmesta eri luokasta, jotka ovat III-luokka, II-luokka ja I-luokka, joka on vaativin. Luokan ja >riihityksen suoritettuaan hänellä on oikeus kantaa luokkasuoritustaan vastaavaa luokkamerkkiä partiopuseron vasemman taskun laskoksessa. I-luokan suoritettuaan vartiolainen kantaa I-luokan merkkiä yhdessä II-luokan merkin (>Kimin Hymy) yläpuolella. Nämä kaksi merkkiä yhdessä muodostavat I-luokan suoritusta osoittavan merkin.
I-luokan merkin on suunnitellut taiteilija Gunnar Finne v. 1917. Merkissä on hopeinen partiolilja, jonka päällikkeenä on kultainen Suomen leijona.
LUOKKAMERKKI >Luokkamerkit
LUOKKAVAATIMUKSET
>luokkamerkkien suoritusvaatimukset
LUONNONHOITOMETSÄT
Ne on perustettu maiseman, eläimistön tai kasvien suojelemiseksi tai retkeilyn ja virkistyksen tarpeita varten. >Virkistysalueet
LUONNONMERKIT
Suunnan määrittäminen tai suunnistaminen on mahdollista erilaisten luonnonmerkkien avulla. Taivaankappaleita hyväksikäyttäen pystyy suunnistamaan. Aurinko on suoraan etelässä klo 12. Yöllä Pohjantähti on pohjoisessa. Lumi sulaa keväällä ensin etelärinteiltä. Leskenlehdet ilmestyvät ensin etelärinteille. Muurahaiskeot sijaitsevat puiden ja rinteiden eteläpuolilla ja ovat loivempia etelä-lounas suuntaan. Yksinäisen puun etelänpuoleiset oksat ovat lehtevämmät, tuuheammat ja pidemmät. Puun kuoret ovat puhtaampia ja vaaleampia etelän puolella. Vuoret ovat loivempia pohjoispuoleltaan. Kivet ja puut ovat sammaleisempia pohjoispuolella. Jääkauden aiheuttamat vaot kallion pinnassa kulkevat luode-kaakko suunnassa.
LUONNONPUISTOT
>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka ovat tieteelliseen tutkimustyöhön varattuja, usein alueita, joissa voi olla merkittyjä retkeilyreittejä, tulentekopaikkoja ja yöpymispaikkoja.
LUONNONSUOJELUALUEET
>Luonnonpuistoja, >kansallispuistoja, >soidensuojelu- ja >aarnialueita on perustettu alueen luonnon säilymiseksi tai jonkin eläin- tai kasvilajin rauhoittamiseksi. Luonnonsuojelualueilla liikkuminen on usein rajoitettua. Valtion >retkeilyalueilla, >kansallispuistoissa ja osassa >luonnonpuistoja kulkijoille on selkeitä reittejä ja opasteita, joiden avulla pääsee kätevästi tutustumaan luontoon.
LUOTAUS veden syvyyden mittaaminen
LUOTI Laite veden syvyyden mittaamiseksi.
LUOVI Kryssi; kahden käännöksen välinen matka >hankavastaista purjehdittaessa.
LUOVIA Kryssätä; kulkea 45 asteen kulmassa vastatuuleen eräänlaista sik-sakia.
LUOVUUSLILJA
vaeltajien huovasta itse valmistettu lilja. Luovuudella ei ole rajoja, eli luovuusliljan suorituskaan ei ole tiukasti rajattu.
LUPAUKSENANTO >Partiolupaus, >sudenpentulupaus
LUPAUKSENANTOTILAISUUS
Lupauksen antotapa ja paikka vaihtelee lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus annetaan ensimmäisen vartiotoimintakauden aikana, jossakin lippukunnan tilaisuudessa. Myöhemmin toimintaan mukaan tuleville järjestetään partiolupauksenantotilaisuus esim. kurssien, juhlien, leirien tms. yhteydessä. (ks. PARTIOKIRKKO /Partiojuhlat) Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja luoda siitä lupauksenantajille mieleen painuva elämys. Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään kirkossa, mutta se voidaan esimerkiksi lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti järjestää myös maastossa, leirillä, kololla jne. Sudenpentulaupaus on joillakin rakennettu sadun tai seikkailun muotoon, samalla tavoin kuin koko sudenpentujen partio-ohjelma. Lupaus annetaan partiolipulle ja tilaisuuden johtajana toimii lippukunnanjohtaja.
LUPAUS >Partiolupaus, >Lupauksenantotilaisuus
LUPAUSMERKKI
Partiolupauksen antanut partiolainen saa lupauksenantomerkin. Lupausmerkki suoritetaan yleensä heti alkuvaiheessa ja valmistaudutaan antamaan partiolupaus (sudenpentulupaus). Vartiolaisen lupausmerkkiin kuuluu viisi tehtävää Pojilla lupausmerkki on violetinvärinen kangasmerkki, jossa on partiolilja ja se kiinnitetään partiopuseron vasempaan hihaan, piirimerkin alapuolelle, hihan keskelle 15 cm olkasaumasta alaspäin. Tytöillä lupausmerkki on metallinen rintamerkki, jota pidetään partiopuseron vasemman taskun laskoksessa tai solmiota pidettäessä solmukkeen kohdalla. >Sudenpentulupauksen antanut sudenpentu saa kangasmerkin, joka ommellaan sudenpentupaitaan.
LUPPO naava
LUUNPUNNITSIJA laivan taloudenhoitajan vanha nimitys
LYHTY >Myrskylyhty
LÄNSIREIMARI >Merimerkit
LÄSNÄOLOTAULUKKO
laumat ja vartiot pitävät läsnäolotaulukkoa, josta voidaan seurata osallistumisaktiivisuutta. Jotkin lpk:t palkitsevat vuosittain aktiivisempia partiolaisiaan.
LÖPÖ Diesel-moottorin käyttämä polttoöljy.
MAAILMANJAMBOREE >Jamboree
MAAILMANKOMITEA >Partiopoikien- (1922) ja partiotyttöjen maailmankomiteat.
MAAILMANKONFERENSSI
>Partiopoikien- ja tyttöjen maailmankonfferenssit. 18. 1961 Portugali; hyväksyttiin partiopojille maailmanlippu. Siinä on kuviona lilja tähtineen ja sen ympärillä merimiessolmulla alhaalla yhteenliitetystä köydestä muodostettu kehä. Kuvio on valkoinen ja pohja sinipunainen.
Mk on pidetty kerran Suomessa, vuonna 1969 Otaniemessä.
MAAILMANRAUHA
MAAILMANTOIMISTOT >Partiopoikien- (1922) ja partiotyttöjen maailmantoimistot.
MAAKIILA
Teltan kiinnitykseen käytettävä kiinnike, johon teltan naru kiinnitetään. Yleensä kiinnitykseen käytettävä kiila.
MAALSPIIKKI pujontatyössä käytettävä väline
MAAMERKIT
Kautta aikain on kehitelty erilaisia viestitysjärjestelmiä. Kirjainteksti on yleisin viestitysmenetelmä, mutta kuvallinenkin ilmaisu on edelleen tärkeä viestinnän muoto (esim. liikennemerkit) Alun perin maamerkkejä ovat käyttäneet mm. intiaanit. Luonnon omista materiaaleista saa käyttökelpoisia viestintävälineitä tai kuvioita voidaan piirtää suoraan maahan. Tuttuja maamerkkejä ovat kulje tähän suuntaan, älä seuraa, vaara, palaa takaisin, olen mennyt kotiin (leirille) jne.
MAAPARTIOLIPPUKUNTA Toteuttaa maapartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa.
MAASTOLEIKKI Maastossa ja ulkosalla toteutettu leikki. >ulkoleikki
MAASTOTUOMARI
Erilaisten pt-kilpailuun liittyvien kurssien suorittanut henkilö voi toimia maastotuomaritehtävissä
MAASTOTUOMARIKORTTI
Maastotuomarikortteja on kolme luokkaa. Luokka riippuu siitä mitä kursseja ko. henkilö on suorittanut.
MAAVAATE Teltan pohjaksi levitetään kosteutta läpäisemätön vaate tai peite – >pressu.
MACLAREN W.F. DE BOIS
Lahjoitti partioliikkeelle 10.000 puntaa käytettäväksi leiripaikan ja koulutuskeskuksen löytämiseksi läheltä Lontoota. Lontoosta koilliseen Shingfordin kylän lähettyviltä löytyi metsästyskartano, jonka Maclaren osti partiolaisten käyttöön. Paikka nimettiin >Gilwell-Parkiksi, jossa avajaisia vietettiin 25.07.1919. Sen kunniaksi, että Maclaren lahjoitti koulutuskeskuksen partiolaisille kiinnitetään ns. >gilwell-huiviin huivimerkiksi (lippukunta no1.) Maclaren’in >tartaani.
MACLAREN TARTAANI >tartaani
MAFEKING
Vuonna 1887 B-P taisteli zulu-heimoa vastaan sekä myöhemmin Ashanti-villiheimoja ja Matabele-alkuasukassotilaita vastaan. Alkuasukkaat pelkäsivät häntä niin, että antoivat hänelle nimen "Impeesa" eli susi, joka ei koskaan nuku. Etelä-Afrikassa oli kehittymässä levottomuuksia. Brittien ja Transvaalin tasavallan hallituksen väliset suhteet olivat joutuneet katkeamispisteeseen. B-P sai käskyn varustaa kaksi patalijoonaa ratsuväkeä ja edetä Mafekingiin, joka on Etelä-Afrikan sydämessä oleva kaupunki. Sota alkoi ja 217 vuorokautta lokakuun 11 päivästä 1899 alkaen B-P piti Mafekingiä hallussaan 700 sotilaan ja 300 siviilin kanssa ylivoimaisen vihollisen saartamana, kunnes apujoukot lopulta saapuivat. B-P ylennettiin saavutustensa ansiosta kenraalimajuriksi ja palasi 1901 (Pojat partiossa 1902?) Englantiin.
MAILI
Englannin peninkulma = 1609,3 m. Merimaililla tarkoitetaan kuitenkin useimmiten meripeninkulmaa 1852 m.
MAISTERI
Ent. Veljesjoukon (nyk. joukkueenjohtaja) johtajaa nimitettiin maisteriksi. Hänen apunaan oli >adjutantti.
MAJA >Kämppä
MAJAKKA
MAJAVANHÄNTÄ >kaukoretkimerkki; kaukomelontamerkki
MAKUUALUSTA
Makuualustat on valmistettu nykyään muovista (solumuovi). Sen tarkoitus on eristää nukkujaa kylmyydeltä, lialta ja kosteudelta. Tärkeimpiä ominaisuuksia on murtumattomuus ja ettei se ime kosteutta.
MAKUUPUSSI
Makuupussin pitää olla tilava, kevyt, pinta vettä hylkivä ja lämmin. Eri vuodenajoille on erilaiset makuupussit. Pussin lämpimyyteen vaikuttaa mm. pussin rakenne sekä täytteen määrä ja laatu.
MALSPIIKKI >maalspiikki
MAN OVER BOARD Mies yli laidan (MOB)
MANILLA köysilaatu, joka on kova luonnonkuitu ja kestää kovaa kulutusta, mutta on karheapintainen.
MANNERHEIM CARL GUSTAV EMIL
Suomen Tasavallan presidentti ja 1. >kunniapartiolainen Carl Gustav Emil Mannerheim (16.8.1919), Suomen Partiopoikien kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 1936.
MANNERHEIMILÄINEN
Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen (1918) ryhdyttiin puuhaamaan partioasua ns. suomalaisemmaksi. Päähineenä oli käytetty ja päähineeksi määritelty englantilaismallinen lierihattu (B-P-hattu), mutta muutamat lippukunnat, kuten Porvoon Partiopojat ja Metsänkävijät päättivät muuntaa asunsa suomalaisemmaksi ottamalla käyttöön ”mannerheimiläiset” päähineet. Päähine on ns. veneenmallinen lakki eli suikka, väriltään joko sininen tai ruskea riippuen puseron väristä.
MANNERHEIMSOLKI
Mannerheim-soljen on perustanut 16.8.1919 Suomen presidentti ja kunniapartiolainen Carl Gustav Emil Mannerheim, jonka mukaan se on saanut myös nimensä. Sen on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Soljessa on vanha suomalainen varsijousi, jonka on kerrottu viittaavan eränkäyntiin ja turvaan metsissä ja erämaissa liikuttaessa. Jousen juuressa päällikkeenä on M-kirjain, soljen perustajan sukunimen alkukirjain ja sen alapuolella heraldinen ruusu. Jousta ympäröi ylhäältä avoin tammenlehväseppele, joka symboloi vahvuutta ja kunniaa. Seppele on ylhäältä avoin, koska avoimet seppeleet symbolisoivat palkitsemista ja kunniaa, kun taas umpinaisiin seppeleisiin on usein liitetty surun merkitys. I luokan Mannerheim-soljen jousi on kullattu. Merkki on hopeanvärinen.
Mannerheim-solkia jaettiin ensimmäisen kerran 28.3.1920, jolloin Mannerheim oli henkilökohtaisesti jakamassa solkia Helsingin Hippodromilla. Jatkossa Yrjön-päivästä muodostui kansallinen partiolaisten juhlapäivä.
Soljen luovutuskirje on päivätty Helsingissä 15.2.1920.
Luovutuskirjeen teksti:
”Niillä virkamatkoilla, joita tein ollessani Suomen valtionhoitajana, lupasin niille reippaille partiolaisille, joita niin monilla paikkakunnilla olin tilaisuudessa näkemään, soljen jaettavaksi kunniamerkkinä niille heistä, jotka käytöksellään toteuttavat partiolaisten kauniin päämäärän ja osoittavat olevansa valmiit järkähtämättä ja ilman pelkoa pitämään kiinni siitä mikä on oikea. Minun tarkoitukseni oli tämän pienen muiston kautta Suomen partioliiton ensimmäiseltä kunniajäseneltä ylläpitää nuorisossa harrastusta partioliikkeelle, jonka pyrkimys on kylvää kasvavassa nuorisossa ritarillisuuden, itsensä uhraavaisuuden ja velvollisuudentunnon siemeniä, sekä luoda uuden polven ahtaista puolue- ja valtiollisista rajoista riippumattoman todellisen toveruus- ja veljeskunnan tarpeellisilla, ruumiillisilla ja kansalaishyveillä. Kun nämä soljet nyt ovat valmistuneet on minulla kunnia lähettää ne Suomen partioliiton johtokunnalle jaettavaksi heidän oman harkintansa mukaan. Mannerheim".
II LUOKAN MANNERHEIM-SOLKI
Voidaan myöntää partiolaiselle, joka partio- ja muussa toiminnassa on toteuttanut partioaatetta ja toiminut ansiokkaasti ja innostuneesti partiotehtävissä. Myöntämisen edellytyksenä on, että asianomainen on suorittanut I luokan tai vastaavan merkin sekä jakamisvuoden aikana saavuttaa enintään 18 vuoden iän.
I LUOKAN MANNERHEIM-SOLKI
Voidaan myöntää partio- ja muussa toiminnassa erityisesti kunnostautuneelle partiolaiselle, joka on noudattanut elämässään partioihanteita. Myöntämisen edellytyksenä on, että asianomainen on saanut II luokan Mannerheim-soljen, jollei ole erityistä syytä poiketa tästä vaatimuksesta, ja että hän jakamisvuoden aikana saavuttaa enintään 21 vuoden iän.
MANTOOKI Köysi- tai vaijerikaide.
MARTTATYTTÖJEN PARTIOLIITTO
(MTPL) Perustettu 1945. SPTJ:n jäsenjärjestö. Olivat Marttajärjestön alaisia partiojärjestöjä. Johtaja Elli Karvinen 1945 -1960.
MASTO Puusta, metallista, joskus muovista rakennettu salko, jota kiinteä >takila tukee.
MASTOKELLUKE 253
MASTOKENKÄ Puinen tai metallinen, kanteen tai emäpuuhun tuettu antura, johon maston alapää on tuettu.
MASTOLIIKKI
MATAPO VUORI
Afrikassa sijaitseva vuori (Port Natal), jossa B-P kävi rauhanneuvotteluja >matabeleheimon kanssa ja näin esti lähes väistämättömän verilöylyn. Rauhanneuvottelujen päätyttyä heimopäälliköt luovuttivat B-P:lle sarvesta valmistetun suuren >Kudu-torven. Tuo torvi toimitti aikanaan ensimmäisellä partioleirillä aamuherätykset ja on soinut sen jälkeenkin Jamboree-leirejä myöten. Matabelemiehet antoivat B-P:lle nimen ”>Impeesa”, susi, joka ei koskaan nuku.
MATIN JOUSI
Arvostettu kiertopalkinto. Vuoden 1937 talvipäivillä piirijohtajien illallisilla kapteeni Matti Parviainen ilmoitti lahjoittavansa nämä kiertopalkinnot. Palkintoja tuli olemaan yksi jokaisessa partiopoikapiirissä, lippukuntien välillä kilpailtavaksi, ja yksi piirien välinen. Kilpailulajeihin kuului luokkamerkkien suoritusmäärä, uusien partiojohtajien lukumäärä, ilmakiväärimerkkien suoritusmäärä sekä ns. Matinpän massahiihdon tulokset. Taiteilija, partiojohtaja Jussi Suanto piirsi jousen.
MATRUUSI Kauppa-aluksen merimies; laivastossa merisotilas
MAYDAY
SOS, Kansainvälisessä radiopuhelinliikenteessä käytettävä hätämerkki, muodostetaan sanasta Save Our Souls
MEGAFONI puhetorvi
MEKKO tyttöjen kokoleninki
MELA
Melontaväline, jossa veteen työnnettävä osa on lapa. Mela voi olla kaksilapainen (kajakkimela) tai yksilapainen (kanoottimela).
MELONTA
>Kajakilla ja >kanootilla suoritetaan melontaa. >Mela voi olla kaksilapainen (kajakkimela) tai yksilapainen (kanoottimela).
MELONTALIIVIT
Kajakilla tai kanootilla liikuttaessa käytetään melontaliivejä. Ne ovat hieman kevyempirakenteiset kuin varsinaiset veneilyliivit (pelastusliivit).
MENNINKÄINEN tonttualokas
MERIDIAANI Maapallon pinnalla napojen kautta kulkeva kuviteltu ympyrän kaari.
MERIKARTTA
Merikortti; Tarkka kartta, johon on merkitty väylät, merimerkit, veden syvyys, pohjan laatu tms.
MERIKORTTI >Merikartta
MERIMAILI 1852 m
MERIMERKKI merimerkit ovat vesilläliikkujan ‘liikennemerkkejä’
MERIMIESSOLMU
kypäräsolmu, reivisolmu: vanhempi nimitys kypäräsolmu, jota soturit käyttivät kiinnittäessään kypäriensä leukahihnat. Solmua käytetään kun kaksi samanpaksuista narua halutaan liittää yhteen. Ehkä tunnetuin solmuista, jota partiolaiset käyttävät ja osaavat. Solmun opettamisessa on monia eri käytäntöjä ja tapoja. Esim. Eräässä menetelmässä kerrotaan lyhyt tarina, jonka ohella solmu opetellaan tekemään. Sudenpennut solmivat huivinsa merimiessolmulla.
MERIMIESSÄKKI Pussimallinen kassi.
MERIPARTIO-OHJAAJA Meripartiojohtajiston kouluttaja
MERIPARTIO-OHJELMA Meripartiolippukunta toteuttaa meripartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa.
MERIPARTIOJOHTAJA Meripartiolippukunnan partiojohtajakurssin suorittannut partiojohtaja
MERIPARTIOLIPPUKUNTA Toteuttaa meripartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa
MERIPARTIORYHMÄ Suomen Partiolaiset ry:n meripartiotoimintaa valvoo ja ohjaa meripartioryhmä.
MERIPARTIOTOIMINTA
Yksi partiotoiminnan erityistoimintamuodoista. Toiminta jota harjoitetaan pääasiassa meripartiolippukunnissa ja jotka toteuttavat meripartio-ohjelmaa. Sisältää muun partiotoiminnan ohessa merimies- ja navigointitaitojen opettelua. Meripartiotoiminta alkoi myös 1910-luvulla ja ensimmäiset meripartiolaisten omat luokkamerkkivaatimukset julkaistiin 1923 ilmestyneessä Ilmari Vainion ”Iso Hukka” Partiopoikain käsikirjassa.
MERIPENINKULMA
Mpk, pituusmitta = 1852 m, 1 mpk on päiväntasaajan yhden kaariminuutin pituinen eli 1/21600 päiväntasaajasta.
MERIVAHTI Vahtivuorot veneessä, laivassa.
MERIVIITTA 259
MERKINANTOTORVI
Kilpailuissa ja muissa tilaisuuksissa käytettävä merkinantolaite. >Tovella saatettiin suorittaa myös aamuherätys ja hiljaisuuden alkaminen.
MERKIT >Partiopuku >Taitomerkit
MERKKIEN SUORITTAMINEN >Suoritus
MERKKILIPUT
>viittoiluliput; Lippumorsetuksessa >(semaforointi) käytettävät käsiliput, joiden eri asennoilla on oma merkkinsä.
MERKKIPÄIVÄT >Lippukunnan merkkipäivät
MESAANI Mesaanimasto; kaksimastoinen purjeveneen taempi, lyhyempi masto purjeineen.
MESTARI >Mestaritason merkki
MESTARI MERKKI >Mestaritason merkki
MESTARITASON MERKKI
METSÄKURSSI Gilwell-kurssi nyk. Kolmiapila-Gilwell-kurssi.
METSÄMERKKI
Partiojohtajien jatkokurssin (Kolmiapila-Gilwell-kurssi) suorittanut partiojohtaja saa käyttää metsämerkkiä. Se on ohueen nahkahihnaan pujotetut kaksi puuhelmeä. >Dinizulun kaulanauha. Koulutusohjaajalla on kolme puuhelmeä, KOO-ryhmän jäsenillä neljä, ohjelma- ja koulutustoimialan johtajalla viisi helmeä.
METASÄNKÄVIJÄT
mänkijälippukunta, lippukuntatyyppi
Töölön yhteiskoulun pojat päättivät muodostaa maaliskuussa 1917 partiopoikaosastonsa koulun yhteyteen. Isänmaallisen innostuksen vallassa pojat olivat pihistäneet koulun kalustosta poistetun Venäjän tsaarikunnan trikolorilipun ja repivät lipusta pois punaisen kaistaleen ja näin syntyi osaston sinivalkoinen lippu, jonka yläkulmaan maalattiin kultavärillä partiolilja. Toukokuussa pojat olivat palaamassa partioretkeltään ja levähdystauon aikana syntyi keskustelu omasta nimestä. Tuli kaksi ehdotusta; Kivekkäät ja Metsänkävijät. Viralliseksi nimeksi päätettiin Partiojärjestö Metsänkävijät. Ensimmäiset sinivalkoiset metsänkävijähuivit solmittiin 25.5.1917 Aleksis Kiven haudan äärellä partiolupauksen tehneiden poikien kaulaan.
MIES YLI LAIDAN MOB; >man over board
MIILU SUURLEIRI SP:n kansainvälinen suurleiri Kankaanpään Jämijärvellä 1985 Marjaana Suosalmi
MITTAKAAVA
MOB >Man over board; mies yli laidan
MORSE >morsetus
MORSEMERKIT Viestintäjärjestelmä
MORSETUS
morseaakkoset; Viestintäjärjestelmä; Morsetustaito oli ennen välttämätön taito maastossa ja merellä liikuttaessa. Tunnetuin morseyhdistelmä on SOS (Save our souls, pelastakaa meidät), jonka varmasti kaikki hallitsevat. Morsen aakkoset ovat kansainväliset. Morsetusta suoritettiin joko sähkösignaaleina tai merkkilipuin. >Merkkilippuja on kaksi, yksi kummassakin kädessä ja kirjaimia ilmaistaan lippujen eri asennoilla.
