PARTIOSANAKIRJA-SANASTO                                                                   © Yrjö ‘Yrjänä’ Nenonen

 

Partiosanasto on monelta osaltaan erityissanastoa, jota varsinkin partiotoiminnan ulkopuolella olevat, esim. nykypäivän partiolaisten vanhemmat, eivä tunne, eivätkä tiedä tarkkaan sanojen merkitystä. Monet partioperinteet, tapakulttuuri ja niiden syntyhistoria tai erilaisten symbolien selitykset ovat monelle partiolaisellekin vieraita asioita. Tämän sanakirja-sanaston tarkoituksena on auttaa näiden asioiden selvittämisessä ja tutuksi tekemisessä.

Sanakirjaan on kerätty mahdollisimman paljon kaikenlaisia partioon liittyviä sanoja, mutta se sisältää myös muuta partioon tai partiointiin liittyvää sanastoa kuten purjehdukseen, veneilyyn, retkeilyyn, suunnistamiseen ja muihin partiossa käytettäviin sanoihin. Se sisältää myös jonkin verran murresanoja, mutta valitettavasti kaikkia ei ehkä pystytä tähän liittämään. Sanastoa kootessani olen huomannut, että hyvin monet asiat on esitetty eri teoksissa eri tavalla ja käytäntökin on monessa suhteessa hyvinkin kirjavaa, joten tuskin on olemassakaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai menetelmää, joita varsinkin tapakulttuuri (esim. lippumenot) sisältää, mutta viitteitä näistä asioista ainakin on saatavissa.

Joitakin lukumäärä tietojakin on esitetty useampia, riippuen lähdeteoksesta, kuten esimerkiksi siitä, kuinka monta poikaa osallistui ensimmäiselle partioleirille (Brownsea Islandilla). Vaihtoehtoja on ollut 18, 21 ja 22. Jopa samassa teoksessa kuten Sankarin kaksi elämää-kirjassa (suomennoksessa).  Samoin leirin ajankohdasta on ainkin kaksi eri alkamisajankohtaa, jne.

Jos löydät virheitä, puutteellisuuksia, uusia sanoja jne, otan tiedot ja oikaisut mielelläni vastaan ja liitän ne tiedostoon. Lähetä tiedot: yrjonenonen@hotmail.com tai partiomuseo@sp.partio.fi

>merkki sanan edessä tarkoittaa, katso myös..

Lähteet: partiokirjallisuus, partioystävät.

 

 

Parhaiten löydät etsimäsi sanan painamalla Ctrl+F ja kirjoittamalla hakusanan osoitettuun kohtaan ja painamalla Enter.

                                               

 

I-LUOKAN-MERKKI          >Finne Gunnar, >luokkamerkit

I-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO

1930-luvulla suoritettiin ns. I-luokan partiojohtajatutkintoa, jonka suorittanutta nimitettiin leikillisesti ”partiotohtoriksi”. Tutkinto oli siis korkein johtajatutkinto, jonka partiojohtaja siihen aikaan voi suorittaa. Siihen kuului kurssien ja koulutuksen lisäksi tutkielman teko, jostain partio-toimintaan liittyvästä aiheesta ja ns. ’väittelytilaisuus’, jossa oli myös vastaväittelijä joka punnitsi suorittajan tiedot. Hyväksytystä suorituksesta sai johtajatutkintotodistuksen ja merkiksi pillinarussa kannettavan hopeisen kävyn.

I-LUOKKA                            >luokkamerkit

II-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO

1930-luvulta