MORSIUSKRUUNU
>Sirkka Aarne lahjoitti v. 1937 kauniin morsiuskruunun partiotyttöjen käyttöön. Satoja tyttöjä on tähän päivään mennessä käyttänyt tätä morsiuskruunua omissa vihkiäisissään. Kruunua säilytetään SP:n toimistossa, josta se on lainattavissa pientä käyttömaksua vastaan.
MOTTO tunnuslause; esim. ‘Kerran partiolainen - aina partiolainen’
MTPL >Marttatyttöjen Partioliitto
MUISTELEMISPÄIVÄ
Partiolaiset viettävät kaikkialla maailmassa 22.2 Muistelemispäivää (Thinking Day), jota on aloitettu viettämään 1926 (Ajattelupäivä). 22.2 on B-P:n ja Lady Olaven yhteinen syntymäpäivä. Päivän tarkoituksena on herättää partiolaisessa kiinnostusta muiden maiden partiosiskoja- ja veljiä kohtaan sekä antaa tietoa oloista, joissa he päivittäin elävät sekä herättää halua auttaa huonommassa asemassa olevia partiolaisia. Muistelemispäivän tulisi olla pidemmän valmistelutyön huipentuma. Päivää juhlistetaan usein kansainvälisin illanvietoin ja erilasin tempauksin, joilla kerätään rahaa kehitysmaiden partiotoiminnalle. Koska syntymäpäivänä on ollut tapana antaa lahjoja on syntynyt tapa antaa lahjoja TFD-rahastoon- Partiotyttöjen Maailmanliitolla on oma kehitysyhteistyörahasto (>Muistelemispäivärahasto, Thinking Day Fund). Rahaston varoilla tuetaan ja edistetään partiotoimintaa kaikkialla maailmassa rahoittamalla mm. kehitysmaiden partiotyttöjärjestöjen johtajakoulutusta sekä julkaisemalla koulutusmateriaalia. Päivää voidaan viettää esimerkiksi lupauksenantopäivänä.
MUISTELEMISPÄIVÄN SYMBOLI
Kolmiapilaa kohti ympyrän kehältä osoittavat kaarevat nuolet edustavat toimintaa ja näyttävät suunnan tälle toiminnalle, kohti WAGGGS'ia.
MUISTELEMISPÄIVÄRAHASTO
Thinking Day Fund eli Muistelemispäivärahasto kerää rahaa kehitysmaiden partiotoiminnalle.
MUONA ruoka
MUONITTAJA >muonittajakurssin käynyt, joka vastaa lpk:n muonitustehtävistä
MUONITTAJAKURSSI
Kurssi on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille. Tarkoituksena on tukea lpk:n muonittajia tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa.
MUONITUS ruokailun järjestäminen jollekkin ryhmälle tai tapahtumalle.
MUSEO >Partiomuseo, >Suomen Partiomuseo, >Suomen Partiomuseoyhdistys
MUSTANKORKEA-TALVILEIRI
SPPL:n talvileiri Jyväskylässä 1963
MUSTAT SUDET >yksinäiset sudet-vaeltaja
MYKKÄLILJA
Vaeltajien suoritusmerkki; Mykkäliljan suorittamisesta saa puhekuplan muotoisen merkin, jonka tyhjyys kuvastaa äänettömyyttä. Merkki valmistetaan ohuesta vanerista ja kiinnitetään vyöhön.
MYRKYTYS Myrkytyskeskuksen numero on (09) 4711
MYRSKYKEITIN >trangia, >retkikeitin
MYRSKYLYHTY
Myrskylyhty on valopetroolilla palaava valaisin, jota yleisesti käytetään teltan valaisimena tai valaisimena sellaisessa paikassa, jossa ei ole käytössä sähköä. Myrskylyhty toimii myös kovassa tuulessakin, josta nimityskin tulee.
MYRSKÄRI >Myrskylyhty
MYÖTÄTYYLI Tuuli tulee kulkusuuntaan nähden takaa.
NAAKELI purjenarun ja köysivyyhden kiinnike
NAHKALILJA
Nahkalilja on merkki suoritetusta kävelystä tai hiihdosta. Värit (tasot) ovat vihreä korkeintaan 24 h 40 km kävelyretki tai 60 km hiihtoretki, punainen enintään 24 h 50 km kävelyretki tai 70 km hiihtoretki, harmaa enintään 24 h 60 kmkävelyretki tai 70 km hiihtoretki. Merkkiä kannetaan vyössä.
NAHKALILJAHIIHTO >nahkalilja
NAHKALILJAVAELLUS >nahkalilja
NAHKAPUNOS >huivisolki
NAILONKÖYSI >polyamidiköysi; keinokuituköysi
NAKKI nakitus; johonkin tehtävään pestaaminen
NAPAKELKKA Jäälle rakennettu pylvään ja tangon varassa ympyrää pyörivä kelkka
NAPIT
Maapartiolainen käyttää puserossaan tummansinisiä SP:n tunnuksella varustettuja nappeja ja meripartiolainen käyttää kullanvärisiä nappeja. Nappi ommellaan siten että liljakuvio (ristin liljasakarat) ovat pystysuorassa puseroon nähden.
NAPPULAT >Metsämerkki, >Gilwell-nappulat
NAPPULAVIESTI KoGi-kurssin suorittaneiden oma lehti
NARUHOLKKI Perinteinen, pyöreä naruholkki partiohuivissa.
NASKALIT
>Jäänaskalit; piikkipäinen työväline jolla saadaan helposti reikä nahkaan tai tiiviiseen paksuun kankaaseen.
NAUHALAATTA
Ansiomerkkien mukana jaetaan yleensä myös ns. nauhalaattaan tarkoitettu pätkä nauhaa, joka kiinnitetään n. 10 mm korkeaan laattaan. Nauhalaattoja voi käyttää aina, paitsi oltaessa maastossa tai kun itse ansiomerkkejä nauhoineen kannetaan.
NAVIGAATIO Purjehdustaito, merenkulkutaito, merenkulkutiede.
NAVIGOINTI Ohjata alusta, purjehtia merikarttaa, merimerkkejä tai merkintälaskua apuna käyttäen.
NAVIGOINTIPÖYTÄ
NELJÄN TUULEN-LEIRI SPTJ:n leirejä, joita pidettiin ensimmäinen 1961 ja viimeinen 1974. >suurleirit
NELJÄN TUULEN SOLMU Solmu; >Ystävyydensolmu
NENÄVERENVUOTO
Niistä nenä. Aseta verta vuotava istuma-asentoon. Hän voi nojata hiukan eteenpäin, ettei veri valu hänen kurkkuunsa. Vuotavaa sierainta painetaan napakasti sormin tai kylmään veteen kastetulla kankaalla nenäluuta vasten.
NESTEKAASU
Kaasukeittimissä käytettävä polttoaine. Se on nesteen muodossa paineen alaisena nestekaasupullossa ja muuttuu kaasuksi vasta purkautuessaan ulos pullosta.
NEULA >Purjeneula.
NEUVOTTELUNUOTIO Sinisten Partiopoikien lehti
NIGER-TELTTA
NIKKARI Askartelija, näpertelijä >Taitomerkki
NMKY Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, jolla on myös partiotoimintaa
NMKY.N PARTIOLIITTO
Aloitti toimintansa 1931, johtajana Ukko >Kivistö. Seuraava johtaja oli Niilo Visapää 1936-1949. Liitto muutti nimensä 1937 >Siniset Partiopojat.
NNKY Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, jolla on myös partiotoimintaa.
NNKY:N PARTIOLIITTO
Aloitti toimintansa 1933 ja muutti nimensä 1937 >Suomen Siniset Partiotytöt
NOBEL-PALKINTO
Nobelin rauhanpalkinnon jakamista partioliikkeen perustajalle Robert Baden-Powellille on ehdotettu kaksi kertaa.
Ensimmäisen kerran se tehtiin 19.9.1927 Tukholmassa, jolloin Norjan, Ruotsin ja Tanskan partioliitot tekivät kirjallisen esityksen kansainväliselle partiotoimistolle Lontooseen. Varsinaisen ehdotuksen Nobel-komitealle teki useampi yksityinen henkilö ja yhteisö. Palkintoa ei kuitenkaan jostain syystä jaettu vuonna 1928 ollenkaan, joten palkintosumma siirrettiin Nobel-instituutin erityisrahastoon.
Vuonna 1938 B-P asetettiin uudelleen ehdolle (suomalaiset olivat tälläkin kertaa mukana ehdotusta tekemässä), vuoden 1939 palkinnon saajaksi, mutta kohtalo puuttui tälläkin kertaa asioiden kulkuun ja maailmansota esti palkinnon jakamisen vuosina 1939 – 1944.
On suoranainen ihme, jollei Nobelin rauhanpalkintoa myönnetä Partioliikkeen Maailmanjärjestöille vuonna 2007, jolloin partioliike viettää 100-vuotisjuhliaan ja B-P;n syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. (kirjoittajan huomautus!).
NODE >Nuotio
NOMADI Vaeltajien mukanaolo jossain isossa tapahtumassa
NORDJAMB-75 >Jamboree Norjan Lillehammerissa 1975
NOTSKI >Nuotio
NOUSUJOHTEISUUS Koulutuksessa ja tehtävissä käytetty menetelmä, jossa
NUJAKKALINNA
Suomalaisten partiolaisten (poikien) ensimmäinen partio-opisto. Laatokan pohjoispuolella olevan Suistamon Uuksujärven keskellä oleva saari hankittiin SPPL:lle. Pohjapinta-alaltaan n. 180 m2 rakennustyöt aloitettiin 22.8.1938 ja vihkiminen tapahtui 11.6.1939. Vajaan neljän kuukauden kuluttua siitä jouduttiin luopumaan ja se tuli armeijan käyttöön. Rakennus on todennäköisesti purettu Venäläisten toimesta joskus 1950-luvulla.
NUOLIMERKIT >TAP; kolkkapoikien nuolimerkit.
NUORI VOIMA Lehti, joka talvella 1910 julkaisi pitkiä kirjoituksia boyscoutliikkeestä ja sen toiminnasta.
NUOTIO
Notski, node; Retkellä liikuttaessa nuotion voi sytyttää vain maanomistajan luvalla. Kuivan kauden aikana ja metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on aina kielletty. >Jokamiehen oikeudet.
NUOTIO-OHJELMAN JOHTAJA >iltanuotiomestari
NUOTIOHUUTO >nuotioloitsu; nuotiolla yhteisesti huudettava tunnelmankohotushuuto.
NUOTIOLAULUT
>laulu, >partiolaulut, >iltanuotiolaulut; nuotion ääressä laulettavia lauluja mm. Meill’ on metsässä nuotiopiiri.., Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion..
NUOTIOLOITSU
>nuotiohuuto; esim. tulen sytyttämisloitsu: Syty nuotio, pala nuotio, valaise ja lämmitä meitä..
NUOTIOMESTARI
Nuotion valmistajaa, sytyttäjää ja valvojaa kutsutaan nuotiomestariksi. Nm tehtäviin kuuluu usein myös nuotiolla tapahtuvan ohjelman juontotehtävät. >Iltanuotiomestari >Taitomerkki
NUOTIOPAIKKA
NUOTIOPIIRI
NUOTIOT >Nuotiotyypit.
NUOTIOTARINA
>iltanuotiotarina; Nuotion äärellä yleensä ohjelman loppuvaiheessa kerrotaan jokin lyhyt opettavainen nuotiotarina. BP kirjoitti koko patio-ohjelman Scouting for Boys-nuotiotarinoiden muotoon, joita kirjassa on 26.
NUOTIOTYYPIT
Nuotiotyyppejä on monia erilaisia riippuen siitä mihin käyttöön nuotiota tarvitaan. Tavallisimpia nuotiotyyppejä ovat: >Heijastenuotio, >Kekonuotio, >Lauttanuotio, >Pagodi, >Pinonuotia, >Pyramidi, >Rakovalkea, >Temppelinuotio, >Torninuotio, >Tähtinuotio
NUOTIOVIITTA >iltanuotioviitta
NYERI Paikka, johon >BP on haudattu Keniassa.
NYLONKÖYSI >polyamidiköysi; keinokuituköysi
NÄKKILEIPÄ
näkkäri, vanikka; kovaksi, mutta rapeaksi levyksi kuivattu ruispohjainen leipä. Leveälieristä BP-hattua kutsutaan myös näkkileiväksi (ent. leipäläpyskä).
NÄKKÄRI >näkkileipä
O’HARA KIMBALL >Kim
OGELI Suomen Partiolaisten keskustoimisto Helsingissä. >Keskustoimisto.
OHJAAJANTODISTUS
>Partioalusten ohjaajantodistus annetaan tietyt ehdot täyttävälle partiojohtajalle. Ohjaajantodistus erikseen harjoitusvesialueelle, saaristovesialueelle ja avomerialueelle.
OKSANEN ERIK
Erik Johan Adolf Oksanen ”Eki”, 10.01.1896 Laukaa – 15.11.1979 Hki, Ekin Partio, SPPL johtok.jäs., SAVPP ja SATPP piirinjohtaja, Hopeasusi no:16.
OLAVE Lady Olave >Baden-Powell
OLAVE CENTRE Partiotyttöjen Maailmanliiton toimisto Lontoossa
OLAVE HOUSE
>Our Ark. Partiokoti. Paikka Lontoon keskustassa, jossa vierailevat partiolaiset voivat asua kohtuuhintaan.
OLE VALMIS
>partiotunnus, >partiolaisen tunnus; jos partiolaiselle sanoo ‘ole valmis’ hän vastaa >’aina valmiina’ Partiolainen on aina valmiina täyttämään velvollisuutensa. Partiolaiset palvelevat tarjoamalla apuaan aina kun se on mahdollista. Aina valmiina-asenteeseen kuuluvat myös hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus. >Kimin hymy.
OLKALIPPU >olkanauha
OLKANAUHA
Olkanauhoja käytettiin tunnistamaan eri vartion jäsenet toisistaan. Tärkeämpää kuitenkin oli, että ne muistuttivat partiolaisia velvollisuuksistaan eläimiä kohtaan. Tämän takia BP suunnitteli erityisen olkanauhajärjestelmän. Jokaisella vartion jäsenelläkin oli omat värinsä, jotka olivat vartion tunnuseläimen tai -kasvin kahta pääväriä. Olkanauha (olkasolmu) voi olla kaksi- tai neliliuskainen. Nauhan päällä käytettiin liskäsi paikkakuntatunnusta, kuten H=Helsinki, TU=Turku jne. Lisäksi numerotunnuksin ilmaistiin seuran (lpk:n, osaston jopa vartion tunnusnumero.
OLKANAUHAJÄRJESTELMÄ >olkanauha
OLKASOLMU >olkanauha
OLLILA BRUNO
Bruno Walfrid Ollila ”Pappa”, 7.9.1898 Käkisalmi – 17.11.1970 Vaasa, Käkisalmen Metsänpojat, Vaasan Metsäveikot, SPJ johtokjäs., Hopeasusi no:25.
OPERAATIOT
Partiolaiset järjestivät monia keräyksiä ja tempauksia, joita nimitettiin Operaatioiksi. Operaatioita olivat mm.
>Auta muita auttamaan; poliopotilaiden hyväksi 1957
Operaatio ammattitaito 1964
Operaatio >keinosydän; hengityshalvauspotilaiden hyväksi 1960
Operaatio >Kurkiaura; kehitysvammaisten hyväksi 1967
Operaatio >Simpukka; kuulovammaisten lasten hyväksi 1970
OPTIMISTIJOLLA Nuorten aloittelijoiden pieni purjevene
ORANSSI SARJA
Partiotaitokilpailussa lpk:n luonnollinen vartio tai sen osa. Vartioon kuuluu viisi 10-16 vuotiasta jäsentä. Vartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. Tyttöjen sarja.
ORVONTÖYHTÖ
Orvontöyhtö oli hattuun kiinnitetty valkoinen linnan töyhtö. BP:n vierraillessa Suomessa 1933 ja lopuksi Kaivohuoneella tarjotun teehetken jälkeen heidät saatettiin koristetuissa vaunuissa laivarantaan. Vaunua vetivät Unkarin Jamboreelta palanneet suomalaiset partiojohtajat "orvontöyhdöt" - Unkarista - hatuissaan hulmuten (80-v partiointia s.19)
OSALLISTUMISMERKKI
Kankainen osallistumismerkki osoittaa, että partiolainen on osallistunut johonkin isoon partiotapahtumaan. Se kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Merkkiä kannetaan seuraavaan tapahtumaan asti kuitenkin enintään yksi vuosi. Mikäli merkki on metallinen se kiinnitetään >partiovyöhön, jossa sitä kannetaan aina.
OSANOTTOMERKKI >osallistumismerkki
OSASTO >joukkueiden muodostama yksikkö
OSMONSOLMU
Pyöreä >naru-, kangas-, tai nahkaholkki partiohuivissa. Partiojohtajakurssin suorittaneen johtajan nahkapunoksinen >huivisolki.
OSVIITTA Ohjekirja; Osviitta-sarja on SP:n valmistama ohje- ja opaskirjasarja.
OUR ARK
tyttöjen Maailmanliiton partiokoti avattiin Lontoossa 1939; Meidän Arkkimme' 'Olave House'.
OUR CABANA
Tyttöjen Maailmanliiton partiokoti Cuernavacassa Meksikossa; 'Paimenmaja'. Vihittiin muistelemispäivänä 1956 ja otettiin käyttöön 1957.
OUR CHALET >Alppimaja, >partiokodit. Tyttöjen Maailmanliiton partiokoti Sveitsissä. Avajaiset 31.7.1932
PAALUSOLMU nuupu, vaajasolmu; Paalusolmulla saat tehtyä luistamattoman solmun, lujan silmukan.
PAAPUURI Aluksen vasen puoli kulkusuuntaan nähden.
PAARIT
Sairaan tai loukkaantuneen ihmiseen kuljettamiseen tarkoitettu kantoväline. Metsässä ne voidaan rakentaa kahdesta pitkästä rangasta, joiden väliin voidaan pingoittaa esim. kaksi takkia, pujottamalla rangat kiinniolevan takin läpi. Köysipaarit puolestaan sidotaan verkkomaisesti rangasta toiseen.
PAASIKIVI ALLI Kunniapartiolainen, J.K. Paasikiven puoliso
PAASIKIVI JUHO KUSTI
1870 - 1956, Suomen Tasavallan seitsemäs presidentti. Kunniapartiolainen
PAGODI >Nuotiotyypit
PAHKALILJA
Uudenmaan partiopiireissä kehitetty vaeltajien valvomismerkki. P on pahkasta tai vanerista valmistettu kolmiportainen suoritusmerkki. Kiinnitetään vyöhön. Aniliininpunainen: 24 h valvomista, uusiopaperinharmaa 33 h valvomista, kalmankalpea 42 h valvomista.
PAIKALLISHALLITUS Ent. Saman paikkakunnan >partioyhdistykset muodostivat paikallishallituksen.
PAIKKAKUNTATUNNUS
Paikkakuntamerkki; Tummansininen kankainen n. 10 mm leveä nauha, jossa hopeanharmaalla teksti ja kehys. Ommellaan vasemman hihan keskelle, yläreuna pitkin hihan pyöriön saumaa.
PAKKI
kenttäpakki; alunperin armeijan käyttämä alumiininen retkikeitto- ja ruokailuastia, jossa on helppo lämmittää ruokaa, kuumentaa vettä ja toimii ruokailuastiana. Osat: astia, kansi ja kannen suljin (kahva) ja kantokahva.
PALAS polku
PALELTUMAT
Paleltumat jaetaan kahteen luokkaan. Ensimmäinen oire ihon paleltumisesta on tunnottomuus. Paleltunut on saatava mahdollisimman pian lämpimään. Liikkuminenkin auttaa monesti lämpiämään. Vakavammassa paleltumassa iho alkaa muuttua valkeaksi tai harmahtavan kellertäväksi. Kiiruhda lämpimään. Vakavasti kylmettynyttä ei saa koskaan lämmittää liian nopeasti.
PALKOLAKKI >suikka
PALOVAMMAT
Palovammat luokitellaan niiden vakavuuden mukaan kolmen eri asteen palovammoiksi. 1. Asteen palovamma punoittaa, aristaa ja turpoaa. Pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä vähintään kymmenen minuuttia tai panemalla sen päälle jäähaude.2. asteen palovamma on kipeä ja siihen ilmestyy rakkuloita. Älä riko rakkuloita, jotta et aiheuttaisi tulehdusta. Pidä palanutta kohtaa viileässä vedessä, kunnes kipu hellittää. Peitä palanut kohta löyhällä siteellä. Älä käytä minkäänlaisia rasvoja tai voiteita ilman lääkärin ohjetta. 3. asteen palovamma on kivulias. Siinä iho on mustaa ja hiiltynyttä. Kiiruhda lääkärin luo tai sairaalaan.
PALVELEN >Vaeltajien tunnus
PALVELULEIRI
Rakennus-, työleiri; leiriläiset, jotka osallistuvat leirin toteutukseen suorittamalla ja hoitamalla jotakin työtehtävää.
PALVELULEIRILÄINEN
Rakennus- tai työleiriläinen; osallistuu johonkin leirin palvelustehtäviin
PANTOMIIMI Varjoesitys
PARAATI
Paraati (paraadi) on aikoinaan toteutettu aina Yrjön-päivänä, jolloin haluttiin näyttää yhdessä partion yhtenäisyys ja harrastuksen "vahvuus". Nykyään paraati koetaan myös suurena yhteenkuuluvuuden tunteena ja elämyksellisenä tapahtumana, >kevätkatselmus. Seremoniallisuus on liitetty nykyisiin partioparaateihin. Niiden yhteydessä palkitaan ansioituneita partiolaisia.
PARKSTONEN KIRKKO
BP ja Miss Olave vihittiin 30.10.1912 pienessä P kirkossa Dorsetin kreivikunnassa Englannissa
PARRAS Reelinki; Aluksen reuna.
PARRASLOKAUS mitata aluksen vauhti sen raunan pituuden avulla
PARSIA ommella
PARTIO >partiolainen, >partiotoiminta
PARTIO TUTUKSI-KURSSI
Aikuisena partioon mukaan tuleville ja vasta-alkajille tarkoitettu kurssi. Käytetään myös nimitystä >Tervetuloa Partioon-kurssi.
PARTIO-LEHTI
Partiolaisten jäsenlehti Partio alkoi ilmestyä 1917, jolloin sitä nimitettiin partiolaisten äänenkannattajaksi.
PARTIO-OHJAAJAKURSSI
Nyk. >pj-peruskurssi
PARTIO-OHJELMA
Partiotoimintaa toteutetaan ns. partio-ohjelman puitteissa. Se sisältää suoritus- ja merkkijärjestelmän, palveluprojekteja, ystävyyttä, retkeilyä, ulkoilmaelämää ja kansainvälisyyttä.
PARTIO-OPISTO
Partio-opistot olivat johtajakoulutuspaikkoja ja leirikeskuksia, joissa koulutettiin johtajia; tunnetuimpia olivat >Kaartsalo: tyttöjen, >Nujakkalinna, poikien, >Partiopoukama, tyttöjen, Porvoon lähellä; >Sulkava, poikien; >Rytilahti Sotkamossa, tyttöjen; >Vidablic Siuntiossa, ruotsinkielisten; >Kiljava Nurmijärvellä
PARTIO-OSAKUNTA >SASA, >Akaateeminen partiokilta
PARTIOAATE
Samoihin partiotoiminnan tavoitteisiin ja päämääriin pyrkivät ihmiset partiotoiminnan menetelmin, toteuttavat partioaatetta.
PARTIOAITTA OY
Ensimmäinen partiotoimintaa tukemaan perustettu (1929) kauppa (liikeyritys). Pääkaupunkialueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
PARTIOALUKSEN TUNNUKSET
Kaikki SP:n alusrekisteriin merkityt alukset käyttävät seuraavia tunnuksia; veneviiri, partiotunnus (lilja), rekisterinumero ja luokkatunnus.
PARTIOALUS
Pa on moottorilla tai purjeilla kulkeva vesikulkuneuvo, jota käytetään meripartiotoimintaan. Meripartiotoimintaan saa käyttää vain alusta, joka on määräysten mukaisesti katsastettu ja jolla on määräyksen mukainen miehistö ja päällikkö.
PARTIOARPAJAISET
Arpajaisilla kerätään varoja partiotoiminnan rahoittamiseen. Järjestöjen ensimmäiset suuret arpajaiset järjestettiin 1936
PARTIOASU
>Partiopuku, >Partiopusero; Yhtenäinen asu antaa partioliikkeelle omaleimaisen ilmeen. Se on tunnus, jolla osoitamme kuuluvamme yhteen. Partioasua käytetään kaikissa partiotilaisuuksissa tai esiinnyttäessä partiolaisina. Ent. partioasuun kuuluvat huivi, pusero ja hattu sekä partiosauva. 1910-luvulla Hattu oli tärkein osa asusta ja se oli määrä hankkia ensin. Hattuakin sai 1910-luvulla pitää vasta sitten kun koko vartiolla oli hatut. Hatun jälkeen oli hankittava kaulaliina ja sitten vasta pusero.
PARTIOAVAIN
Partioavain koulutus tuli ns. juurikurssin (poikien) tilalle. Avainkoulutus tapahtui lippukunnissa ja pohjana >pj-kurssille
PARTIOHARTAUDEN KURSSI
Kurssi on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Tarkoituksena on herättää innostusta ja rohkaista kaikenikäisiä partiolaisia toteuttamaan hartauselämää lpk:n tilaisuuksissa.
PARTIOHENKI
Partiohenki-patsas on pystytetty USA:n partiolaisten keskustoimiston edustalle.
PARTIOHERALDIKOT
Partioheraldikot ry. on perustettu 1972 heraldiikkaa harrastavien partiojohtajien toimesta ja sen tehtävänä on opastaa, kouluttaa, tutkia ja edistää heraldiikan käyttöä ja tuntemusta. Ph:jen julkaisu on >Liehuvat värit. Ph järjestää vuosittain kursseja ja koulutustilaisuuksia heraldiikkaan liittyen. Tunnettuja partioheraldikkoja ovat mm. Tuomas Hyrsky, Kari K. Laurla, Visa Liippola, Pekka Saarela, Henrik Söderman. Ph ovat jäseninä International Federation of Vexillologigal Assosiations ja Suomen Partiolaiset ry (B-jäsen). >Heraldiikka
PARTIOHUIVI
Tasakylkisen kolmion muotoinen puuvillaa tai keinokuitua, jonka kantasivu on n. 100 cm ja kolmion koskeus n. 45 cm. Partiohuivi on partiolaisen ulkoinen tunnusmerkki. Alkujaan huivin tarkoituksena oli myös suojata niskaa paahtavalta auringolta. BP antoi kullekin vartiolle oman huivivärin sen mukaan minkä nimisen eläimen vartio oli nimekseen valinnut. Joskus määriteltiin huivin väristäkin seuraavaa: Viheriää väriä ei saa valita, sillä se on aikuisten johtajien väri (tämä sääntö ei siis enää ole voimassa.) Huivi määriteltiin varsinaisen >kaulahuivin käytön lisäksi erilaisena käytännöllisenä apuvälineenä, mutta ei mihinkään epäkunnioitettavaan tehtävään, kuten siivousrätiksi, kengänkiillotusrätiksi, nenäliinaksi tms. vaan ensiapuvälineeksi kuten mainiosti tuki- ja sidontavälineeksi.
Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai voivat halutessaan tehdä oman lippukuntahuivin. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu se korvaa yleensä huivimerkin. Huivin malli ja värit kannattaa hyväksyttää SP:n >tunnustoimikunnassa. Huivia käytetään aina kaikissa partiotilaisuuksissa. Suomalainen partiolainen käyttää ulkomailla valkoraitaista kansallista >edustushuivia. Huivi solmitaan joko merimiessolmulla tai huivisoljella.
Sudenpentu saa käyttää huivia sudenpentulupauksen annettuaan ja sidotaan merimiessolmulla. Vartioikäinen tai vanhempi partiolainen käyttää huivia soljella partiolupauksen annettuaan.
PARTIOIHANTEET
Partiolainen lupausta (>partiolupaus) antaessaan lupaa noudattaa elämässään partioihanteita. Partioihanteet nykymuodossaan hyväksyttiin huhtikuussa 1974 (ent. >partiolaki). Partioihanteet ovat:
-Kehittää itseään ihmisenä,
-kunnioittaa toista ihmistä,
-auttaa ja palvella,
-tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa,
-rakastaa ja suojella luontoa,
-olla uskollinen ja luotettava.
-rakentaa ystävyyttä yli rajojen,
-etsiä elämän totuutta.
PARTIOINTI
B-P kirjassa Scouting for Boys:"Käsitteellä partiointi tarkoitetaan erämiesten, tutkimusmatkailijain ja uutisraivaajien työtä ja ominaisuuksia. Niiden taitojen alkeiden opettamisessa pojille me käytämme leikkejä ja harjoituksia, jotka vastaavat heidän toiveitaan ja vaistojaan ja samalla ovat kasvattavia. Pojan kannalta katsoen partiointi jakaa heidät veljesjoukkoihin, jotka vastaavat heidän luonnollista järjestäytymistapaansa leikeissä., pahanteossa ja vetelehtimisessä. Se antaa heille tarkoituksenmukaisen puvun ja varusteet, se vetoaa heidän mielikuvitukseensa ja romantiikan kaipuuseensa ja se tarjoaa heille reipasta ulkoilmatoimintaa.
PARTIOITSIJA >Gilwell-koulutuksen alkuaikoina 1924 käytettiin partiojohtajasta suomennosta partioisija.
PARTIOJOHTAJA
Vähintään 17-vuotias >partiolainen, joka on suorittanut >partiojohtajien peruskurssin ja jolla on voimassa oleva >partiojohtajavaltakirja.
PARTIOJOHTAJA-lehti Vuodesta 1927 lähtien johtajille tarkoitettu lehti.
PARTIOJOHTAJAMERKKI
Pj-merkki; Otettu käyttöön 1930-luvun lopulla. Merkki on havuseppeleen ympäröimä hopeanvärinen lilja, jonka päälle on kiinnitetty kullattu Suomen vaakunaleijona. Merkkiä saa käyttää, kun pj-valtakirja on myönnetty. Kiinnitetään puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.
PARTIOJOHTAJAN KÄSIKIRJA
PARTIOJOHTAJAVALTAKIRJA
Partiojohtajavaltakirja anotaan pj-kurssin jälkeen partiopiiriltä. Toimivalla partiojohtajalla pitää olla voimassa oleva partiojohtajavaltakirja.
PARTIOJOHTAJIEN PERUSKURSSI
Partiojohtajien koulutusjärjestelmän peruskoulutukseen kuuluva kurssi. Partiopiirit vastaavat kurssien järjestämisestä koulutusohjaajien kanssa. Kurssille pääsee ko. vuonna 18-vuotta täyttävä partiolainen.
PARTIOJUHLAPÄIVÄT >Juhlapäivät >Lippukunnan vuosijuhlat
PARTIOJUHLATILAISUUS
Partiojuhlatilaisuudet aloitetaan ja päätetään tavallisesti >lippumenoin. Lippumenojen aikana lauletaan yleensä ensin ensimmäinen säkeistö Tie selvä on - marssista ja sen jälkeen ensimmäinen säkeistö >Partiomarssista. Luonnollisesti ne voidaan esittää myös kokonaan.
PARTIOJÄRJESTÖ vanha nimitys nykyiselle >lippukunnalle.
PARTIOJÄRJESTÖT
Kaikki Suomessa olevat kansalliset liitot ja järjestöt
FSFSF FINLANDS SVENKA FLICKSCOUTFÖRBUND
FSSF FINLANDS SVENSKA SCOUTFÖRBUND
MTPL MARTTATYTTÖJEN PARTIOLIITTO
NMKY SUOMEN NMKY:N PARTIOLIITTO
NNKY SUOMEN NNKY:N PARTIOLIITTO
PPL PELASTUSARMEIJAN PARTIOLIITTO - FRÄLSNINGSARMES SCOUTFÖRBUND
SPL - FSF SUOMEN PARTIOLIITTO - FINLANDS SCOUTFÖRBUND
SP SINISET PARTIOPOJAT
SPJ - FSU SUOMEN PARTIOPOIKAJÄRJESTÖ - FINLANDS SCOUTUNION
SPL SUOMALAISTEN PARTIOPOIKIEN LIITTO
SPP SUOMALAISET PARTIOPOJAT
SPPKV SUOMEN PARTIOPOIKIEN KESKUSVALIOKUNTA
SPPL SUOMALAINEN PARTIOPOIKALIITTO
SPTJ - FFSU SUOMEN PARTIOTYTTÖJÄRJESTÖ - FINLANDS FLICKSCOUTUNION
SPTL SUOMALAINEN PARTIOTYTTÖLIITTO
SSP SUOMEN SINISET PARTIOTYTÖT
SPTNK SUOMEN PARTIOTYTTÖJEN NEUVOTTELUKUNTA
SVPP SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKALIITTO
SVPR - FFSB SUOMEN VAPAA PARTIORYHMÄ - FINLANDS FRIA SCOUTBRIGAD
SVPRpj SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKAJAOSTO
SVPRtj SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖJAOSTO
SVPT SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖLIITTO
PARTIOKASVATUS
Partio on kasvatusjärjestö. Kasvatustoiminta on luonteeltaan käytännöllistä, päämääriin ja tavoitteisiin tähtäävää toimintaa. Kaikki johtajatehtävissä olevat ovat osana kasvatusmenetelmää, kasvattajia. Kasvatuksen päämääränä on luoda edellytykset inhimilliselle kasvulle. Partion kasvatustavoitteet tulevat esille >partioihanteissa.
PARTIOKAUPAT
Partiotoimintaa tukemaan on perustettu partiokauppoja, jotka myyvät partiolaisille kuuluvia erikoistuotteita sekä ulkoiluun- ja retkeilyyn liittyvää materiaalia.
Partiokaupat 2004:
Partioaitta, Pääkaupunkiseutu
Partioretki, Salpausselkä
Partiovaruste, Varsinais-Suomi
Hämeen partiokauppa, Häme
Partiopatikka, Keski-Suomi
Satakunnan partiokauppa, Satakunta
Erätuli, Kymi
Partiokuksa, Pohjois-Karjala
Partiokauppa Kieppi, Pohjois-Pohjanmaa
PARTIOKAUPPA KIEPPI OY
Pohjois-Pohjanmaan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
PARTIOKERÄILIJÄT RY
Partiotoiminta luo hyvät edellytykset erilaisen ja spesiaalin keräilyharrastuksen. Kaikkea partiotoimintaan liittyvää keräilyä harrastavaa henkilöä kutsutaan partiokeräilijäksi. Suomessa on kymmenittäin henkilöitä, jotka keräilevät erilaista partioesineistöä, myös ulkolaista. Valmistauduttaessa rakentamaan SP:n suurleirille, Tervas-90, järjestettävää jättimäistä partiosauva-näyttelyä nousi Visa Liippolan ja Yrjö "Yrjänä" Nenosen kahdenkeskisessä keskustelussa esiin mahdollisuus perustaa oma, keräilyä harrastaville partiolaisille, rekisteröity yhdistys, jotta varmistettaisiin keräilijöiden välinen yhteydenpito, esineiden vaihto mahdollisuus ja yleensä keräilyharrastuksen edistäminen. YN otti leirinäyttelyn johtajana ohjelmistoon Partiokeräilijät-yhdistyksen perustamisen ja organisoi kokouksen. Perustava kokous pidettiin Tervas-leirin aikana ja perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Jarkko Ruohola. Vuotta myöhemmin päätettiin julkaista tiedotuslehti >Swoppaus, joka ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti harrastajien aktiivisuudesta riippuen. Swoppauksen pitkäaikaisena toimittajana on ollut Olli Koskela.
PARTIOKESKUS OY
Varsinais-Suomen Partiopiirin toimisto ja partiokauppa Partiovaruste sijaitsevat Partiokeskuksessa, Turussa.
PARTIOKIRJA OY Partiolaisten omistama yhtiö, joka kustantaa kirjoja ja muuta painomateriaalia.
PARTIOKODIT
Maailmanjärjestöillä on muutama oma retkikeskus ja leirialue, joita kutsutaan partiokodeiksi. Johtajaikäisillä on myös mahdollista päästä työskentelemään niissä vapaaehtoisina esim. kesän ajan. Tyttöjen maailmanjärjestöllä on neljä partiokotia; Pax Lodge Iso-Britanniassa (Our Ark), Our Chalet Sveitsissä, Our Cabâna Meksikossa ja Sangam Intiassa. Pojilla Kanderstegissa Sveitsissä, Cairo International Scout Centre Egyptissä, B-P House Lontoossa ja Gilwell Park Lontoossa.
PARTIOKOULUTTAJA >Partiokouluttajakurssin suorittanut partiojohtaja.
PARTIOKOULUTTAJAKURSSI
Kurssi kuuluu >kouluttajakoulutusohjelmaan ja on tarkoitettu kouluttamisesta kiinnostuneille partiojohtajille.
PARTIOKUKSA OY
Pohjois-Karjalan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
PARTIOLAINEN
Scout, tiedustelija, retkeilijä, uudisraivaaja.; Partiolainen mielletään henkilöksi, joka on tai on ollut jossain partioyhteisössä jäsenenä ja hyväksyy partiotoiminnan päämäärät ja perusperiaatteet.
PARTIOLAISEKSI NIMITTÄMINEN
Alkujaan partiolaiseksi nimittäminen oli oma erillinen toimituksensa, jossa ehdokas (>Alokas) tuotiin lpkj:n eteen ja hänelle tehtiin muutamia kysymyksiä, joihin alokkaan oli vastattava. Jos alokas lupasi yrittää noudattaa partiolakia ja antoi partiolupauksen hänelle ojennettiin partiosauva ja asetettiin partiolakki pojan päähän.
PARTIOLAKI
B-P laati partiolaisille oman lain. Se muistuttaa ritarilakeja, sillä hän ihaili entisaikojen kunniallisia ja hyvän puolesta taistelevia sotureja. Kaikissa maissa partiolaiset pyrkivät noudattamaan partiolakia. Suomessa laki on puettu nykyisin >partioihanteiden muotoon (otettiin käyttöön 1970-luvulla) ja nimitetään >partiolupaukseksi. Partiolaki kuului:
1) Partiolainen on luotettava,
2) on hyödyksi ja avuksi muille,
3) hyvä ystävä ja jokaisen partiolaisen veli,
4) kohtelias,
5) eläinten ja muun luonnon ystävä,
6) säästäväinen,
7) täyttää velvollisuutensa,
8) tottelee,
9) säilyttää mielensä valoisana vaikeuksissakin,
10) partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat.
PARTIOLAULUT
>laulut, >nuotiolaulut, >leirilaulut, >iltanuotiolaulut; Laulaminen on osa partioperinnettä. Ei partiotapahtumaa ettei partiolaulua! Partiolauluja, niin sävellyksiä kuin sanoituksiakin on suuri määrä, joista monet lpk:t ja tukiyhteisöt ovat valmistaneet partiolaulukirjoja, partiolaulukasetteja ja CD-levyjä. Partiolaulut kuuluvat olennaisena osana mm. iltanuotioille ja niitä tuleekin harjoitusmielessä lauleskella vaikka koloiltoinakin.
PARTIOLEIKIT >Leikit
PARTIOLIITOT >Partiojärjestöt
PARTIOLILJA
Partiopoikien Maailmanliiton tunnus ja partiopoikien yleinen tunnus. B-P valitsi partiopoikien tunnukseksi partioliljan. Mallin hän otti kompassiruusun pohjoisnuolesta, joka samalla osittaa että partiolaisen tulee näyttää tietä täyttämällä velvollisuutensa ja auttamalla muita. Liljaa on yleisesti pidetty rauhan ja puhtauden symbolina, joten se on varsin hyvin sopinut myös partiolaisten tunnukseksi. Lilja on kolmiosainen ja sen kärjet kuvaavat samoja asioita kuin kolme >partiotervehdykseen kohotettua sormeakin. Liljan reunimmaisissa lehdissä olevat tähdet muistuttavat partioihanteista ja -lupauksesta (viisisakarainen tähti molemmissa sivulehdissä takoittaa yhtä partiolain kymmenestä pykälästä). B-P itse kertoi liljassa olevien tähtien merkitsevän myös sudenpentujen silmiä, jotka avautuivat, kun hänestä tuli partiolainen ja hän sai ensimmäisen luokan merkin. Poikien lupausmerkissä liljaa ympäröi merimiessolmulla solmittu köysi, joka symbolisoi maailman partiolaisten ketjua, solmu sitä yhdistävää partioveljeyttä rotuun, uskontoon ja väriin katsomatta.
PARTIOLIPPUKUNTA
<lippukunta; partiotoiminnan paikallinen perusyksikkö. Vanhoja nimityksiä ovat >partioyhdistys, >partiojärjestö.
PARTIOLUPAUS
ent. >partiolaki; Partiolupaus nykymuodossaan on hyväksytty huhtikuussa 1974. Partiolupauksen antaminen on partiolaisen ja lippukunnan tärkeimpiä tilaisuuksia. Jokainen partiolainen antaa partiolupauksen omasta vapaasta tahdostaan ja samalla hän liittyy jäseneksi koko maailman kattavaan partiolaisten joukkoon. Partiolupaus on tahdonilmaisu, jossa partiolainen sitoutuu partiotoiminnan periaatteisiin ja partioihanteisiin. Lupausmerkkiin kuuluu viisi tehtävää, joiden myötä vartiolainen tutustuu partioon, vartioon ja lippukuntaan. Lupauksen antotapa ja paikka vaihtelee lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus annetaan ensimmäisen vartiotoimintakauden aikana, jossakin lippukunnan tilaisuudessa. Myöhemmin toimintaan mukaan tuleville järjestetään partiolupauksenantotilaisuus esim. kurssien, juhlien, leirien tms. yhteydessä. (ks. PARTIOKIRKKO /Partiojuhlat). Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja luoda siitä lupauksenantajille mieleen painuva elämys. Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään kirkossa, mutta se voidaan esimerkiksi lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti järjestää myös maastossa, leirillä, kololla jne. Lupauksenantopaikka on juhlaliputettu ja asuna kaikilla on partioasu ansiomerkkeineen. Tilaisuuteen kutsutaan yleensä myös partiolaisten vanhemmat. Lupaus annetaan partiolipulle (>lippukunnan lippu) ja sen ottaa vastaan lippukunnanjohtaja. Tilaisuuden johtajana toimii lippukunnanjohtaja.
Partiolupaus kuuluu: Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa toteuttaen elämässäni partioihanteita. >Partioihanteet
PARTIOMARSSI
Usein partiojuhlat, juhlatilaisuudet alkaa Partiomarssilla. Sen on säveltänyt Jean Sibelius, Ensio Kuula ja Joonas Kokkonen. Sanoittanut Aale Tynni (2. Säkeistö) ja Jalmari Finne (1. Säkeistö). >Partioparaatia tai >kevätkatselmusta voidaan nimittää myös partiomarssiksi.
PARTIOMATKAILUKURSSI
Kurssi on tarkoitettu pj-peruskurssin suorittaneille ja ulkomaille suuntautuvien partiomatkojen johtamiseen.
PARTIOMENETELMÄ
Partion kasvatuskeinoina ja menetelmänä on vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta, perusohjelma, toiminta luonnossa, kansainvälinen toiminta, ikäryhmittäin etenevä koulutus, tekemällä oppiminen, erilaisiin johtajatehtäviin kouluttaminen ja sosiaalinen toiminta.
PARTIOMENOT
Partiotoiminnan alkuaikoina ryhmäjärjestys ja ’sotilaallinen’ kuri olivat tärkeitä asioita ja silloin harjoiteltiin seisomista asennossa, rivissä, jonossa, piirissä jne. Niitä harjoiteltiin ns. partiomenoissa, joissa johtaja antoi lyhyitä hiljaisia komentoja ja käskyjä, muiden toimiessa sen mukaan.
PARTIOMERKIT
>Partiopuseroon kiinnitetään partiomerkit. Vartioikäisen >perusasun merkkejä ovat mm. >paikkakunta-, >lpk-, >piiri- ja >järjestötunnus, pojilla lisäksi >lupausmerkki. >Vuositähdet tulevat vasemman taskun yläpuolelle. >Tehtävää osoittavia merkkejä kannetaan ko. tehtävän ajan. Vj:n tunnuksena on kaksi valkoista kanttinauhaa, jotka ommellaan vasemman taskun laskokseen. Vja:lla on yksi nauha. >Taitomerkit ja erikoismerkit ommellaan oikeaan hihaan. Ainoastaan >ensiapumerkki (kärjellään oleva valkoinen kolmio, jossa punainen risti) ommellaan lupausmerkin alapuolelle (pojat) vasempaan hihaan. Osallistumis- ja tapahtumamerkkiä kannetaan tapahtuman jälkeen enintään yksi vuosi ja kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Tyttöjen lupausmerkki on metallinen Partiotyttöjen Maailmanliiton sini-keltainen merkki, joka kiinnitetään puseron oikean taskun laskokseen. >Luokkamerkit kiinnitetään puseron vasemman taskun laskokseen.
PARTIOMENETELMÄ
Partion kasvatusjärjestelmä, joka muodostuu partiolupauksesta, ihanteista, vartiojärjestelmästä, partio-ohjelmasta ja johtajuudesta.
PARTIOMUSEO
>Suomen Partiomuseo on toiminut Suomessa jo yli 40-vuotta (perustettu 21.2.1962). Museolla on oma merkkinsä - tunnuksensa, Katariinan kirkkoaukion laidalla olleen entisen museorakennuksen eli Kuikkulan talon isännän vanhasta puumerkistä mukaeltu tunnus.
Museon näyttelyssä on esillä vanhoja partioasuja, merkkejä, retkeilytarvikkeita, kirjoja, huiveja, lippuja, leirimuistoja, valokuvia ja kaikenlaista vanhaa partioesineistöä. Museota ylläpitää >Suomen Partiomuseoyhdistys ry, jossa on jo yli 400 jäsentä ja joista aktiivisia museotoimintaa ylläpitäviä ahertajia löytyy noin 20-30 henkilöä.
Museon julkaisemista kirjoista löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Partiomuseo ottaa vastaan mielellään kaikenlaista esineistöä aina lippukuntien arkistoista ja esineistöstä yksittäisten partiolaisten lahjoituksiin. Partiomuseo on avoinna lauantaisin klo 12-15. Muina aikoina voi ottaa yhteyttä museonhoitajaan ja sopia vierailusta. Museon osoite on: Suomen Partiomuseo, Virusmäentie 65 B 1, 20300 Turku. Tiedustelut: puh (02) 3277 692. Sähköpostiosoite: partiomuseo@sp.partio.fi ja www-sivut:partio.fi/museo.
PARTIOMUSIIKKI >Partiolaulut
PARTION KASVATUSKEINOT
- vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta
- perusohjelma
- toiminta luonnossa
- kansainvälinen toiminta
- ikäryhmittäin etenevä koulutus
- tekemällä oppiminen
- erilaisiin johtajatehtäviin kouluttaminen
- sosiaalinen toiminta
PARTION PERIAATTEET >perusperiaatteet
PARTION PÄÄMÄÄRÄ >Päämäärä
PARTIONEUVOS >Partioneuvoston jäsen. Edustaa partiopiiriä.
PARTIONEUVOSTO
Partiopiirien edustajista koottu SP:n toimeenpaneva elin. Partioneuvostolla on päätösvalta jäsenkokousten välillä, jotka järjestetään joka toinen vuosi.
PARTIONIMI
Partiolaisilla on usein partionimi (lempinimi), jolla useimmat partiolaiset tunnetaan paremmin kuin omalla nimellään. Nimi voidaan antaa vartiokasteessa tai se voi syntyä luonnollisesti pienenä väännöksenä henkilön etu- tai sukunimestä, luonteen piirteestä, ulkonäöstä tai muusta sellaisesta ominaisuudesta. Pääasia on, että asianomainen itse hyväksyy ja pitää partionimestään.
PARTIO-OHJAAJA
1920-luvulta-alkaen partioliitot käyttivät kouluttajina ns. partio-ohjaajia, jotka kiertelivät maata antamassa johtajakoulutusta uusien partioryhmien johtajille. Partio-ohjaajaa voi myös ’tilata’
PARTIOPALVELUS Ent. nimitys partiotoiminnalle: vartion retket ja kokoukset
PARTIOPARAATI >kevätkatselmus
PARTIOPASSI Kansainvälinen jäsenkortti, Yöpyessäsi partiokodeissa Sinulla tulee olla mukana partiopassi.
PARTIOPATIKKA OY
Keski-Suomen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
PARTIOPERINTEET
Partioperinteet ovat tapauskollisuutta, eli tietyt tavat, tapahtumat ja asiat suoritetaan, tehdään, toteutetaan vanhan tavan mukaan. Partioperinteitä on niin valtava määrä, ettei niiden kuvaamiseen, kertomiseen riitä yksi teos. Tämä kirjanen kuitenkin sisältää aakkosjärjestyksessä partiosanastoa ja tunnettuja partioperinteitä ja niiden selityksiä ja selvennyksiä. Perinteet ovat jatkuvuuden, yhteenkuuluvuuden, yhteishengen ja turvallisuuden antaja ja kasvatusväline.
PARTIOPESTI
Partiopesti on systemaattinen lähestymistapa partiojohtajaresurssien hankintaan ja kehittämiseen. Sana ‘pesti’ tarkoittaa vanhastaan työkeikkaa, määräaikaista sopimusta tietyn työn suorittamiseksi.
PARTIOPIIRI
Lippukunnat kuuluvat partiopiireihin, joita on maassamme 18. Yksi piireistä on ruotsinkielinen >FISSC.
Partiopiirit ovat (2002) aakkosjärjestyksessä:
1. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
2. Etelä-Pohjanmaan partiolaiset ry
3. Etelä-Savon partiolaiset ry
4. Finlands Svensa Scouter rf. (FiSSc)
5. Hämeen partiolaiset ry
6. Kainuun partiolaiset ry
7. Keski-Pohjanmaan partiolaiset ry
8. Keski-Suomen partiolaiset ry
9. Kymenlaakson partiopiiri ry
10. Lapin partiolaiset ry
11. Pohjois-Karjalan partiolaiset ry
12. Pohjois-Pohjanmaan partiopiiri ry
13. Pohjois-Savon partiolaiset ry
14. Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry
15. Salpausselän partiolaiset ry
16. Satakunnan partiolaiset
17. Uudenmaan partiopiiri ry
18. Varsinais-Suomen partiopiiri ry
PARTIOPILLI >pilli
PARTIOPOIKA Scout, vartiolainen t. yli 10-v poika, joka toimii vartion jäsenenä
PARTIOPOIKIEN MAAILMANJÄRJESTÖ World Organization of the Scout Movement.
PARTIOPOIKIEN MAAILMANJÄRJESTÖN TUNNUS
On väriltään lila-valkoinen. Valkoinen edustaa puhtautta ja lila johtajuutta ja toisen ihmisen auttamista. Liljan kolme lehteä edustavat partiolupauksen kolmea pääkohtaa, viisisakaraiset tähdet taas uskollisuutta ja tietoa. Ympäröivä köysi merimiessolmuineen symboloi maailmanlaajuista partiopoikien yhteyttä.
PARTIOPOIKIEN MAAILMANKOMITEA
Järjestön toimeenpaneva elin joka valitaan Maailmankonferenssissa.
PARTIOPOIKIEN MAAILMANKONFERENSSI
Järjestön korkein päättävä elin. Kullakin jäsenmaalla on konferenssissa kuusi ääntä. Konferenssi kokoontuu joka kolmas vuosi.
PARTIOPOIKIEN MAAILMANTOIMISTO
Toimisto sijaitsee Sveitsissä, Genevessä. International bureau (IB), Perustettu 1920.
PARTIOPOJAN KIRJA
Robert Baden-Powell'in kirjoittama kirja partiopoikien oppaaksi ja julkaistiin 1908.
Englanninkielisestä alkuteoksesta Scouting for Boys suomentanut Paula Koho.
PARTIOPOSTIMERKKI
Suomessa on julkaistu kaksi partioaiheista postimerkkiä. Ensimmäinen merkki julkaistiin vuonna 1957, jolloin partioliike täytti 50 vuotta. Merkiin on kuvattu partiotervehdyskämmen
Toimen merkki Julkaistiin Ahvenanmaalla SATAHANKA-IX-leirin kunniaksi. Merkissä on kuvattu solmuja.
PARTIOPOUKAMA
Porvoon lähellä oleva partiotyttöjen koulutus- ja leirikeskus. Suomen Partiomuseolla on Partiopoukamasta viime hetkellä pelastettu Martta Wendelinin piirtämä ja Anni Collanin suunnittelema leiritoteemi Kalevalaisen tytön kasvamisesta tytöstä naiseksi.
PARTIOPUKU
Kaikki maailman partiolaiset käyttävät partiopukua. B-P halusi yhtenäisen puvun avulla saada eri yhteiskuntaluokista tulevat pojat keskenään tasa-arvoisiksi, ainakin partioasussa. Partiopukuun (>Partioasu) kuuluu >partiopusero, >housut/hame, >päähine, >sukat ja >kengät sekä tietysti >huivi ja >partiovyö. Ulkomailla kaikki suomalaiset partiolaiset käyttävät sinistä puseroa ja sinistä huivia, jonka reunaa kiertää valkoinen nauha. Huivi kiinnitetään sinisellä >Osmonsolmulla. Ennen vanhaan pukusäännöt olivat tiukemmat ja tytöillä mm. asuun kuului valkoinen kaulus. Johtajat (tytöt) käyttivät sinistä solmiota. Solmion solmuun tuli kiinnittää tyttöjen lupausmerkki. Partiotoiminnan alkuaikoina partioasuun kuului myös >partiosauva. Partiopukua käytetään kaikissa partiotilaisuuksissa tai tilaisuuksissa, joissa edustetaan partiota. HUOM! Partiopukua ei käytetä kerättäessä rahaa tai tavaraa , ellei toimintaa ole järjestänyt lippukunta, piiri tai järjestö.
PARTIOPUSERO
Perinteisin osa asua on PARTIOPUSERO, joka on kaikilla samankaltainen( partiotoiminnan alkuvuosina käytettiin myös nimitystä mekko). Yleisin väri on sininen, mutta varsinkin eränkävijä/mänkijälippukunnat (myös esim. Toimen Pojat, Hki) käyttävät edelleen ruskeaa puseroa. Kristillisen poikatyön yhteyteen (NMKY) perustetut lippukunnat ottivat puseron väriksi sinisen (ensimmäiset puserot tehtiin itse sinisestä molski-kankaasta)-, joka myöskin on säilynyt näihin päiviin asti. Kun Suomen Partiolaiset perustettiin 1962 päätettiin samassa yhteydessä partiopuseron virallistamisesta siniseksi. Puserossa on kaksi rintataskua, jossa läpät ja laskokset sekä napeilla suljettavat kalvosimet. Nappeina käytetään SP:n tunnuksilla olevia sinisiä tai ruskeita nappeja. Meripartiolaiset voivat käyttää kullanvärisiä metallisia ankkurinappeja. Puseroon kiinnitetään erilaisia merkkejä tiettyihin kohtiin (ks. sx). Ohjeita merkeistä ja niiden kiinnittämisestä saat PUKU- JA MERKKI- OHJEOSVIITASTA ja partiokaupasta. Puseron kantaja ompelee itse napit, usein myös muut saamansa tai hankkimansa merkit puseroon (tekemällä oppiminen).Puseron voi valmistaa myös itse hankkimalla kaavat ja kankaan partiokaupasta, jolloin se tulee edullisemmaksi. Myös muista partioasuun liittyvistä asioista saa tietoa em. teoksesta.
Partiopuseron syntyvaiheet liittyvät BP:n Etelä-Afrikan oleskeluun, jolloin Buurisodan jälkeen hän sai tehtäväkseen perustaa poliisiosaston ja suunnitteli tälle joukolle oman asun. Tästä puserosta BP muotoili partiopuseron.
PARTIOPUSERON HIHAT
(KÄÄRITYT HIHAT) B-P: Partiolaiset käärivät puseronsa hihat, koska tämä antaa suuremman liikkumavapauden, mutta myös, koska se kertoo heidän "olevan valmiita" mihin tahansa tehtävään.
PARTIOPUSERON NAPIT >Napit
PARTIOPÄÄLLIKKÖ entinen nimitys nykyisestä >joukkueenjohtajasta
PARTIOPÄIVÄT
Ensimmäiset partiojohtajille tarkoitetut partiopäivät pidettiin kahden kk:n kuluttua toimintakiellon päättymisestä eli 27-28.5.1917.
PARTIORADIOT
PARTIORETKI OY
Salpausselän alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
PARTIOSAUVA
Partiosauva kuului erottamattomana osana partioasuun. 1920-30-luvulla lähes joka vartiolaisella oli oma partiosauva. BP:"Olen havainnut sen ensiarvoiseksi apuneuvoksi vuoristoisessa tai kallioperäisessä maastossa ja erityisesti yöllä metsässä sekä pensastossa. Siihen voi myös vuolla omia saavutuksiaan kuvaavia merkkejä, ja näin siitä tulee sekä muistikapula että korvaamaton toveri. Partiosauva on noin nenäsi tasalle ulottuva vahva keppi, joka on varustettu pituusmittayksiköllä. Sauvaa voi käyttää monessa tilanteessa, esimerkiksi paarien tekemisessä, ihmisjoukon loitolla pitämisessä, aidan yli hypättäessä ja joen syvyyttä koeteltaessa. Pimeässä sen avulla voi pitää yhteyttä vartion muihin jäseniin, tai rekentaa kolmesta sauvasta kuivaustelineen jne. Ennen sauvaan kiinnitettiin myös metallisia leiri-, tapahtuma- ja kolutusmerkkejä.
PARTIOSÄÄTIÖ
Partiotoimintaa tukemaan perustettu (1960) säätiö. Säätiö jakaa vuosittain mm. Toimiva partiojohtaja-apurahaa. Perustamisjuhlaa vietettiin 4.12.1960 Helsingin Yliopiston juhlasalissa.
PARTIOTAIDOT Partiotoiminnassa käytettäviä erilaisia taitoja.
PARTIOTAITOKILPAILU
Partiotaitokilpailulla ymmärretään partiokoulutukseen perustuvia, maastossa tapahtuvia vartiokilpailuja, joiden tulee tukea vartion yhteishengen kehitystä. SP ja partiopiirit järjestävät vuosittain partiotaitokilpailuja, joihin on määritelty eri >sarjat ja >kilpailuryhmät.
PARTIOTAITOKILPAILUNJOHTAJA
vastaa >pt-kisoista.
PARTIOTAITOKISAT (PT)
Partiotaitokilpailut. Eri sarjoihin (erilaisiin vartiokokoonpanoihin, värit) jaettu kilpailu, jossa punnitaan kilpavartion tiedot, taidot, kyvyt ja nokkeluudet.
PARTIOTALO
>Keskustoimisto; >Partiosäätiö rakennutti SP:lle toimitalon Helsingin Oulunkylään, jonka vihkiäisiä vietettiin 19.4.1972. Joillakin paikkakunnilla on oman alueensa partiotoiminnan keskukset nimetty partiotaloksi.
PARTIOTERVEHDYS
Partiolaiset tervehtivät kolmella sormella viemällä käden otsalle kämmenpuoli ulospäin. Kolme sormea merkitsevät 1) Jumalan, lähimmäisen, isänmaan ja ihmiskunnan rakastamista, 2) muiden auttamista ja 3) partioihanteiden toteuttamista omassa elämässä. Jotkut kertovat kolmen pystyssä olevan sormen tarkoittavan pyhää kolminaisuutta; Isä, poika ja pyhä henki. Pikkusormen ja peukalon muodostama ympyrä yhdistää kuvaannollisesti kaikki maailman partiolaiset. Peukalo pikkusormen päällä merkitsee myös sitä, että isompi suojelee pienempäänsä. Partiotervehdystä käytetään partiotilanteissa: kun tavataan toisia partiolaisia, kunnianosoituksena lipulle, kansallislaulua soitettaessa, virallisia tai partiolippuja kannettaessa ja hautajaissaaton kulkiessa ohi. Ensimmäisenä tervehtii se, joka ensiksi huomaa toisen partiolaisen, partioasemasta riippumatta.
PARTIOTOHTORI >I-luokan partiojohtajatutkinto
PARTIOTOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT
>partiotoiminta, >päämäärä
PARTIOTOIMINTA
Partio on toimintaa, joka tarjoaa nuorille tilaisuuden kasvaa tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Se edistää myönteistä asennetta uskontoon, uskollisuutta omaa maata kohtaan, kansainvälistä yhteisymmärrystä, palvelemista, toisen ihmisen kunnioittamista, vastuuta itsestä, muista ihmisistä ja elinympäristöstä, yhteiskunnallista aktiivisuutta, terveitä elämäntapoja ja luovuutta. Partiotoiminnassa käytettäviä kasvatusmenetelmiä ovat; vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta, perusohjelma, toiminta luonnossa, kansainvälinen toiminta, ikäryhmittäin etenevä koulutus, tekemällä oppiminen, eriasteisiin johtajatehtäviin kouluttaminen sekä sosiaalinen toiminta.
Partiotoimintaa toteutetaan partion keskusjärjestön, partiopiirien sekä partiolippukuntien tai muun järjestäytyneen partioon liittyvän toiminnan tai toimintaryhmän puitteissa.
PARTIOTUNNUS
Vartioikäisten partiotunnus on >OLE VALMIS (VAR REDO, BE PREPARED). Se kehottaa partiolaisia täyttämään velvollisuutensa ja auttamaan lähimmäisiä. >Aina valmiina.
PARTIOTYTTÖJEN KAUPPA OY
Perustettiin tukemaan partiotyttötoimintaa. Kauppa lopetti toimintansa 70-luvulla kun pojat ja tytöt yhdistyivät yhdeksi keskusjärjestöksi ja perustettiin yhteinen kauppa pojille ja tytöille. Vanha kaupan valokyltti on vielä tallella yksityisellä keräilijällä.
PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANKOMITEA
The World Committee eli Maailmankomitea on maailmanliiton toimeenpaneva elin. Komitea valitaan >partiotyttöjen maailmankonferenssissa.
PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANKONFERENSSI
Tyttöjen korkein päättävä elin, joka kokoontuu joka kolmas vuosi. Jokainen jäsenjärjestö saa lähettää kaksi edustajaa sekä vierailijoita (visitor), joiden määrä on porrastettu järjestön jäsenmäärän mukaan. >Maailmankomitea.
PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANLIITON TUNNUS
Kultainen kolmiapila sinisellä pohjalla. Kultainen apila on aurinko, joka loistaa siniseltä taivaalta. Apilan lehdyköissä olevat tähdet muistuttavat partiolupauksesta ja -laista. Lehtisuoni on kompassineula, joka osoittaa oikeaa suuntaa, ylöspäin. Merkin alapäässä on kuvattuna tuli, rakkauden liekki. Lipun on suunnitellut norjalainen Kari Aas.
PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANTOIMISTO Maailmantoimisto, Olave Centre, sijaitsee Lontoossa.
PARTIOTYTTÖJEN MARSSI
"Tie selvä on" on Partiotyttöjen Maailmanliiton marssi. Säveltänyt Jean Sibelius ja sanoittanut Aale Tynni.
PARTIOTYTTÖJEN TUNNUS >Partiotyttöjen Maailmanliiton tunnus.
PARTIOUUTISET www.lilja.partio.fi
PARTIOVAKUUTUS
>Jäsenmaksu; SP:n jäsenmaksunsa maksaneet on vakuutettu henkilö (tapaturma- ja matkustajavakuutus), matka- ja vastuuvakuutuksella. Partiovakuutus on toissijainen vakuutus eli jos hakijalla on jokin muu vastaava vakuutus, korvausta haetaan ensisijaisesti sen kautta. Partiovakuutus koskee partiotilaisuuksia sekä matkaa kotoa tai työpaikalta tilaisuuteen ja takaisin.
PARTIOVARUSTE
Varsinais-Suomen Partiopiirin hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia.
PARTIOVIIKKO
Viikkoa joka sisältää >Yrjön päivän (23.4) kutsutaan partioviikoksi. Partiolaisten suhdetoiminta- ja ’mainos’viikko, jolloin partiolaisten tulisi käyttää partiopukua ja tehdä harrastustaan myönteisellä tavalla tunnetuksi.
PARTIOVYÖ
Partiovyö on nahasta valmistettu ja se kiinnitetään metallisoljella, jossa on SP:n tunnus ja sen ympärillä lukee teksti OLE VALMIS. Partiovyötä voidaan käyttää aina kaikissa partiotilaisuuksissa. Ennen oli tapana kiinnittää metallinen leiri- tai tapahtumamerkki partiovyöhön ja näin kerätä oma leirimerkkikokoelma näkyville.
PARTIOVÄEN MARSSI
Suomen Partioväen Marssin on säveltänyt Armas Launis v. 1917 ja sana on kirjoittanut Eino Leino. >partiomarssi
PARTIOYHDISTYS vanha nimi >lippukunnalle (partiolippukunta)
PARTIOYLIJOHTAJA Partiojärjestöille oli aikoinaan nimetty ns. ylijohtaja. Tytöillä ja pojilla oli omansa
Poikien Ylijohtajina on toiminut:
Verneri Louhivuori
Tyttöjen Ylijohtajina on toiminut:
PARTUUNA purjeveneen irtotuki, takilan osa
PARVI
>tonttuparvi, >kolkkaparvi. Alle 11-vuotiaat muodostivat ennen tonttutoiminnan (tytöt) ja kolkkatoiminnan (pojat). Toiminnan perusyksikkö oli parvi, joka muodostui 2-4 >pivosta. Pivoon kuului 4-6 jäsentä.
PATAKOUKKU oksan haarakkeesta veistetty koukku
PATALAKKI >Väiski; kairalakki, Väinämöisen lakki
PATENTTISAKKELI >Sakkeli
PATIKKA matka,retki; yleensä jalkaisin tehtynä
PATRULLI Pelastusarmeijan Partiolaisten (Pelastuspartiolaisten) nimitys vartiosta
PAX HILL
BP:n perheen pitkäaikainen koti Englannissa. PH:iin perhe muutti 29.1.1919. He muuttivat talon nimen synkeästä Blackacre “Mustapelto'’-nimestä Pax Hill’iksi.
PAXTU
BP:n täytettyään 80 vuotta hänen terveytensä alkoi heikentyä ja hän palasi lokakuussa 1938 rakastamaansa Afrikkaan vaimonsa Lady Baden-Powellin kanssa. He asettuivat asumaan Keniaan, >Nyeri’in rauhalliseen paikkaan (The Outspan), josta oli hieno näköala yli metsän kohti lumipeitteisiä Mount Kenian vuorenhuippuja. Hän kuoli Keniassa 8.1.1941 ja jonne hänet on myös haudattu.
BP: ”I think I will call my cottage here ‘Pax’, too.” Tämän BP:n lausuman jälkeen paikka tunnettiin nimellä “Paxtoo” ja nykyisin “Paxtu”. “Toinen rauha - koti”
PEITE >pressu
PELASTA JA PALVELE >Pelastuspartiolaisilla (Pelastusarmeijan partiotoiminta) oli oma tunnuksensa.
PELASTAUTUMISKURSSI
Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille hyvän fyysisen terveyden omaaville. Antaa valmiudet selviytymiseen merionnettomuustilanteissa.
PELASTUSARMEIJAN PARTIOLAISET
Pelastuspartiolaiset; PPL - FSF perustettu 1917; Frälsningsarmes Scoutförbund. Johtajina 1946 - 1953 Jarl Wahlström, 1953 - 1955 Georg Lucander. Pelastuspartiolaisten tunnus oli “Pelasta ja palvele”. Sudenpentuja vastasivat valonpojat ja päivänsädetytöt. Asuna oli harmaat univormut, joissa saumat olivat punaiset.
PELASTUSARMEIJAN PARTIOLIITTO
(>PPL) 1946- Frälsningsarmes scoutförbund. Kuulunut jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön. Vuonna 1955 liittynyt SVPP:oon.
PELASTUSKÖYSI
PELASTUSLIIVIT
>Veneilyliivit; Veneessä ja yleensä vesillä liikuttaessa tulee käyttää veneily-, melonta- tai pelastusliivejä. Liivien tulee olla käyttäjälleen sopivan kokoiset ja kaikki liivissä olevat vetoketjut ja remmit on kiinnitettävä. Pelastusliivien oikeaan käyttöön kuuluu myös veteen hyppääminen liivit päällä. Se tapahtuu siten, että käsiä pidetään rinnan päällä painaen liivejä, jotta en eivät veteen jouduttaessa valahda pään yli.
PELASTUSPALVELU >Vapaaehtoinen pelastuspalvelu; yksi SP:n erityistoimintamuodoista.
PELASTUSPALVELUKURSSI
Kurssi on tarkoitettu lpk:n >PEPA-toimintaa koordinoivalle, ryhmien vetäjille sekä muille 16 vuotta täyttäneille toiminnasta kiinnostuneille.
PELASTUSPALVELUTOIMINTA
Pelastuspalvelutoiminta on yksi partiolaisten erityistoimintamuodoista. Mukana toiminnassa olevat ovat kuitenkin usein jonkin pelastuspalvelutoimintaa harrastavan alueellisen yhdistyksen jäsenenä. Silloin kun tarvitaan vapaaehtoisia joihinkin erityistehtäviin, esim. etsintätehtäviin ovat partiolaiset runsaslukuisina aina mukana.
PELASTUSPARTIOLAINEN
Pelastusarmeijan partiolaisiin kuuluva jäsen, jotka käyttivät harmaan väristä univormua.
PELASTUSPARTIOLAISET >Pelastusarmeijan Partiolaiset
PELASTUSPUKU >Kelluntapuku
PELASTUSRENGAS
Ympyränmuotoinen rengas, joka kelluu pinnalla ja johon on kiinnitetty tartunta köysi, johon pelastettava voi tarttua, veden varaan joutuessaan.
PENTUE >Sudenpentulauman osa. Ennen nimitys oli >tonttuparvi, >kolkkaparvi. >Tonttu
PENTUEENJOHTAJATUNNUS
Pentueen johtajalla voi olla pentuetunnuksen lisäksi sen alapuolella vasemmassa hihassa koko hihan ympäri kulkeva kapea, harmaa villanyöri.
PENTUETUNNUS
Pentueella voi olla oma kankainen tunnusmerkki, joka ommellaan vasempaan hihaan, piiritunnuksen alapuolelle.
PEPA >Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
PERHELEIRI
>perhepartiointi; Perheleirille voi osallistua partiojohtaja oman perheensä kanssa. Perheleiri on partiojohtajien perheistä koottu osaleiri tai >alaleiri jossain isommassa leirissä.
PERHEMAJOITUS
PERHEPARTIOINTI
Perhepartioinnilla tarkoitetaan, että koko perhe voi osallistuu partiotoimintaan olematta kuitenkaan jäseniä..
PERHEVIERAILU
PERINTEET Tapauskollisuus >Partioperinteet
PERKKAPUU >Rakovalkean rakennelman tukipuu
PERLONKÖYSI >pölyamidiköysi; keinokuituköysi
PERUSASU >Partioasu
PERUSKIRJA
Suomen Partiolaisten peruskirja on hyväksytty 24.4.1977. Peruskirja on asiakirja, johon on koottu ne keskeiset periaatteet, joita Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan.
PERUSKOULUTUS Partiolaisten peruskoulutukseen kuuluu >partiojohtajien peruskurssi.
PERUSOHJELMA Partio-ohjelma rakentuu ohjelma-alueista, joista yksi on ns. perusohjelma.
PERUSPERIAATTEET
Partiointi on varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa, joka on vapaaehtoista, avointa kaikille, sukupuolesta, rodusta ja uskonnosta riippumatta, kansainvälistä, itsenäistä ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Nämä periaatteet ovat kaikkialla maailmassa samat.
PERUSTASO >Harrastusmerkkien suorittamistasoa osoittava merkintätapa merkeissä
PERÄ
PERÄHANKAINEN slör; tuulee aluksen poikkiviivan peräpuolelta.
PERÄMIES >ensimmäinen perämies l. >styyrmanni; toinen perämies l. >konstapuli
PERÄPEILI perälevy; Veneen poikittainen, puusta valmistettu perälauta, johon on kylkilaudoitus päättyy.
PERÄSIN Liikkuva evä, jolla venettä ohjataan.
PERÄTUHTO >tuhto; PERÄISTUIN
PERÄVANNAS >vannas, ranka; >Emäpuu pättyy perävantaaseen.
PESTI >työtehtävä; kiinnitysköysi veneen keulassa
PIEKSÄMÄKI SPPL:n talvileiri 1938 Pieksämäellä.
PIENI TERVEHDYS
kämmenpuoli eteenpäin käännettynä, peukalo painettuna vasten pikkusormea ja muut sormet ylöspäin ojennettuina ja kun käsi tässä asennossa nostetaan olkapään tasalle on se pieni tervehdys. >suuri tervehdys.
PIHKANISKA innokas suunnistaja
PIIRI >Partiopiiri
PIIRIPÄÄLLIKKÖ ent. piirijohtajanimitys
PIIRITUNNUS
Partiopiirin tunnus on kankainen merkki, joka ommellaan vasemman hihan keskelle, 3 cm olkasaumasta alaspäin.
PIIRU
Piiru on se kulma, jota vastaavan kaaren pituus on 1/1000 säteestä. Täysi ympyrä on 6283,19 piirua.
PIITTA veneen kiintonainen istuin, >teljo, >tuhto
PIKAPAARI >Paarit
PIKATAIVAL >kiritaival. Pt-kisojen matka, joka pitää suorittaa mahdollisimman nopeasti ja määräajassa.
PIKKUHUKKA Sudenpentu, joka suorittaa ohjelman mukaista pikkuhukka-vaihetta.
PIKKUHUKKA-VAIHE >Sudenpentuohjelman yksi vaihe.
PIKKUHUKKAMERKKI
Sudenpentu saa merkin Pikkuhukka-vaiheen suoritettuaan, joka ommellaan lupausmerkin vasemmalle puolelle, keskiö lupausmerkin yläreunan tasalla, väli 5 mm. >Käpälävaihemerkit, >Vaihemerkit
PIKKUPÖLLÖ >Pöllö; Tonttujohtajan apulainen, nykyisin laumanjohtajan apulainen.
PIKKU SISAR >apusisar
PILKKA kulkureittiä osoittava merkki, joka on veistetty puuhun.
PILLI
Pilliä pidetään pillinaruun kiinnitettynä vasemmassa rintataskussa. Pilliä käytetään merkinantovälineenä ja morsetusvälineenäkin. Ennen leiriläisillä oli tarkat ohjeet siitä mitä mikin merkkivihellys tarkoitti ja kaikkien piti ehdottomasti toimia merkkivihellysten mukaan.
PILLINARU
Partiopuvun kanssa käytettävä punos, jonka väri kertoo haltijansa tehtävästä. Pillinarua voi käyttää III-luokan suorittanut partiolainen. Se asetetaan takana puseron kauluksen alle ja edessä huivin päälle. Silmukka kiinnitetään vasemman rintataskun nappiin tai >pilliin. Sininen vartioikäsen pillinaru. Musta vartionjohtaja, vja. Vihreä vaeltaja, laumanjohtaja. Valkoinen partiojohtaja
PILSSI
Veneen pohjassa oleva ontelo, joka rajoittuu alhaalla kölitukkiin, sivulla kylkilaudoitukseen ja ylhäällä >tralleihin. Pilssiin valuu vuoto- ja roiskevesi, josta se pumpataan pois.
PINGPONG-PUHALLUS
leikki, jossa pöydälle asetettua pigispalloa yritetään puhaltamalla saada putoamaan vastustajan pöytäpäädyn kautta pois pöydältä
PINNA Pienessä purjeveneessä tanko, jolla käännetään peräsintä.
PINONUOTIO
<Lauttanuotio. Tasaiselle maapohjalle ladotaan vieriviereen pyöreät puut siten, että muodostuu neliö. Kerroksen päälle ristikkäiseen suuntaan ladotaan toinen kerros ja taas ristikkäiseen suuntaan kolmas kerros jne. Nuotion voi rakentaa vaikka suoraan lumikerroksen päälle ja melko korkeaksikin. Pinon päällimmäiseksi keskelle rakennetaan pieni kekonuotio sytykkeineen. Nuotio palaa aluksi melko hitaasti, mutta levitessään alakerroksiin muotiosta tulee koko komeudessaan suuri 'kokko'. Sopii suuren tilaisuuden iltanuotioksi.
PINTAHAAVAT
Pintahaava ei nimensä mukaisesti ole syvä. Siitä vuotaa tai tihkuu vain vähän verta. Haava voi tulla kaatumisesta, raapaisusta tai hankautumisesta. puhdista pintahaava ja aseta sen päälle laastari tai side.
PIVO
>Kolkkapoikatoiminnan ja >tonttutyttötoiminnan pienintä toiminnallista ryhmää kutsuttiin ennen pivoksi (nyk. pentue). Toiminnan perusyksikkö oli parvi, joka koostui 2-4 pivosta. Pivoon kuului 4-6 tyttöä tai poikaa.
PJ Partiojohtaja. Partiojohtajakurssin suorittanut johtaja.
PJ-PK Partiojohtajien peruskurssi
PLEISSI Pujonta, >Pujos. Narut voidaan yhdistää joko lyhyt- tai silmäpujoksella.
PLOKI Pylpyrä
PLOKKI
PPL >Pelastusarmeijan Partioliitto
POHJOISREIMARI >pohjoisviitta
POHJOISVIITTA pohjoisreimari; merimerkki, joka jää ohitettaessa pohjoispuolelle.
POIJU
Veden pinnalla kelluva esine, jonka metallitanko läpäisee ja joka ankkuroidaan pohjaan. Yleensä vene kiinnitetään toisesta päästä poijuun ja toisesta laituriin.
POIKALEHTI PARTIO Vanha poikien oma jäsenlehti
POIKIEN LUPAUSMERKKI >Lupausmerkki
POISKOTTI
>boyscout; partiotoiminnan alkuaikoina Suomessa poikapartiolaisia kutsuttiin poiskoteiksi (Boyscout)
POLIISI Poliisin hätänumero on 10022.
POLLARI
kiinnityspylväs; Useimmiten metallinen järeä hela köyden tai vaijerin kiinnittämiseksi..
POLTTOPALLO
perinteinen ulkoilmaleikki; leikkijät asettuvat suuren maahan piirretyn kehän sisäpuolelle ja yksi yrittää osua heitettävällä pallolla kehässä olijaan. Osuman jälkeen osuman saanut siirtyy myös kehän ulkopuolelle. Viimeiseksi kehään jäänyt on voittaja.
POLVIHOUSUT
Ennen partiolaisen perusasuun kuuluivat vain polvihousut. Ne koettiin kätevämmiksi työssä ja kiipeillessä, vaelluksilla ja leireillä. Ne olivat sitä paitsi halvemmat kuin saapashousut tai pitkät housut. Suomen ilmastossa polvihousut voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, joten niitä käytetään vain kesäaikaan ja silloinkin vain yleensä aurinkoisina päivinä ja nekin ovat muotoutuneet shortseiksi. BP esiintyi aina polvihousuissa.
POLVISUKAT >Sukat
POLYAMIDIKÖYSI
nylon, perlon, nailon; köysilaji . keinokuitu, joka on erittäin vahva, joustava. Myös Grilon ja Enkalon ovat käytettyjä nimiä.
POLYESTERIKÖYSI terylene, trevira, dracron; keinokuituköysi - lähes yhtä vahva kuin >polyamidiköysi.
POLYOLEFIINIKÖYSI keinokuituinen köysi
POLYPROPEENIKÖYSI keinokuituinen köysi
POSTIMERKKIPANKKI
>International Fellowship Stamp Bank, >Kansainvälinen postimerkkipankki, kerää postimerkeillä rahaa, josta saadut varat käytetään partiolaisten kehitysyhteistyöhön.
POTERO
Maakuoppa; esim. talviyöpymisen voi suorittaa kaivamalla lumeen ison maakuopan, jonka pojalle asetetaan eristettä, esim. havuja ja niiden päälle tiivis lämmittävä eriste. Kuopan suojaksi voi levittää sadeviitan tai jonkin muun peitteen.
PRESSU
Peite; Pressua käytetään yleensä leireillä moneen eri tarkoitukseen. >maavaatteena, erilaisten katosten ja suojien rakentamiseen jne.
PROJEKTIT
Suomen Partiolaiset on järjestänyt vuosien myötä erilaisia >kansainvälisyys- ja >rauhankasvatukseen liittyviä projekteja – >kehitysyhteistyöprojekteja, joilla on hankittu varoja eri kohteiden toteuttamiseen.
Suurimpia projekteja avat olleet:
Sambia; kanalan rakentaminen alkoi 1979
Uniscout – Anna lapselle elämä; hankittiin rokotteita Nepaliin 1987-1988
Wergujaram, jolla rakennettiin terveyskeskus Senegaliin 1991-1993
PROVIANTTI aluksella oleva ruoka, >muona
PT-KILPAILU >partiotaitokilpailu
PT-KILPAILUJEN JOHTAJAKURSSI
Kurssi on tarkoitettu vähintään 20-vuotiaille >pt-kilpailujen järjestelytoimikuntakurssin käyneille.
PT-KILPAILUJEN JÄRJESTELYTOIMIKUNTAKURSSI
Kurssi on tarkoitettu partiokilpailujen järjestäjille ja kilpailutoiminnasta kiinnostuneille 17 vuotta täyttäneille. Kurssin suorittanut saa III-luokan >maastotuomarikortin.
PT-KILAPILUJEN SARJAT >kilpailuvartio
PT-KISA Partiotaitokilpailu
PUJOS Pujonnat; Narujen yhdistäminen tai päättäminen (päätepujos, silmäpujonta).
PUKKIKÖYTÖS
>Köytös; käytetään kohtisuoraan toisiaan vasten olevien puiden yhdistämiseen. Käytetään leirirakennelmien sitomiseen.
PUKSPRÖÖTTI Keulapuomi
PUNAINEN SARJA
Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.
PUNOSPOLVI tykkimiehensolmu
PUOMI Vaakasuora puu- tai metallisalko, johon purje on kiinnitetty alaliikistään tai kulmastaan.
PUOMISARANA Puomin mastoon yhdistävä kääntyvä hela.
PUOSHAKA Puosuhaka; >Keksi; Venehaka
PUOSMANNIN TIKKI ommel.
PUOSMANNIN TUOLI Merimiehen tuoli
PUOSU Luotettava ja pätevä merimies. Laivatyönjohtaja
PURILAS Kuljetin, travois, sapilas; Riu'uista valmistettu kuljetusalusta, jonka toinen pää laahaa maata.
PURJE
PURJEENKANNATTAJA
PURJEENKIRISTÄJÄ raksi
PURJEHDUSLAKKI
>venelakki, >päähine; puuvillasekoitekankainen >jolla, jonka kupu on ommeltu kuudesta valkoisesta kiilasta ja reuna on vahvistettu tikkauksin. Meripartiolaiset käyttävät jollaa purjehduskaudella.
PURJENEULA Purjeita ommeltaessa ja korjattaessa käytetään kolmikulmaista purjeneulaa.
PURKULEIRI
leirin jälkeinen jakso, jolloin leiri ja >leirirakennelmat puretaan ja leirialue laitetaan luovutuskuntoon.
PURKULEIRILÄINEN henkilö, joka osallistuu >purkuleiriin.
PUUHELMI >metsämerkki, >Dinizulun kaulanauha
PUUKKO
Lähes jokaisella partiolaisella on puukko. Se on partiolaisen tärkeimpiä työvälineitä, jonka käyttöä ryhdytään harjoittelemaan jo sudenpentuikäisenä. Puukon tulee olla aina puhdas, kuiva ja terävä. Puukon voi valmistaa myös itse ja suuremmilla leireillä sen valmistaminen kuuluukin varsin usein leiriohjelmistoon. Itse valmistettu puukko ja tuppi ovat arvokkaita käsityötaidon näytteitä, joista kannattaa pitää hyvä huolta. Puukon terä valmistetaan tavallisesti hiiliteräksestä. Taottu terä on karkaistava. Kahvan voi valmistaa puupalasta sorvaamalla se pyöreäksi tai veistämällä se käteen sopivaksi. Puukon osien nimitykset ovat: terän kärki, terän suu, hamara eli kamara, tyvi, pää eli kahva, ponsi. Tyvi ja ponsikoristeita kutsutaan myös heloiksi (metallisia).
PUURI Aluksen laita. >paarpuuri, >styyrpuuri
PUUVILLAKÖYSI Köysilaji, joka on pehmeä ja painava, miellyttävä käsitellä.
PYHÄ YRJÄNÄ >Pyhä Yrjö
PYHÄ YRJÖ
Pyhä Yrjänä, St. George, Georgios, Georgius, Ritarien ja partiolaisten suojeluspyhimys on Pyhä Yrjänä. Taru Pyhästä Yrjöstä kertoo, että hän syntyi Kappadokiassa vuonna 303. Seitsentoistavuotiaana hän pestautui ratsuväen sotilaaksi ja tuli pian kuuluisaksi urheudestaan. "Kerran matkoillaan Pyhä Yrjänä saapui Selem-nimiseen kaupunkiin. Sen lähellä eli hurja ja julma lohikäärme, joka vaati päiväateriakseen aina yhden kyläläisistä. Syötävä valittiin arvalla. Sinä päivänä, kun PY tuli Selemiin, arpa valitsi kuninkaan tyttären Cleolindan lohikäärmeen uhriksi. Sitä ei Pyhä Yrjänä voinut sallia ja hän päätti pelastaa prinsessan. Hän rukoili Jumalan apua, hyökkäsi ratsain lohikäärmeen kimppuun ja tappoi sen miekallaan." >Yrjön päivää vietetään 23. Huhtikuuta.
PYHÄN YRJÄNÄN KILTA
Partiokillat; Suomen Pyhän Yrjänän Partiokillat ry on toiminut jo yli 50 vuotta. Kiltatoiminnan ideana on kerätä yhteen ja aktiivipartiotoiminnan jättäviä tai jättäneitä partiolaisia. Kiltaliike aloitettiin Tanskassa 1933, josta se sitten alkoi pikkuhiljaa levitä muihinkin maihin.
Koska Pyhä Yrjö on partiolaisten suojeluspyhimys otettiin nimi kansainväliseksi yhteiseksi nimeksi. Kiltojen tunnuksen muodostaa valkoinen kolmiapila, jonka päällikkeenä on punainen partiolilja tähtineen. Nykyinen kiltamerkki viittaa jäsenten partioaikaan ja tähdet edustavat partiolain kymmentä kohtaa. Punavalkoiset värit voisivat olla kohteliaisuuden osoitus tanskalaisille, jotka aloittivat ao. toiminnan, mutta värit kuvaavat kuitenkin rakkautta, totuutta ja puhtautta.
Ensimmäinen Pyhän Yrjänän Kilta perustettiin 1951.
PYHÄN YRJÖN SOLKI
Pyhän Yrjön soljessa on ratsastava ritari keihästämässä pahuuden symbolina olevaa lohikäärmettä. Merkin on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Merkki on hopeanvärinen. Pyhän Yrjön solki voidaan myöntää partiojohtajatasoisessa tehtävässä toimivalle nuorelle, kuitenkin vähintään 18-vuotiaalle partiolaiselle tunnustuksena säännöllisestä ja vastuuntuntoisesta toiminnasta lippukunnassa tai piirissä.
PYKÄLLYS >vaeltajaksiotto, vaeltajaksi vihkiminen
PYKÄLÄLISTA
PYLPYRÄ Pyöräkela; Väkipyörä tai väkipyörän osa
PYRAMIDI
Pyramidi on yleisimmin käytetty pikkunuotio, jossa puut ovat ladottu säteittäisesti pystyyn nojaten nuotion keskiosaa kohti. Puiden alle keskelle on helppo laittaa sytykkeitä ja syttyminen onnistuu melko helposti. Puut palavat melko nopeasti. Ns. retkinuotio.
PYS Pyhän Yrjön solki
PYYRY melan pää
PYÖRTYMINEN
Pyörtyminen johtuu aivojen hetkellisestä hapen puutteesta. Pyörtymisen voivat aiheuttaa pelästys, huono ilma tai seisominen liian kauan paikallaan varsinkin kuumassa. Pidä pyörtynyt makuulla, kunnes hän on täysin tajuissaan. Avaa puristavat vaatteet ja kohota hänen jalkojaan niin, että ne ovat sydämen yläpuolella.
PÄIHTEET
PÄIVÄKIRJA
Jokaisella lpk:n ryhmällä tulisi olla oma päiväkirja. Päiväkirjaan merkitään ryhmän jäsenten nimet, syntymäajat, partionimi, harrastukset, osoite ym. jäseneen liittyvää tietoa. Päiväkirjaan kerätään muistoja esimerkiksi vartion kokoustapahtumista, retkistä, leikeistä ja leiritapahtumista. Kukin vuorollaan saa ilmaista itseään ja yhteisiä hetkiä kirjoittamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, liimailemalla kuvia tai jollakin muulla tavalla koristaa päiväkirjan sivuja. Päiväkirjassa voi olla vartion nimeen sopivat kannet nahasta, tuohesta tai muusta materiaalista: pääasia että kirja kestää mukana kuljettamisen ja vuosien selaamisen. Päiväkirjat olivat ennen varsin keskeisessä osassa vartion tai lauman toimintaa ja siihen merkittiin myös paikalla olevat, suoritukset ja muu illan ohjelma. Monet vanhat päiväkirjat ovat kuin tadeteoksia monine piirroksineen ja kuvineen.
Myös johtajat voivat pitää henkilökohtaista päiväkirjaa.
PÄIVÄN HYVÄ TYÖ
Partiopojan kirja kertoo:" Kun nouset aamulla muista, että sinun on suoritettava hyvä työ jollekin sinä päivänä. Tee solmu nenäliinaasi tai huiviisi muistuttamaan tästä velvollisuudestasi. Jos sattuisit unohtamaan jokapäiväisen hyvän työsi, on sinun tehtävä kaksi seuraavana päivänä. Se on hyvä vain silloin, kun teet sen korvauksetta.
PÄÄHINE
Sudenpennut käyttävät päähineenä nk. >Väiskiä. Vartioikäiset pojat ja tytöt käyttävät tummansinistä >baskeria. Joillakin on tapana käyttää myös perinteistä partiolaisten >lierihattua eli nk. ">BP-hattua". Meripartiolaiset käyttävät purjehduskaudella valkoista >venelakkia (>purjehduslakkia). Meripartiojohtajat puolestaan käyttävät purjehduskaudella valkoista mustalippaista >kipparinlakkia. Johtajat käyttävät joko baskeria tai "BP-hattua".
PÄÄLLIKKÖ ent. johtajan nimitys; vartiopäällikkä, järjestöpäällikkö
PÄÄLLIKKÖTUTKINTO johtajatutkinto
PÄÄLLYSTÖ johtajisto
PÄÄMAJA Partiojärjestöjen >keskustoimistoja nimitettiin 30-40-luvuilla päämajoiksi.
PÄÄMÄÄRÄ
Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria tuntemaan vastuuta itsestään, lähimmäisistään ja elinympäristöstään.
PÄÄTEPUJOS >pujos, >rihmaus; estää köyden purkaantumisen
PÄÄTTÄMINEN Köyden pään purkautuminen estetään päättämisellä eli >rihmauksella.
PÖLLÖ
Ennen tonttutyttöjen johtajaa kutsuttiin pöllöksi ja hänen apulaistaan pikkupöllöksi. Pöllöä vastaa nykyisin laumanjohtaja.
PÖLLÖ-PIRTELÖ Suomen Partiotyttöjärjestön julkaisema tonttujohtajien lehti.
PÖPÖ >Louhisusi; >Verneri Louhivuori, partionimi
PÖYTÄVIIRI
Lpk, piiri, järjestö, kilta jne. voi valmistaa pöytäviirin (pöytästandardi), jota jaetaan ansioituneille toimintaa tukeneille henkilöille. Virin symboli esiintyy yleensä ko. yhteisön muissakin esineissä, kuten lipussa, merkeissä jne.
RAAKA Purjealuksen mastoon tai tankoon keskeltä kiinnitetty pyöröpuu, joka kannattaa raakapurjetta.
RAALTE CHARLES VAN
Omisti >Brownsea Islandin, jolla ensimmäinen partioleiri järjestettiin.
RAATI Vaeltajaryhmän entinen nimitys
RADANVALVOJA Pt-kisoissa edellytetään olevan hyvän suunnistuskokemuksen omaava radanvalvoja.
RADIOAMATÖÖRI Henkilö joka harrastaa >viestipartiotoimintaa radiopuhelimella
RADIOJAMBOREE > JOTA
RADIOPUHELIN Viestipartiolaisten käyttämä laite, joka toimii radioaalloilla.
RADIOVERKKO Radiopuhelinverkko, LA-puhelinverkko; LA-puhelinten käyttämä yhteysverkko >ITU
RAHASTONHOITAJA Hoitaa lippukunnan talousasioita. Ks. Taloudenhoitaja
RAINE Halkosinpuomi, kokkapuu, keulapuomi
RAKKAUDEN ATERIA
Suuremmilla leireillä on mahdollisuus osallistua myös jokin päivän iltana ns. ehtoopalvelukseen
RAKENNUSLEIRI
>liitto, >palveluleiri, >työleiri; Ennen varsinaista leiriä pidetään rakennusleiri, jolloin rakennetaan yleisrakennelmia.
RAKENNUSLEIRILÄISET
Henkilöt jotka osllistuvat rakennusleiriin
RAKOT
Rakot jaloissa aiheutuvat sopimattomista jalkineista. Rakot käsissä kielivät tottumattomuudesta. Ehkäisevä apu on paras apu. Vanhat käytetyt kengät ovat paremmat kuin ihka uudet. Jos jalassa tuntuu hiukan hankautumisen kipuja, peitä kohta reikälaastarilla, ennen rakon muodostumista.
RAKOVALKEA
Rakovalkeassa kaksi puun puolikasta asetetaan vastakkain ja niiden väliin asetetaan puusälettä ja sytykkeet. Usein myös puun keskiosaa viistellään siten, että rakovalkeaa sytyttäessä tuli tarttuu helpommin puuhun. Halkaistun puiden väliin asetetaan ohuet rakopuut (tuluskapulat), joiden paksuudella säädellään tulen suuruutta. 'Peti, jossa rakovalkea palaa on oltava sellainen, ettei se pääse missään vaiheessa kellahtamaan nurin. Nurin kellahtamista estetään asettamalla tukipuu (perkkapuu). Rakovalkea palaa pitkään ja on kaunista katseltavaa palaessaan koko leveydeltä. Laavunuotio; muutaman hengen iltanuotio.
Tyttöjen johtajakoulutustilaisuutta on kutsuttu myös rakovalkeaksi.
RAKSI purjeenkiristäjä
RANTAUTUMINEN
RAPUKNAAPI
Jaluksen tai muun kiristyvän köyden kiinnittämiseksi valmistettu hela, joka on sitä tehokkaampi, mitä suurempi rasitus köydessä on.
RASTI Pt-kisoissa oleva tehtäväsuoritusrasti.
RASTIHENKILÖKOULUTUS
Kurssi on tarkoitettu kaikille kilpailujen toimitsijoille.
RASTIPÄÄLLIKKÖ >Rastipäällikkökurssin käynyt partiolainen, joka suunnittelee ja vastaa >rastin toiminnasta.
RASTIPÄÄLLIKKÖKURSSI
Kurssi on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille partiotaitokilpailujen rastihenkilöille.
RATAMESTARI Laatii mm. >partiotaitokilapilujen ja >suunnistuskilapilujen reitin.
RAUHANKASVATUS
>Kansainvälisyyskasvatus, >Kehitysyhteistyö; Perusperiaate on, että rauhantoimintaa ja -kasvatus lähtevät jokaisesta partiolaisesta, vartiosta ja lippukunnasta; piirijärjestöt sekä keskusjärjestö tukevat tätä toimintaa. SP:n rauhankasvatuksen lähtökohdat löytyvät partioihanteista. Erilaisilla >projekteilla toteutetaan rauhankasvatustyötä.
RAUHANPÄIVÄ
Joka vuosi syyskuun kolmantena tiistaina vietetään rauhanpäivää kaikkialla maailmassa. Rauhanpäivän tarkoituksena on herättää nuorimmankin partiolaisen mieliin ystävä lähellä ja kaukaa.
RAUHOITETUT ALUEET >Luonnonsuojelualueet
RAUHOITETUT ELÄIMET
RAUHOITETUT KASVIT
REDU Retki
REELINKI >Parras
REGATTA >Purjehduskilpailu
REIMARI >Merimerkki; Viitta
REIVATA
Pienentää purjeen pinta-alaa sitomalla tai kiertämällä osa siitä puomiin, vanteen tai alaliikin ympärille.
REIVI Pienentää purjeen pinta-alaa
REIVIREIÄT purjeessa olevat reiät
REPPU >rinkka, >satulareppu; selässä kannettava tavaroidenkuljetusväline.
RETKEILYALUEET >Virkistysalueet, >Luonnonsuojelualueet
RETKI
Lyhyt, enintään parin yön tai viikonlopun kestävä vartion tai lpk:n toteuttama tapahtuma, joka suoritetaan esimerkiksi patikoiden, polkupyörällä tai hiihtäen. Alle 15-vuotias vartiojohtaja voi vartionsa kanssa tehdä yöretkiä ilmoittamalla LPKJ:lle retkestä ja saamalla kaikkien vartiolaisten vanhemmilta kirjallisen retkiluvan. Hänellä tulee olla vj:n peruskoulutus ja retkikokemusta. Ks. retki- ja leiritoiminnan turvallisuusohjeet-opas.
RETKI- JA LEIRITOIMINNAN TURVALLISUUSOHJEET SP:n valmistama opas
RETKIKEITIN
Trangia, >myrskykeitin; Keittovälinesarja, jonka osat voidaan koota yhteen pieneen pakettiin. Keittimellä pystyy valmistamaan jopa 3-4 hengen aterian ja sopivan tehokas myös tuulisella säällä käytettäväksi, huolellisuutta noudattamalla. Keitin sisältää Sidoshihnan, alustan, polttimen, kannen, tuulensuojan ja telineen, kattilan, pannun ja ottimen. Polttoaineena käytetään vain puhtaasti palavaa keittimeen tarkoitettua polttoainetta (talousspriitä).
RETKIKIRJE
Retkikirje on viesti vartion ja vartiolaisten vanhempien välillä. Retkikirjeessä ilmoitetaan retken ajankohta, kesto, kohde, ohjelma, varustus, mahdolliset kustannukset, retken johtaja, ja Lpk:n vastuuhenkilö, yhteystiedot ja palaute/osallistumislupa osa.
RETKIMUONA
RETKIPERINTEET
RETKIVARUSTEET
>Retkivälineet; Retken onnistuminen on usein kiinni retkivarusteista ja -välineistä. Varusteisiin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota eikä niistä tinkiminen yleensä kannata. Tärkeintä on retkivarusteiden käytännöllisyys, ei merkki tai hinta. Monet retkivarusteet voi myös lainata tai valmistaa itse. Ks. Vartionjohtajan käsikirja.
RETKIVÄLINEET
Retkivälineet ovat viimevuosina kehittyneet melkoisesti. Oleellinen muutos on tapahtunut niiden materiaaleissa ja kokoamismahdollisuudessa. >Keitto- ja ruokailuvälineet, >Retkikeitin, >Työkalut
RIDDARGOSSAR Ritaripojat; nimityksen ottivat alkujaan monet oppikouluihin perustetut lippukunnat.
RIHMAUS
>Köyden päättäminen. Ristirihmoksen tekemiseen tarvitaan naula, mieluiten kolmikulmainen purjeneula, mutta muukin neula käy. Rihman voi ensin vahata, jonka jälkeen se on helpompi rihmata. Raihmaustapoja on ristirihmos, kiedottu rihmos.
RIHMOS >rihmaus; narun pään päätöstekniikka.
RIIHITYS
Luokkamerkkien ‘loppututkinto’ eli ‘loppukoe’, jossa kerrataan vartiolaisen oppimat osa-alueen taidot ja jonka lippukunta järjestää haluamallaan hauskalla tavalla.
RIKI Takila; yhteisnimitys mastoille; takilamastot+köysistö+purjeet yhdessä.
RINKKA
Retken tai vaelluksen tärkein varuste on reppu tai rinkka. Lyhyillä retkillä reppu on riittävä, mutta vaelluksilla ja usean päivän pituisilla retkillä rinkka on jo välttämätön. Hyvä reppu pitää vettä, on mahdollisimman kevyt, mutta tilava ja kestävä. Taskut ja osastot ovat hyviä, sillä niistä löytää nopeasti tarvittavat välineet.
Kehitys tällä kantovälineellä on ollut melkoinen vertaillessa niitä ensimmäisiä selkäreppuja, jotka valmistettiin tuohesta (tuohikontti, tornisteri). Sen jälkeen siirryttiin kankaasta valmistettuihin reppuihin, joissa oli nahasta valmistetut kantohihnat ja suljettavia pikku taskuja. Ne eivät tietenkään vielä silloin olleet vedenpitäviä. Suraava kehitysvaihe kohti rinkkaa oli ns. tornisteri, jonka ideana oli jakaa reppu osastoihin ja ulkoisiin pusseihin, joihin tavarat pakattiin ja joista tarpeen vaatiessa oli helppo ottaa ne esille. Myös olka ja kantohihnoihin tehtiin pehmikkeet ja valmistettiin leveämpinä kuin tavallisen repun kantohihnat. Seuraava vaihe oli valmistaa rottinkinen kehikko, johon reppu kiinnitettiin. Siihen oli jo mahdollista kiinnittää rullattuja peitteitä kantohihnoin. Kehikkoon lisättiin vielä tueksi ohut vanerilevy, joka esti kehikon selkään painamisen. Seuraavaksi ryhdyttiin valmistamaan metallirunkoisia kehikoita, joihin sai kiinnitettyä rinkan lisäksi jo huomattavasti enemmän tavaraa, mm teltan, makuupussin jne. Se oli tukeva rakenteeltaan mutta toi lisäpainoa muutenkin lisääntyneeseen taakkaan. Tosin materiaalit olivat jo kehittyneet siten, että rinkan sisällä olevat varusteet sentään pysyivät kuivina. Rinkat alkoivat saamaan yhä suuremman muodon ja lisä taskuja ja lokeroita. Seuraavaksi runkorakenteessa siirryttiin käyttämään kevyttä metallia, alumiinia, - syntyi putkirinkka, joka on huomattavasti kevyempi materiaali kuin rautainen kehikko. Suuntaus on nyt se, että koko metallikehikosta päästäisiin eroon ja rinkkaa onkin kehitetty siten, että selkäosa koteloidaan erilaisin vahvikkein (muovia, alumiinisuikaleita, Rosnarinkka). Rinkat ovat nykyään jo niin suuria ja teltat ja makuupussit puolestaan kevyttä ja ohutta materiaalia, että ne kaikki saadaan mahtumaan rinkan sisään.
RISMALAHTI Salpausselän Partiopoikapiirin leiri- ja retkipaikka Asikkalan Salonsaaressa
RISTIKKONUOTIO
RISTIKÖYTÖS >Köytös; vinosti toisiaan vasten (risti) olevien puiden yhdistämiseen.
RISTIRIHMOS
RITARI
>Ritarillisuus >Pyhä Yrjö/Yrjänä; Partiolaisten suojeluspyhimys. Kaikkien ritarien suojeluspyhimyksenä oli Pyhä Yrjänä, koska hän oli ainoa pyhimys, joka oli ratsumies. Hän oli myös ratsuväen ja Englannin erityinen suojeluspyhimys.
RITARILLISUUS
B-P käytti entisajan ritareita vertauskuvinaan ja esimerkkeinään. Ritareille oli tahraton kunnia heidän pyhin ominaisuutensa. He olivat aina valmiita taistelemaan ja kuolemaan kuninkaansa, uskontonsa ja kunniansa puolesta. Kullakin ritarilla oli pieni seurue, johon kuului aseenkantaja ja muutamia sotilaita, aivan kuten vartionjohtajallakin on apulaisensa ja neljä, viisi partiopoikaa. Ritarilaki on ollut pohjana ja mallina B-P:n muokkaamalle partiolaille. Partiolaisten esikuvan on Ritari Pyhä Yrjänä, jonka lailla nykyiset partiolaisetkin taistelevat kaikkea pahaa ja likaista vastaan.
RITARIPOJAT Riddargossar; nimityksen ottivat alkujaan monet oppikouluihin perustetut lippukunnat.
RIUKULA
Hönderi, latriini, huussi; leiri WC; kahden tolpan väliin tai puiden väliin kiinnitetty riuku ja sen alapuolella oleva kuoppa, jonne jätökset peitetään.
ROBET BADEN-POWELL >Baden-Powell Robert
ROVER Vaeltajatoiminta
RUMMUTUSKURSSI
Kurssi on tarkoitettu lpk:n rummuttajille.
RUNKOKURSSI Poikien partiojohtajakurssi nyk. >pj-peruskurssi
RUODE riuku
RUOKAHUUTO
>huudot; ruokailun jälkeen usein käytettäviä kiitoshuutoja:
Emännälle kiitos
sano K sano I sano I sano KII sano T sano O sano S sano TOS sano KIITOS
Kiitos teestä se oli veestä
Kiitos ruuasta se oli maukasta
Kiitos tsaikasta se oli raikasta
Hyvää ruokaa saapi täällä ,pitää mielen loistopäällä
Kiitos sulle kokki kulta, hyvää safkaa saimme sulta
RUOKAILU
Yhteinen ruokailutilaisuus aloitetaan aina ruokalaululla. Isoilla leireillä sen suorittaa ensimmäinen ruokailuun saapuva ryhmä, jonka jälkeen ruokailijat vaihtuvat ryhmittäin. Lippukuntaleireillä aloituslaulu on säännönmukainen ja ruokailu päätetään kiitossanoihin tai ruuanvalmistajille osoitettuihin kiitoshuutoihin.
RUOKAILUVÄLINEET
RUOKAILUVÄLINEPUSSI
RUOKALAULUJA
>laulu; ruokailua aloitettaessa ja/tai lopetettaessa voidaan laulaa jokin perinteinen ruokalaulu:
Perinteisiä ruokalauluja
1. On herra hyvä aina. Mä kaiken sain, sain päivänpaisteen, sateenkin, siis kittää Herraa tahtoisin. On Herra hyvä ain.
2. Viljasta leivän saan, se myllyssä jauhetaan. Sade, paiste- viljan myllyyn tuo, sen Luoja suo.
3. Me syömme leipää elämän ja juomme lähteestä autuuden, ja ken sitä juo, niin sanotaan, ei janoa hän milloinkaan. :,: Eikö milloinkaan, ei milloinkaan,:,: ja ken siitä juo, niin sanotaan, ei janoa hän milloinkaan.
Ruuan jälkeen: Nyt kiitos Herralle leivästä, kaiken antaa meille hän ylhäältä, kun taivaaseen kerran saavutaan, ei kiitos lopu milloinkaan, :,: Eikö milloinkaan, ei milloinkaan:,: kun taivaaseen kerran saavutaan, ei kiitos lopu milloinkaan.
4. Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää, Luodut kaikki laulakaa Luojan suurta kunniaa!
5. Nyt silmäin alla Jeesuksen Olemme tulleet yhtehen. Sä Herra, kaikki ravitset, Siis siunaa pöydän antimet. Aamen.
Ruokailun jälkeen: Nyt atrialta noustessa Kiitämme, Herra sinua. Sä voimaks sielun nääntyvän Myös anna leipää elämän. Aamen
RUOKARUKOUKSIA
Ennen ruokailun aloittamista voidaan lukea ruokarukous:
ruokarukouksia:
1. Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen
2. Herra siunaa ateriamme. Ole aina vierahamme. Aamen. Ruokailun jälkeen: Kiitos Herra lahjoistasi. Sulje meidät suojahasi. Aamen
3. Soit Herra ruuan terveyden. Sun kiitos olkohon. Ruokailun jälkeen: Sun lahjoistas. Sun armostas. Nyt kiitos vilpitön.
4. Siunaa Jeesus ruokamme, ole itse suojamme. Aamen. Ruokailun jälkeen: Jeesus kiitos ruasta, jonka annoit armosta. Aamen.
RUOKINTAPAIKKA
RUORI >Peräsin
RUORIMIES Henkilö joka ohjaa alusta.
RUSKA Syksyn aika, jolloin puiden lehtien väri muuttuu vihreästä kirjavaksi.
RUSKEA LIITO >SPPL pojilla ja >SPTL tytöillä
RUSKEA LIPPUKUNTA ns.ruskeaan liittoon kuuluva lippukunta
RUSKEA PARTIOPUSERO >Partiopusero
RUSKEA PUSERO >Partiopusero
RUSKEA SARJA
Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme 17-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta. Tyttöjen sarja
RUSKEAT Ruskeata partiopuseroa käyttävät lippukunnat
RUSTINRAUTA 257
RUUMA Lastille varattu tila aluksessa
RUUSUNNUPPU pienten tyttöpartiolaisten ensimmäinen nimitys. >sudenpentutoiminnan historia
RYHMÄMERKIT
>harrastusmerkit; >taitomerkit;Ryhmämerkki on vartioikäisille tarkoitettu kankainen merkki, jonka halkaisija on 30 mm, johon on ommeltu merkin nimen mukainen eläinkuvio. Tummansinisellä pohjalla on oranssi kuvio (orava), keltainen (ilves), helmenharmaa (hirvi) ja ruskea (karhu). Ryhmämerkin voi saada suorittamalla perustason ja/tai ylemmän tason tehtäviä. Vaatimukset; Orava: 2+1, Ilves: 1+2, Hirvi: 2+2, Karhu: 0+3. Vaatimuksissa on hieman eroja riippuen miltä aikakaudelta merkit ovat. Taitomerkkijärjestelmä.
RYNNÄKKÖMERKKI SPJ:n ansiomerkeistä käytetty nimitys.
RYTILAHTI Sotkamossa sijainnut tyttöjen kolutus- ja kurssikeskus
RÄISKÄLE >lettu
RÄISKÄLEPANNU >lettupannu
SAALINKI maston poikkipuu, ristipuut.
SAAPASTIKUT Kepit saappaitten kuivatusta varten.
SAHA >Retkivälineet;
SAKKELI
kiinnityslenkki, ketjulukko; Metallista valmistettu hela, jonka avulla vaijeri voidaan kiinnittää köyteen, ketjuun, helaan, purjeeseen jne.
SALAISUUKSIEN TALO Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.
SALAKIELI
Vartioikäiset kehittävät mielellään oman salakielen. Se voi perustua olemassa oleviin järjestelmiin, mutta yhtä hyvin sen voi vartio kehitellä itse. Tärkeintähän on ettei kukaan ulkopuolinen pääse selville salakielestä. Ja jos tällainen uhka on olemassa vartion pitää muuttaa se uuteen.
SALAKIRJOITUS
SAMARIITTIKURSSI >ensiapukurssi
SAMMAKKO S on >Sisupartioinnin tunnuseläin
SAMMUTIN
SAMMON OPAS Opaskirjanen vartio-osaston johtajalle eli >Sammolle
SAMMUTIN >jauhesammutin
SAMMUTUSPEITE Tulen tukahduttamiseen tarkoitettu sammutin.
SAMOILIJA
Samoilija tyttö, samoilija poika; ilman paikallista lippukuntaa (järjestöä) toimiva partiopoika tai tyttö. Toiminta perustui kirjeenvaihtoon.
SAMOILIJALIPPUKUNTA
Partiopiirin (maakunnan) alueella toimivat samoilijat muodostavat samoilijalippukunnan.
SAMOILIJAPIIRI samoilijalippukunta
SAMOILIJATOIMINTA
Samoilijat ovat partiolaisia, joilla ei ole ’syrjäisen’ asuinpaikkansa vuoksi mahdollisuutta liittyä mukaan tavalliseen partiotoimintaan. He ovat iältään 11-16-vuotiaita. Toiminnan ohjaus tapahtuu pääasiassa kirjallisesti. Samoilijatunnuksina käytetään partiopuvussa erityistä samoilijamerkkiä sekä harmaata kaulahuivia, jonka takakolmiossa on musta neliö.
SAMOILIJAVARTIO
S:n muodostaa 3-8 samalla paikkakunnalla asuvaa samoilijaa, joista yksi on nimetty vartionjohtajaksi.
SAMPO
>Vartio-osaston johtajasta käytetään nimitystä Sampo. Hänen tehtävänsä on tukea vartionjohtajia ja edistää vartioiden toimintaa. >Vj-neuvoston puheenjohtaja ja vartiojohtajakouluttaja. Hän on suorittanut >Sampokurssin.
SAMPOJEN JATKOKURSSI
Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja >Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus. Sj kuuluu >kouluttajakoulutukseen.
SAMPOKURSSI
Kurssi on tarkoitettu >Sammoille tai sammon tehtävistä kiinnostuneille 16 vuotta täyttäneille. Sammoille on myös oma jatkokurssi.
SAMPOMERKKI kuparista valmistettu neulamerkki
SANAN PÄIVÄT uskonnollinen vihjetilaisuus
SANGAM Tyttöjen Maailmanliiton >partiokoti Intiassa.
SANITÄÄRI ensiavusta vastaava henkilö
SANKARIMERKKI
Partiolaisten arvokkaimpiin ansiomerkkeihin kuuluu sankarimerkki (SP). Se annetaan partiolaiselle sankariteosta, tavallisimmin hengenpelastuksesta. Sankarimerkki on yksi vanhimmista partiolaisten kunniamerkeistä. Jaettiin aluksi vain todistukseen painettuna 4 kpl vuonna 1919.
SANKO Kantokahvalla varustettu ämpäri
SAPILAS >purilas
SARJAN JOHTAJA >Pt-kisoissa johtaa ko. >sarjan toimintaa
SASA
Opiskelijalippukunta Helsingissä; >Akateeminen Partiokilta; Koulutuslippukunta SASA:n oli aikanaan perustanut Anni Collan Helsinkiin (31.10.1933 - 1060-luvulle) muualta maasta tulevien tyttö opiskelijoiden yhteenliittymäksi ja sen nimi tuli tunnuksen "silmät auki, sielu altis" alkukirjaimista. Kutsuttiin myös nimityksellä "partio-osakunta". Sasa vaikutti aikanaan voimakkaasti SPTJ:n ohjelma- ja koulutustoimintaan.
SATAHANKA
SP:n ja Meripartiolaisten järjestämä valtakunnallinen ja kansainvälinen meripartioleiri.
Satahanka-leirejä on järjestetty jo vuodesta 1955.
1955 I Parainen, Musfinnö Rafael ‘Raffu’ Helanko
1960 II Helsinki, Itä-Villinki Lauri ‘Lapa’ Winter
1968 III Rymättylä, Pähkinäinen Heikki ‘Jäski’ Jääskeläinen
1973 IV Åland, Föglö, Bänö-ö Aarno ‘Imppa’ Stauffer
1978 V Saimaa, Kyläniemi Matti Valtonen
1982 VI Parainen, Ojn-saari Antero ‘Hakle’ Hagelberg
1987 VII Rauma, Pihlus Pentti ‘Pena’ Ajanko
1992 VIII Kerimäki, Paasivesi Jouni Koistinen
1998 IX Aland, Bomarsund Kari ‘Puni’ Kiesiläinen
2002 X Hanko, Syndalen Mika Runsten
SATAKUNNAN PARTIOKAUPPA
Satakunnan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia
SATULAREPPU >reppu; vanhaa selkäreppumallia kutsuttiin satularepuksi.
SAUVA >partiosauva
SAVU
Leirilippukunnan nimitys isoilla leireillä pienemmällä leirillä telttakunnasta käytettävä nimitys. Ennen myös vartioneuvostosta käytettiin nimitystä savu.
SCOUT JOLLA
SCOUT U FUND
Kansainvälinen Partiorahasto. Poikien Maailmanliiton perustama kehitysyhteistyörahasto, joka perustettiin 1969 Helsingissä pidetyn 22. Konferenssin aikana.. Tukee erityisesti kehitysmaiden partiotoimintaa rahoittamalla johtajakoulutusta ja koulutusmateriaalin julkaisemista.
SCOUTING FOR BOYS Ilmestyi 1908; >Robert Baden-Powell, Pfadfinderbuch saksankielisenä
SCOUTMUSEÉT Partiomuseo; >Suomen Partiomuseo
SCOUTMUSEIFÖRENINGEN
>Suomen Partiomuseoyhdistys - Finlands Scoutmuseiförening ry
SCOUTPOSTEN Ruotsinkielisten jäsenlehti (FiSSc)
SCOUTSTIFTELSEN >Partiosäätiö
SEIKKAILUJEN SAARISTO Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.
SEIKKAILUOHJELMA
Sudenpentujen seikkailu ohjelma, sisältää viisi eri vaihetta; 1) >Eväät reppuun, 2) >Pikkuhukka, 3) >Hukka, 4) >Susi ja 5) siirtymävaihe laumasta vartioon. Vaiheiden tehtävät on ryhmitelty kahdeksaan erilaiseen seikkailuympäristöön. Kussakin ympäristössä on tehtäviä lähes kaikilta partiotoiminnan osa-alueilta. Seikkailuympäristöt ovat; 1) Aarniometsä, 2) Kivikaupunki, 3) Vanha maailma, 4) Viidakosta villiin länteen, 5) Tulevaisuuden planeetta, 6) Salaisuuksien talo, 7) Harmaan karhun laakso, 8) Seikkailujen saaristo.
SEIKKAILUT
SEILIHANSKA
Peukalon läpi pujotettava nahkainen kapea kämmenhansikas, jolla purjeneula työnnetään kankaan tai köyden läpi.
SEITA haltija
SEKALIPPUKUNTA >yhteislippukunta
SEKSTANTTI Koje kulmanmittausta varten; käytetään merellä etupäässä paikan- ja ajanmäärityksiin.
SEMAFOROIDA >Lippumorsetus, >lippuviestitys, viittoilla merkkilipuilla.
SEREMONIA Juhlameno, jota johtaa seremoniamestari.
SERTIFIKAATTI Purjehduskelpoisuustodistus.
SETON THOMPSON
nuorisoromaanikirjailija. TS aloitti jo v. 1904 Amerikassa nuorisoliikkeen partiotyötä muistuttavana. Hänen tunnetuimpia teoksia on “Kaksi partiopoikaa”.
SEURAKUNTA Useiden lpk:ien taustayhteisönä toimii alueen seurakunta.
SEYN FRANZ ALBERT
Venäjän nimittämä kenraalikuvernööri joka määräsi 22.9.1911 partiojoukkojen hajoittamisesta, joka käytännössä tarkoitti koko partiotoiminnan kieltämistä Suomessa. Erikoista tässä toimenpiteessä on suomalaisten näkökulmasta se, että Venäjällä partioitoiminta kuitenkin edelleen sallittiin.
SHORTSIT
Tummansiniset polvipituiset shortsit ovat kesäasuun kuuluva osa. B-P oli sitä mieltä että partiopojan varsinaiseen partioasuun kuului erottamattomasti shortsit. Sillä partiolainen, joka ei tarkene shortseissa ei ole todellinen partiolainen.
SIANSORKKA Solmu. Siansorkan eli kaksoispolven avulla kiinnität käyden paaluun.
SIDONTALIINA
SIDOS Loukkaantuneelle tehtävä ensiapu.
SIDOSRYHMÄ
Partiotoimintaa tukeva taustaryhmä. Tällaisia toimintaryhmiä ovat >taustayhteisö, >vanhempainyhdistys tai -neuvosto, tukiyhdistykset, isä- ja äitikerhot, >Killat jne.
SIGNAALILIPPU Signaalilipuilla viestitetään eli morsetetaan (semaforoida) >viittoiluliput
SIIRTOLAISTELTTI Eräs vanha telttamalli
SIIRTYMÄVAIHE
Kun sudenpentu siirtyy vartiolaiseksi kutsutaan vaihetta siirtymävaiheeksi. Lippukunnilla on omia perinteistä ja torpoja siirtymävaiheen toteuttamiselle. Siirtymävaiheelle on oma merkkinsä, jonka lpk voi itse suunnitella. Suositellaan kiinnitettäväksi lauman tunnuksen paikalle.
SIIRTYMÄVAIHEEN MERKKI
Sudenpentu saa merkin >Susi-vaiheen suoritettuaan. Kankainen merkki, joka suositellaan kiinnitettäväksi lauman tunnuksen paikalle.
SIKOPALKKI >talka
SILMÄPUJONTA >Pujos; Silmäpujos muodostaa pysyvän silmukan köyden päähän.
SIMPUKKA
>Operaatio Simpukka toteutettiin 1970, jolla kerättiin varoja kuulovammaisten lasten hyväksi.
SININEN LIITTO >SP pojilla, >ssp tytöillä; sinistä partiopuseroa käyttävät kuuluvat yleensä Siniseen liittoon
SININEN LIPPUKUNTA Siniseen liittoon kuuluvat lippukunnat
SININEN PARTIOPUSERO >Partiopusero
SININEN PUSERO >Partiopusero
SININEN SARJA
Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta. Tyttöjen sarja
SINISET PARTIOPOJAT
(SP) Vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto. Myöhemmin (1941-) Suomen Partiopoikajärjestöjen jäsenliitto. Syntyi NMKY:n partiopojista nimenmuutoksen yhteydessä 1937. Johtajina:
1941 - 1949 Niilo Visapää
1949 - 1952 Ensio Kuula
1952 - 1954 Pertti Ranta
SINUTTELU Partiolaiset sinuttelevat toisiaan ikään, sukupuoleen tai asemaan katsomatta.
SIPILÄ HELVI ”HELI”; Ministeri, SASA, Kunniapartiolainen 2002, Kultajoutsen 1950.
SIR ROBERT BADEN-POWELL >Baden-Powell Robert
SISAL
naru, köysi; Meksikolaisesta kasvista valmistettu kuitulaji, josta valmistetaan köyttä. Imee vettä, homehtuu ja mätänee helposti.
SISARUSPIIRI
Jonkin tapahtuman, kokouksen, iltanuotion, kurssin tai yhdessä vietetyn ajan päätteeksi asetutaan piiriin, asetetaan kädet ristikkäin rinnan yli, vasen käsi päällä ja tartutaan vierustoveria kädestä. Sisaruspiirissä voidaan sanoa muutama sana päätteeksi ja laulaa jokin laulu, esim. "Maa on niin kaunis". Tämän jälkeen toivotetaan yhteen ääneen esimerkiksi vanhan rukouksen tai sitä muunnellen: "Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä." Sisaruspiiri puretaan nostamalla kädet pään ylitse ja kääntymällä poispäin piirin keskustasta. Kädet lasketaan irti vasta tässä vaiheessa. Yhteisestä kokemuksesta jokainen lähtee ikään kuin kulkemaan omia polkujaan.
SISUPARTIOINTI
S alkoi Suomessa 1932, jolloin ensimmäinen slpk perustettiin Vaajasalon Parantolaan lähelle Kuopiota. Sisupartiotoiminta on partiointia vammaisten keskuudessa ja on yksi partion erityistoimintamuodoista.
SISUPARTIOLAINEN Vammaispartiolainen
SISUPARTIOTOIMINTA
Sisupartiotoiminta on partiointia vammaisten keskuudessa ja on yksi partion erityistoimintamuodoista.
SISÄHARJOITUS Vartion sisätiloissa pidettävä kokous; nykyisin vartiokokous.
SITLÅDA istuma-aukko
SIUNAUSTILAISUUS
Mikäli halutaan korostaa vainajan partiolaisuutta tai hänen asemansa on ollut joissakin partioyhteisöissä merkityksellinen ja hänen omaisensa hyväksyvät, voidaan siunaustilaisuudessa käyttää kunniavartioita, kunniakujia, saattajia, lipunkantajia ja lippuvartioita. Mikäli edellämainittuja toimituksia käytetään, niin niitä johtaa erillinen protokollamestari, seremoniamestari tai vastaava tilaisuuden organisoija.
Kaikki tilaisuuteen liittyvät asiat on hyvä käydä ennakolta läpi ja sovittava kunkin osallistujan tehtävästä. Asuksi voidaan sopia normaalisti siunaustilaisuudessa käytettävä tumma asu tai partiolaiset voivat käyttää partioasua ns. isoin kunniamerkein. Partiopuseron kanssa on ehdottomasti käytettävä pojilla tummat suorat housut, tytöillä tumma leninki tai housut ja kengät (ei siis farkkuja eikä lenkkareita). Tummat käsineet.
Siunaustilaisuudessa voidaan käyttää lippukunnan, piirin, järjestön, tai muun partioyhteisön lippua. Lippukunnan lippuun voidaan sitoa musta suruharso osoitukseksi jäsenistön surusta. Suruharso on 10-15 cm leveä kaksinkertainen nauha, joka sidotaan tangon nupin juureen (ilmanrusettia) siten, että molemmat päät ovat lipun vasemmalla puolella ja ulottuvat lähelle sen alareunaa. Kukkalaitetta laskettaessa, arkun ääreen menee yleensä 1-3 henkilöä, muut samaan yhteisöön kuuluvat osoittavat kunnioitusta nousemalla toimituksen ajaksi seisomaan omalla paikallaan. Ennenkuin kukkalaitteen tai seppeleen laskijat lähtevät liikkeelle ovat lippunkantaja lippuvartioineen asettuneet paikoilleen, elleivät ole sitten jo tilaisuuden alusta alkaen olleet paikalla. Kun kukkalaitteen laskijat lähtevät liikkeelle lipunkantaja viimeistään silloin nostaa lipun telineestään ja asettuu paikoilleen. Arkun luokse asetuttaessa partioasuiset tekevät yhtäaikaisesti partiotervehdyksen, ja lipunkantaja laskee lipun kunniaasentoon, jonka jälkeen luetaan tekstit ja lasketaan kukkalaite. Kukkalaitteen laskijan asetuttua taikaisin paikalleen tehdään taas yhtaaikaisesti partiotervehdys, jonka jälkeen delegaatio kääntyy omaisten suuntaan ja suorittaa hillityn kumarruksen/niiauksen (tytöt). Lipunkantaja nostaa lipun normaaliasentoon ja laittaa lipun telineeseen ja palaa paikalleen. Lippuvartio ei tee partiotervehdyksiä. Joissakin tilanteissa liput voivat olla myös telineissään, jos näin yhteisesti päätetään.
SIVUTUULI
SIVUVANTTI >vantti
SKAILETTI kattoikkuna veneessä, valoarkku
SKANSSI Oleskeluhytti
SKETSI Lyhyt kuvaelma, esitys
SKUTVIKEN-LEIRI FSSF-leiri 1955
SKUUTTI >Jalus, >Fokan skuuti
SKUUTTIKISKO >Jaluskisko, >Fokan skuuttikisko
SLÖÖRI >perähankainen
SNORKKELI Sukeltajan apuväline
SOAMES OLAVE
Lady Olave >Baden-Powell (Soames) BP:n puoliso Olave St. Clair Soames, 22.2.1889. Olave oli 22-vuotias ja lomamatkalla vanhempineen samalla laivalla, jolla BP matkusti kohti Keski-Amerkkaa. Häntä kiinnosti musiikki, taiteet, luonto, urheilu ja erikoisesti sekä hevoset että koirat. Hänen isänsä oli oluttehtailija.
SOIHTU >Jätkänkynttilä
SOIHTUKURSSI ent. vartiojohtajien jatkokurssi (tytöt)
SOLKI >Huivisolki, >Mannerheim-solki
SOLMU
Nopeusmitta = mpk/h eli 1852 m/h. Solmu-nopeutta ilmaiseva nimitys tulee siitä, että narussa oli lukuisa määrä solmuja, joiden välimatka toisistaan oli yhtä suuri osa meripeninkulmasta ja tämän avulla pystytään laskemaan etenemisnopeus. Tästä sanonta 'solmuväli'.
SOLMUT
tavallisimpia solmuja ovat >merimiessolmu, >siansorkka, >paalusolmu, >jalussolmu, >lippusolmu.
Solmuharjoittelu yhdistetään vahvasti partiotoimintaan. Solmuilla onkin kieltämättä tärkeä käytännöllinen merkitys, koska partiotoiminnassa retkillä, leireillä ja meripartiossa tarvitaan solmujen teon hallintaa. Perinteiset leirirakennelmat tehdään solmukäytöksin ja kukapa meripartiolainen ei olisi tarvinnut solmujentekotaitoa purjehdusten aikana.
SOLMUVÄLI veneen tai aluksen solmujen välisen matkan käytetty aika. >solmut
SOMPIO Lapin Kiilopäässä pidetty >suurleiri 1970
SOPUTELTTA kupolimallinen kaariteltta
SORMIAAKKOSET Kuurojen käyttämät käsimerkkiaakkoset
SORTO Aluksen kulkusuunnan ja kölin muodostama kulma hankatuuleen purjehdittaessa.
SOS
Kansainvälinen hätämerkki (Save our souls, pelastakaa sielumme= meidät). Morsekielellä tititi-taataataa-tititi eli ...---...
SOUTAMINEN
SOUTUVENE
SP
Lyhennys nimestä Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter Ry sekä aikoinaan ollut Suomalaiset Partiopojat.
SP TUNNUS
Yhdistetty apila- ja liljaristi. Lilja osoittaa suuntaa ylöspäin niin kuin kompassineula ja kertoo vertauskuvallisesti partioihanteiden ja -lupauksen päämäärän
SPINAAKKERI Spinnu; Purjeveneen suurin, pallomainen purje.
SPINNU >Spinaakkeri
SPJ - FSU >Suomen Partiopoikajärjestö - Finlands Scoutunion
SPL >Suomen Partioliitto/Suomalaisten Partiopoikien Liitto
SPP >Suomalaiset Partiopojat
SPPKV >Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta
SPPL >Suomalainen Partiopoikaliitto
SPTJ - FFSU >Suomen Partiotyttöjärjestö - Finlands Flicskcoutunion.
SPTL >Suomalainen Partiotyttöliitto
SPTNK >Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta
SPUULATTU
SSP >Suomen Siniset Partiotytöt
STAABI Leirin johto
STAAGI Staaki; Maston tukivaijeri tai -köysi veneen keulaan ja perään.
STAFFI
Staffilla tarkoitetaan kaikkia suurtapahtumien tietyssä järjestely- ja työtehtävissä toimivia henkilöitä.
STAMBAI veneellä, aluksella lähtövalmiustila
STEEVI >keulavannas
STOCKMANN DORIS
STORROW HELEN Sveitsissä sijaitsevan >partiokodin >Our Chalet >Alppimajan lahjoittaja
STRANDSTRÖM ESKIL >FSSF:n johtaja 1941 - 1958
STYYRMANNI >aluksen ensimmäinen perämies; styyry
STYYRPUURI Aluksen oikea puoli kulkusuuntaan nähden.
STYYRY >styyrmanni; >ensimmäinen perämies
SUDARI >Sudenpentu
SUDARIKISAT >Sudenpentukisat
SUDENPENNUN KIRJA
Suorituskirja, suoritukset, tehtäväkirja; jokaisella sp:lla on suorituskirja. Kirjaan merkitään sp:n henkilötiedot, vartion tiedot, lpk:n tiedot ja sp:n suorittamat tehtävät, >taitomerkit, >luokkasuoritukset (>riihitys).
SUDENPENTU
Partiotoiminnassa oleva alle 10-vuotias jäsen. Ennen poikia kutsuttiin kolkkapojiksi ja tyttöjä tontuiksi. >Sudenpentutoiminnan historia
SUDENPENTUJEN LAKI
Sudenpentujen laki: "Sudenpentu on reipas ja rehellinen". Alkuperäinen laki kuului: "Sudenpentu tottelee vanhaa sutta. Sudenpentu ei hellitä".
SUDENPENTUJEN LAULU
Reilut pennut sudenpennut, jälleen koolla on. Kohta nousee, varmaan nousee riemu kattohon. Laulu tää kun soipi, arvata jo voipi: reilut pennut , sudenpennut, jälleen koolla on.
SUDENPENTUJEN LUPAUS
"Lupaan parhaan kykyni mukaan rakastaa jumalaani, toteuttaa sudenpentujen lakia ja olla toisille avuksi joka päivä". Alkuperäinen lupaus kuului: "Lupaan tehdä parhaani täyttääkseni susilain ja suorittaakseni joka päivä teon, jolla voin auttaa ja ilahduttaa toista."
SUDENPENTUJEN LUPAUSMERKKI
Lupauksen antaessaan sudenpentu saa puseroon kiinnitettäväksi lupausmerkin.
SUDENPENTUJEN OHJELMA >Sudenpentuohjelma >Seikkailuohjelma
SUDENPENTUJEN TUNNUS
Jokaisella ikäkausiryhmällä on oma tunnuksensa. Sudenpennuilla se on "Tahdon tehdä parhaani". Alkuperäinen tunnus kuului: "Tee aina parhaasi - tahdon tehdä parhaani".
SUDENPENTUKILPAILUT >Sudenpentukisat
SUDENPENTUKISAT Sudenpentuikäisille järjestettävät partiotaitokilpailut >keltainen sarja.
SUDENPENTULAKKI
on pyöreäkupuinen lippalakki (pojat), jonka kupu on ommeltu viidestä tummansinisestä kiilasta ja saumoissa on keltaiset tereet. Saumojen yhtymäkohdassa on lakin kankaalla päällystetty nappi.
SUDENPENTULAUMA >Lauma
SUDENPENTULUPAUS >Sudenpentujen lupaus
SUDENPENTUOHJELMA
>Seikkailuohjelma; Sudenpentuikäisten partio-ohjelma, joka sisältää viisi eri vaihetta; 1) >Eväät reppuun, 2) >Pikkuhukka, 3) >Hukka, 4) >Susi ja 5) siirtymävaihe laumasta vartioon.
Partiotoiminnan alkuvaiheessa alle 11-vuotiaille ryhdyttiin järjestämään sudenpentutoimintaa. Suomen Partiopoikajärjestö muutti suomenkielisen sudenpentutyönsä keväällä 1941 kolkkapoikatyöksi, kunnes sitten taas järjestöjen yhdistyttyä palattiin vanhaan nimitykseen sudenpentutoiminta.
SUDENPENTUOSASTO Lpk:n sudenpentutoimintaa kutsutaan sudenpentuosastoksi. Ent. >tonttuosasto
SUDENPENTUOSASTON JOHTAJA >Akela; vastaa lpk:n sudenpentutoiminnasta ja johtajakoulutuksesta.
SUDENPENTUPAITA
tasakudoksinen ja o-kaula-aukkoinen tummansininen neulepaita.
SUDENPENTUPIPO
puuvillasekoitekankainen kalottilakki (tytöt), joka on ommeltu kuudesta tummansinisestä kiilasta ja saumoissa on lipunsiniset tereet, joiden yhtymäkohdassa on lakin kankainen lenkki.
SUDENPENTUPUSERO >sudenpentupaita
SUDENPENTUTERVEHDYS
Tervehdys tehdään viemällä oikea käsi ohimon tasalle kämmenpuoli ulospäin ja niin että etu- ja keskisormi ovat pystyssä V-asennossa. Sormet kuvaavat leikkimielisesti suden korvia, mutta muistuttavat myös sudenpentujen lain kahdesta kohdasta, reippaudesta ja rehellisyydestä.
SUDENPENTUTOIMINNAN HISTORIA
Alun perin partio suunnattiin yli 11-vuotiaille. Kun nuoremmatkin tytöt ja pojat halusivat osallistua partiotoimintaan, kehitettiin heille omat partio-ohjelmat. Poikien ohjelman pohjaksi B-P otti Rudyard Kiplingin "Viidakkotarinat" Mowglin tarinan, joista myös nimitys sudenpentu (Wolf Cub). Monet nimitykset saivat nimen tästä kirjasta. Tyttöjen toiminnan suunnitteli ja pani alkuun BP:n sisar Agnes Baden-Powell. Pienten tyttöpartiolaisten nimeksi tuli tonttu (Brownie), tosin ihan aluksi nimitys oli “ruusunnuppu”, mutta työt eivät hyväksyneet nimeä. BP esitti 1915 tontut, joka sitten otettiin käyttöön. Taustatarinana oli englantilainen satu Liisasta ja Tuomosta. Suomessa sudenpentutoiminta alkoi vuonna 1922 ja tonttutyö vuonna 1925. Vuoden 1941 lopulla se muuttui kansallisen virtauksen myötä kolkkapoikatoiminnaksi.
SUIKKA
venelakki, kanoottimallinen lakki, palkolakki, >mannerheimläinen lakki; Suikkaa on käytetty vuodesta 1918 alkaen, jolloin haluttiin suomalaistuttaa partioasua ja näin muutama lippukunta päätti (Porvoon Partiopojat ja Metsänkävijät) siirtyä ’virallisesti’ käyttämään ns. ’mannerheimiläistä’ lakkia. Asia oli esillä Ole valmis- lehden elokuun numerossa 1918. Suomen Partioliitto otti virallisesti sen käyttöön 1922: Lakki tummanruskea, puseron värinen ja ns. ’kanoottimallia’.
SUKAT
Shortsien kanssa käytetään sinisenvärisiä polvisukkia, jonka yläreuna on taitettu kaksinkerroin n. viiden sentin matkalta. Sukan ylävarressa käänteessä on kaksi valkoista poikkiraitaa. Sukan valumista estetään sukkanauhalenkillä, joka jää taitteen alle ja johon on kiinnitetty vihreä tupsu. Tupsu näkyy taitteen alta ja sijaitsee säären ulkoreunassa. Partioasun kanssa käytetään sinisiä tai tummia sukkia.
SULKAVA-LEIRI Poikien leiri 1953
SULKAVAN PARTIO-OPISTO
Suomen Partiopoikajärjestön toinen Partio-opisto perustettiin Sulkavan Tuonilahdelle, joka hankittiin 31.5.1947 ja jonka vihkiäisiä vietettiin 17.7.1949. Isäntänä oli Mikko Tapio, jonka mukaan opisto lienee saanut nimen TAPIOLA. Sulkavan opistolta on peräisin Suomen Partiomuseossa säilytettävät alkuperäiset Vaasan Metsäveikkojen (alkup. Käkisalmen Metsänpojat) Bruno ‘Pappa’ Ollilan valmistamat vaneriset maakuntavaakunat.
SUOJAKAIDE Avomerialueilla vaaditaan aluksen kiertävä suojakaide.
SUOJANPUOLI Vastapuoli >tuulenpulelle, lee
SUOJAPUOLI >suojanpuoli
SUOJELIJA
Partiolaisten suojelijoina ovat toimineet tasavallan presidentit puolisoineen Lauri Kristian Relanderista lähtien.
SUOJELUSPOJAT
>Pelastusarmejan partiopojat tunnettiin aluksi nimellä Suojeluspojat (1917); Partiopoikayhdistys Suojeluspojat.
SUOJURI >lepuuttaja
SUOMALAINEN PARTIOPOIKALIITTO
(>SPPL) Vuoteen 1925 >SPL:n poikajaosto. Myöhemmin >SPPJ:n jäsenjärjestö (1941-) 1941 - 1950 Erkki Karvinen
1950 - 1953 Erkki Merikallio
1953 - 1954 Ilmari Vainio 'Iso Hukka'
SUOMALAINEN PARTIOTYTTÖLIITTO
(>SPTL) Vuoteen 1925 >SPL:n tyttöjaosto. Myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1941-) 1943 - 1959 Sylvi Sillanmaa.
SUOMALAISET PARTIOPOJAT
(>SPP) 1954- Kuulunut jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön. Vuonna 1954 yhdistyivät SPPL ja SPP. 1954 - 1957 Ensio Kuula, 1958 - 1959 Pentti Särkisilta.
SUOMALAISTEN PARTIOPOIKIEN LIITTO
(>SPL) Syntyi kun 1959 SPP ja SVPP yhdistyivät. Suomen Partiopoikajärjestön jäsenjärjestö.
SUOMEN PARTIOLAISET - FINLANDS SCOUTER RY
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Partiolaisten keskusjärjestö Suomessa, joka on perustettu 23.4.1972, jolloin yhdistyivät Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö. >Järjestötunnus Organisaatio vahvistettiin päivälleen kaksi vuotta myöhemmin ns. ylimenokauden jälkeen.
1974 - Kata Jouhi
Tapio Koivula
Doris Stockmann
Aarno Stauffer
Terttu Suhonen
Pekka Koskinen
Totti Toivonen
Erkki Hakala
SUOMEN PARTIOLIITTO
Ensimmäinen kansallinen yhteenliittymä partiolaisilla 1917 - 1919. Siihen kuuluivat ns. itsenäiset sekaliitot, suomalainen ryhmä (Suomen Partioliitto SPL), Svenska Scoutbrigad (Finlands Svenska Scoutförbund FSSF) ja Vapaa partioryhmä (Suomen vapaa partioryhmä - Finlands fria scoutbrigad SVPR-FFSB).
SUOMEN PARTIOMUSEO >Partiomuseo; perustettu 21.2.1962 Suomen Turussa, jossa se myös sijaitsee.
SUOMEN PARTIOMUSEOSÄÄTIÖ
SPMS perustettiin marraskuussa 1998 ja merkittiin säätiörekisteriin 1.12.1999. Säätiön tarkoituksena on tukea toimintaa, joka tähtää partiokulttuurin säilyttämiseen, tallentamiseen ja tutkimiseen.
SUOMEN PARTIOMUSEOYHDISTYS RY
>Partiomuseo; Suomen Partiomuseoyhdistys on perustettu toukokuussa 7.5.1979 (ry 17.12.1980) ylläpitämään Suomen Partiomuseota. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut 15-vuotta täyttänyt henkilö.
SUOMEN PARTIOPOIKAJÄRJESTÖ
(SPJ - FSU) Finlands scoutunion (1941-) Aloitti toimintansa 1941
1941 - 1957 Verneri >Louhivuori
1957 - 1963 Sven >Donner
1963 - 1974 Pauli >Kanerva
SUOMEN PARTIOPOIKIEN KESKUSVALIOKUNTA
1925 - 1941 poikaliittojen (SVPR, FSSF, SPPL, SPP) yhteistyöelin.
SUOMEN PARTIOPOJAT – FINLANDS SCOUTER
1925 perustettiin liittoutuma, jonka nimisenä kaikki Suomen partiopojat merkittiin maailmantoimiston jäseniksi.
SUOMEN PARTIOTYTTÖJEN NEUVOTTELUKUNTA
1925 - 1943 Tyttöliittojen (SVPT, FSFSF, SPTL, SSP) yhteistyöelin
SUOMEN PARTIOTYTTÖJÄRJESTÖ
(SPTJ - FFSU) Finlands flickscoutunion (1943-). Sylvi Visapää
1951 - 1969 Helvi Sipilä
1969 - 1974 Kata Jouhki
SUOMEN SINISET PARTIOTYTÖT
(>SSP) Vuoteen 1937 Suomen >NNKY:n partioliitto) Myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1943-). Syntyi NNKY:n partiopartioliitosta nimenmuutoksen yhteydessä 1937. Lippukunnat toimivat NNKY:n alaisina.
1933-1938 Alexandra Palmén
1938-1943 Laura Eklund-Manner
SUOMEN TYTTÖ Suomen Partiotyttöjärjestön vanha jäsenlehti kaikille partiotytöille.
SUOMEN VAPAA PARTIORYHMÄ
(SVPR-FFSB) Finlands Fria Scoutbrgad perustettiin 1920. Johtajana 1920 - 1960 Sven >Donner
SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKAJAOSTO
(SVPP) muodostettiin 1921 kun pojat ja tytöt erkanivat omiksi liitoikseen
SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKALIITTO
(SVPP) muodostettiin 1941. Kuului jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön.
SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖJAOSTO
(SVPT) muodostettiin 1921 kun pojat ja tytöt erkanivat omiksi liitoikseen.
SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖLIITTO
(SVPR)
SUOPUNKI tervatusta köydestä tehty lasso. >kielas
SUORITUS
Taitomerkin toteutusta kutsutaan suoritukseksi. Suorituksella on suorittaja ja suorituksen vastaanottaja. Vuosina 1974 - 1994 suorituksista sai suoritusmerkin. Nykyään nimitys on taitomerkki, jota nimitystä käytettiin myös ennen vuotta 1974.
SUORITUSKESKUSTELU
Perinteisesti luokan kokonaan suoritettuaan käydään partiojohtajan kanssa suorituskeskustelu. Keskustelun sisältö liittyy yleensä menneeseen partiovuoteen.
SUORITUSKIRJA >Vartiolaisen kirja, >Sudenpennun kirja
SURULIPUTUS >liputus
SURVIVAL-KILTA RY
Kilta syntyi 70-luvun alussa pääasiassa porilaisten partiojohtajien aloitteesta. Se järjestää henkiinjäämisharjoituksia ja ulkoiluturvallisuuskursseja.
SUSI >Impeesa
SUSIMERKKI
Sudenpentu saa merkin Susi.-vaiheen suoritettuaan. Se on kankainen merkki, joka ommellaan lupausmerkin yläpuolelle, väli 5 mm. >Vaihemerkit, >käpälämerkit
SUSI-VAIHE >Sudenpentuohjelman yksi vaihe
SUUNTIMA Jonkin esineen suunta kompassin tai jonkin muun suuntimiskojeen avulla määrättynä.
SUURI KUNNIA >suuri tervehdys
SUURI TERVEHDYS
Suuressa tervehdyksessä oikea käsivarsi ojennettiin suorana viistoon ylöspäin. >lipputervehdys; >suuri kunnia
SUURLEIRIT
Suurleireiksi kutsutaan keskusjärjestön järjestämiä partioleirejä.
Suurleirit kautta aikojen:
1919 Porvoo Suomen Partioliitto
1925 Turenki Suomalainen Partiopoikaliitto
1926 Kangasala Suomalainen Partiopoikaliitto
1927 Kangasala Suomalainen Partiopoikaliitto
1928 Kangasala Suomalainen Partiopoikaliitto
1929 Kuopio Suomalainen Partiotyttöliitto
1930 Kangasala Suomalainen Partiopoikaliitto
1930 Espoo Finlands Svenska Scoutförbund
1931 Keuruu Suomalainen Partiotyttöliitto
1932 Savonlinna NMKY:n Partioliitto
1932 Sipoo Finlands Svenska Scoutförbund
1932 Hanko Finlands Svenska Flickscoutförbund
1933 Nastola Suomalainen Partiotyttöliitto
1934 Kaupinsaari NNKY:n Partioliitto
1934 20-30.7. Lauttasaari (Drumsö) Finlands Svenska Scoutförbund
1935 6-15.7 Lohja, Kalevala Suomalainen Partiopoikaliitto
1935 Kaskinen Finlands Svenska Flickscoutförbund
1935 Vierumäki Suomen Vapaa Partioryhmä (Suomen pl 25.v juhlaleiri)
1936 Kultaranta NMKY:n Partioliitto
1936 Partiopoukama Suomalainen Partiotyttöliitto
1937 Loppi Suomen Siniset Partiotytöt
1938 Pieksämäki Suomalinen Partioliitto, talvisuurleiri
1938 Pietarsaari Finlands Svenska Scoutförbund
1938 Teiso Finlands Svenska Flickscoutförbund
1948 Vierumäki Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ) Erkki Karvinen
1949 Loilanniemi Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ)
1953 16-27.7 Tapiola Sulkava SPJ Verneri Louhivuori
1958 Hopearanta Hanko SPJ Osmo Vesikansa
1958 Loilanniemi SPTJ, vj-leiri
1959 SPTJ
1963 26.2-3.3 Jyväskylä Mustankorkea SPJ, talvileiri
1965 6-16.8 Hakkis Sauvo SPJ Lauri Winter
1970 Sompio Kiilopää SPJ Kullervo Kemppinen
Suomen Partiotyttöjärjestö:
1961 Neljän tuulen leiri Joutsa Kata Jouhki
1965 Neljän tuulen leiri Joutsa Ulla-Maija Pasanen
1970 Neljän tuulen leiri Eno Ritva Jussila
1974 Neljän tuulen leiri Sauvo Leena Lampinen
Suomen Partiolaiset
1979 1-10.8 Karelia Koli
1985 Miilu Kankaanpää, Jämijärvi Marjaana Suosalmi
1990 1 - 9.8 Tervas Kannonkoski Risto ‘Albert’ Pyysalo
1996 18.7 - 27.7 Loisto Hanko Pekka ‘Zorro’ Saarela
2004 28.7 – 5.8 Tarus Padasjoki Marjukka Rehumäki
>Satahankaleiri
SVINHUFVUD ELLEN
P.E. Svinhufvudin puoliso, Suomen partiotyttöjen suojelija, jonka mukaan nimettiin tyttöjen toimintakilpailu
SVINHUFVUD PEHR EVIND
1861 - 1944, Suomen Tasavallan kolmas presidentti , Kunniapartiolainen
SVINHUFVUD-KILPAILU
tyttölippukuntien valtakunnallinen toimintakilpailu, joka sai nimensä kiertopalkinnon lahjoittajan Ellen Svinhufvudin mukaan. Palkinto oli taiteilija Gerda Qvistin suunnittelema pronssinen partioaiheinen korkokuva, jonka alaosaan kaiverrettiin voittajalippukunnan nimi ja vuosiluku. 1950-luvulla.
SVPP >Suomen Vapaan Partioryhmän Poikaliitto
SVPR - FFSB >Suomen Vapaa Partioryhmä
SVPRpj >Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto
SVPRtj >Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto
SVPT >Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliitto
SWOPATA vaihtaa tavaraa
SWOPPAUS >Partiokeräilijät ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
SYDVESTI Vedenpitävä, kalastajamallinen sadepäähine tai lounaistuuli.
SYMBOLIIKKA >Heraldiikka
SYTYKE
SYVÄYS Korkeus kölin alareunasta vesilinjaan.
SYYSKAUDEN ALOITUS/PÄÄTÖS
SYYSMESTARUUSKILPAILUT
SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kilpasarjat: punainen-, sininen-, harmaa- ja ruskeasarja
SÄPY Vanha ohjekirja. Suomalaisen Partiopoikaliiton Säännöt ja Pysyväismääräykset.
SÄÄVELI Tuluspussi; >Tulukset
TAITOKOULUTUS
Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu Taitokoulutuksesta ja >Johtajakoulutuksesta. Suurin osa SP:n ja piirien järjestämistä kursseista kuuluu taitokoulutukseen.
TAITOMERKKI
>harrastusmerkki; Taitomerkkijärjestelmän tavoitteena on partio-ohjelmaa täydentäen ja tukien helpottaa partion päämäärän saavuttamista. Sen tarkoituksen on innostaa aktiiviseen toimintaan ja totuttaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Hyväksytyn tehtäväsuorituksen tai suoritussarjan jälkeen on oikeus hankkia ko. taitomerkki ja käyttää sitä oikeassa hihassaan. Suorituksessa perehdytetään suorittaja johonkin tiettyyn aiheeseen. Taitomerkki suoritetaan joko yksin tai kaverin tai koko vartion kanssa yhdessä. Taitomerkit on jaettu Sudenpentujen taitomerkkeihin ja vartiolaisen taitomerkkeihin. Sudenpentujen taitomerkit ovat kolmion muotoisia ja vartioikäisten pystymallisia suorakaiteen muotoisia kangasmerkkejä, jotka ovat jaetut kahteen tasoon; >kisällitaso ja >mestaritaso. Taitomerkit ommellaan (partiolainen ompelee itse) oikeaan hihaan kahteen riviin alkaen olkapäästä.
TAITOMERKKIKURSSI
Kurssit on tarkoitettu laumanjohtajille ja vartionjohtajille. Kurssilla saa ideoita ja vihjeitä jonkin taitomerkin suorittamiseen.
TAITOMERKKISUORITUS
Vartioiden ja laumojen johtajat ottavat vastaan jäsentensä suorituksia eli erilaisia ja eriasteisia taitotehtäviä, joista hyväksytysti suoritettuaan suorittaja saa >taitomerkin
TAITOMERKKIVAATIMUS
Hyväksyttävästi suoritetussa >taitomerkissä on tietyt vaatimukset, jotka pitää täyttyä.
TAKILA >Riki
TALJA >bloki
TALKA
>sikopalkki; Veneen sisäpuolella, sen keskiviivassa näkyvä emäpuun suuntainen tukipuu on talka eli sikopalkki.
TALOUDENHOITAJA Hoitaa lippukunnan talousasioita. Ks. Rahastonhoitaja
TALVILEIRI
Telttamajoituksena toteutettu leiri. Talvileirin perinteisimpiin ohjelmiin luonnollisesti kuuluu polttopuiden sahaaminen ja pilkkominen. Kaminallisessa teltassa puiden kulutus on suuri ja siksi polttopuita tarvitaan runsaasti. Hiihtäminen, erilaiset leikit, pelit ja kipinämikkovuorot kuuluvat tavallisesti leirin jokapäiväiseen ohjelmaan.
TALVIMESTARUUSKILPAILUT
SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kilpailusarjat: vihreä-, oranssi-, punainen-, sininen-, harmaa- ja ruskeasarja.
TALVITELTTA
Talviteltta on yli 8 hengen >kaminalla lämmitettävä teltta yleensä talvikäyttöön, joskin sitä joskus käytetään myös kylmänä ja kosteana kesäaikana vaatteiden kuivattamiseen. Teltta on ympyrän muotoinen (8-kulmainen)
TALVIVÄISKI
kudottu kalotti, jossa on valkoinen suorakulmainen risti päälaen yli. Kalottiosaan liittyvä 15-17 cm leveä valkoinen reunus laskostetaan sisäänpäin kolminkertaiseksi n. 5 cm leveäksi reunukseksi. Päähine otettu ensikerran koekäyttöön 1960.
TAMMISAARI-LEIRI FSFSF-leiri 1959
TANSSIKURSSI
Kurssi on tarkoitettu vaeltajille ja muille tanssimisesta kiinnostuneille. Kurssilla harjoitellaan yleisimpien tanssien alkeet.
TAP
Aikoinaan kolkkapoikien ns. nuolimerkit (vast partiopoikien luokkamerkkejä) olivat nuolenkärjenmuotoisia merkkejä, joissa esiintyi kirjaimet T, A, P. Kirjaimet muodostuivat sanoista “tee aina parhaasi!.
TAPAHTUMAKARTTA kisalakana ;partiotaitokilpailun tai suunnistuskilpailun tapahtumakartta.
TAPAHTUMAMERKKI
Kankainen tapahtumamerkki osoittaa, että partiolainen on osallistunut johonkin isoon partiotapahtumaan. Se kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Merkkiä kannetaan seuraavaan tapahtumaan asti kuitenkin enintään yksi vuosi. Mikäli merkki on metallinen se kiinnitetään >partiovyöhön, jossa sitä kannetaan aina.
TAPIO MIKKO
Mikko Keijo Kullervo Tapio ”Ukko” ”Partio-Ukko”, 21.2.1909 Hämeenkyrö – 24.9.1976 Mikkeli, Varkauden Partioveljet, Sulkavan Tapiolan partio-opiston perustaja ja johtaja, Hopeasusi no:19.
TARINAT s. 203
TARPOJA ennen yli 15-vuotiaita tyttöpartiolaisia kutsuttiin tarpojiksi, nykyisin he ovat >vaeltajia.
TARPOJAJOHTAJA Nykyinen nimitys on >Vaeltajajohtaja.
TARPOJARYHMÄ Nyk. vaeltajaryhmä
TARPOJASARJA lähinnä johtajille ja >tarpojille tarkoitettu >pt-kilpailusarja
TARPOJATYÖ
On 15-20 vuotiaitten tyttöjen partiotoimintaa (nyk. >Vaeltajat). He muodostavat oman, korkeintaan 10-jäsenisen tarpojaryhmänsä aikuisen tarpojajohtajan ohjauksen alaisina.
TARTAANI
Skottilainen nelivärinen ruudullinen villakangas. Partiojohjtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneet saavat kiinnittää Maclarenin tartaanin >Gilwell-huiviinsa. >Gilwell-Park.
TARUS Suomen Partiolaisten viiden kansainvälinen suurleiri Padasjoella 28.7 - 5.8.2004.
TAULA
Helposti syttyviä puulastuja; Taulakäävän sisuksesta valmistettu kuohkea, kuiva massa, jota käytetään sytykkeenä. >tulukset
TAULASALO Aikoinaan Tampereen alueen leirikeskuksena toiminut paikka
TAUSTAYHTEISÖ
Lippukunnan toimintaa tukeva yhteisö. Useimmilla lippukunnilla taustayhteisönä toimii seurakunta, mutta se voi olla myös raittiusyhdistys, liikelaitos tai muu yhteisö. Sen pääasiallinen tehtävä on aktiivisesti tukea lippukunnan toimintamahdollisuuksia.
TAVOITTEET
TEHTÄVÄKORTTI PT kisoissa käytettävä vastauslomake tai suunnistuksen kilpailukortti.
TEHTÄVÄKÄSKY
Partiotaitokisojen tehtävä-/toimintapisteessä vartiolle annettava suullinen tai kirjallinen ohje kilpailutehtävän suorittamiseen.
TEHTÄVÄRASTI Pt-kilpailujen tehtäväsuorituspaikka
TEHTÄVÄÄ OSOITTAVAT MERKIT
TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN Yksi partiotoiminnan tärkeimmistä ominaispiirteistä. Learnin by doing.
TELJO kolmikulmainen istuin, tuhto, piitta
TELTTA
Helposti koottava ja purettava tilapäinen asumus, jonka rakenneaineina pääasiassa ovat jokin kangasmateriaali ja runkorakenteena kevytmetalli- tai muovikehikko. Retkeilyteltat jaetaan rakenteensa ja käyttötarkoituksen perusteella lähinnä laavu-, harja-, kupoli-, ja mm vankkuritelttoihin.
TELTANNARUSOLMU Solmu; >Ulkosorkka.
TELTTAMERKKI
Hopenavärinen, 1931. Merkin sai nukuttuaan seitsemän vuorokautta teltassa tai havumajassa. Jokaisesta sitä seuraavasta 14:vrk:sta sai uuden merkin, jotka kiinnitettiin partiovyöhön.
TELTTASALKO Teltan keskiosaa kannattava salko, riuku.
TELTTI Vanha nimitys >teltasta
TEMPAUKSET >Operaatiot
TEMPPELINUOTIO >Torninuotio
TERVAS-90 SUURLEIRI
SP:n kansainvälinen suurleiri Kannonkoskella 1-9.8.1990, johtaja Risto “Albertti” Pyysalo
TERVEHTIMINEN >KÄTTELY
TERVETULOA PARTIOON-KURSSI
Aikuisena partioon mukaan tuleville ja vasta-alkajille tarkoitettu kurssi. Käytetään myös nimitystä Partio Tutuksi-kurssi (V-SP).
TERYLENEKÖYSI >polyesterköysi; keinokuituköysi
THINKING DAY FUND
22.2 vietetään vuosittain Muistelemispäivää, jolla kerätään varoja kansallisten liittojen ja kansainvälisen toiminnan hyväksi. Muistelemispäivärahasto on partiotyttöjen Maailmanliiton kehitysyhteistyörahasto. Rahasto on perustettu 1932 ja tukee ja edistää partiotyttötyötä kaikkialla maailmassa.
TI-TAA Partiotalon ajankohtainen sähköinen uutiskooste SP:n luottamushenkilöille.
TIE SELVÄ ON Partiotyttöjen Maailmanliiton marssi. Säveltänyt Jean Sibelius ja sanoittanut Aale Tynni.
TIEDOTTAJA
TIETOISKU PARTIOSTA >Tietoiskuilta
TIETOISKUILTA
Partiotoimintaa esittelevä noin kahden tunnin kestävä ohjelmapaketti partiolaisten vanhemmille, taustayhteisön jäsenille, nuorisotyöntekijöille ja asiasta kiinnostuneille.
TIIPII Intiaaniteltta; T on intiaanien käyttämä asumus, jonka keskellä on tulisija
TIKKUPULLA
Perinteisiä nuotiolla paistettavia lämpimäisiä, jotka on helppo valmistaa. Ainekset; vettä, suolaa, rasvaa ja vehnäjauhoja. Aineet sekoitetaan taikinaksi, joka kierretään tikun ympärille ja paistetaan nuotiolla kuten makkara.
TOIMEN POJAT
Helsinkiin 1910 perustettu lippukunta (Toimen Pojat – Unga Fribuggare), joka oli ensimmäisiä Suomessa. (varmaa tietoa ensimmäisestä ei ole). Kurt Stenius oli yksi perustajista. Toimen Poikia oli myöhemmin myös muilla paikkakunnilla.
TOIMEN TYTÖT
Ensimmäisenä Suomessa aloittanut tyttölippukunta (1910). >Toimen Poikien sisarlippukunta. Alussa käytettiin nimitystä Fribyggarflickor – Toimen Tytöt partioyhdistys. Toiminnan perustaja oli >Heléne Alopaeus-Lindholm, jonka tyttäret Gerda (Helle) ja Ingeborg (Nams) toimivat ensimmäisinä tyttövartioiden johtajina. Kun partiotoiminta kiellettiin 22.9.1911 niin TT käyttivät itsestään nimitystä ”Harakanvarpaat”. Nimitys syntyi siten, että kun tytöille ilmoitettiin partiotoiminnan kieltämisestä, niin he päättivät kuitenkin jatkaa toimintaa. Joku esitti sitten kysymyksen, – millä nimellä sitten jatketaan kun emme saa olla partiolaisia – niin yksi tytöistä vastasi, että – ollaan sitten vaikka harakanvarpaita.
TOIMIHENKILÖT Lpk:n vuosikokouksessa valitut henkilöt erityistehtäviin.
TOIMINTAKILPAILU
Jotkut vartiot ja laumat lippukunnissa kilpailevat keskenään toimintakauden aikaisesta toiminnastaan
TOIMIVA PARTIOJOHTAJA
Partiosäätiö myöntää vuosittain nuorelle aktiiviselle partiojohtajalle (johtajille) 1.000 euron suuruisen apurahan käytettäväksi partiokoulutukseen.
TOINEN LUOKKA
Toista vaihetta eli II-luokkaa suorittava partiolainen ; >luokkasuoritukset. B-P: "Kukaan partiolainen ei halua jäädä kauaksi aikaa toisen luokan partiolaiseksi, vaan haluaa tulla ensimmäinen luokan partiolaiseksi niin pian kuin mahdollista.
TOINEN VAIHE >Toinen luokka
TONKKA Isokokoinen nestesäiliö; esim. vesi-, maitotonkka
TONTTU
Alle 11-vuotiaita tyttöpartiolaisia kutsuttiin aiemmin tontuiksi. >Sudenpentutoiminnan historia. Tonttujen tunnus; "Tahdon tehdä parhaani", laki; "Tonttu puhuu totta ja tottelee, on hyödyksi ja iloksi muille", lupaus; "Lupaan koettaa rakastaa Jumalaa ja Suomi-kotia sekä auttaa muita ihmisiä, varsinkin kotiväkeäni joka päivä". Tontut muodostuivat pienistä ryhmistä jotka olivat tonttuparvia
TONTTUPARVI >Tonttu; joukko tonttuja
TONTTUOSASTO >nyk. sudenpentuosasto
TORNINUOTIO
Pyramidin ympärille on rakennettu nelikulmion mallinen torni. Tornin yläosaa voi hiukan laittaa keskemmälle, jotta pyramidin tuli tarttuu paremmin myös tornipuihin. Palaessaan puut vajoavat nuotion keskiosaa kohti. Sytykkeet voi laittaa pyramidin keskelle, josta ne on helppo sytyttää. Torni suojaa myös jonkin verran tuulelta syttyvää pyramidia. Nuotio palaa kauan ja sen voi rakentaa melko korkeaksikin, jolloin parhaimmillaan se on näyttävä ja laajaa aluetta lämmittävä nuotio. Iltanuotio.
TORNISTERI >rinkka
TOTEEMI
>leiritoteemi; Seremoniatoteemi. Sudenpentulaumoilla oli ennen käytössä toteemi, johon kiinnitettiin mm. erivärisiä nauhoja suoritusten merkiksi.
TRALLI Aluksen lattialla käytettävä kehikko, jonka päällä kävellään
TRANGIA >Retkikeitin
TRAVOIS >Purilaat; Kuljetin
TREVIRAKÖYSI >polyesteriköysi; keinokuituköysi
TUHTO siirrettävä istuin, penkki
TUKIYHDISTYS
Lippukunnan toiminnan tukemiseen perustettu yhdistys (Esim. >vanhempainneuvosto, kannatusyhdistys, kilta)
TUKKIKYTKY >tukkisolmu
TUKKISOLMU tukkikytky; käytetään köyden pään kiinnittämiseksi paaluun tai tukkiin
TULEN KÄSITTELY >Nuotio
TULEN SYTYTTÄMINEN >Nuotio
TULEN TEKO >Nuotio
TULEVAISUUDEN PLANEETTA Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.
TULIPUSSI
TULITIKUT
Puusta, kartongista tms. valmistettu sytytysväline, jonka sopivasta kemikaaliseoksesta valmistettu massapää voidaan kitkan avulla sytyttää. Massapää voi olla fosforia, kaliumkloraattia, rikkiä ja arabikumia.
TULUKSET Tuleniskuvälineet; iskurauta, pii ja palanen >taulaa, joita säilytetään pussissa eli säävelissä
TULUSKAPULAT >Rakovalkean pöllien välissä olevat kapulat, joilla säädellään tulen suuruutta.
TULUSKIVET Tulen sytyttämi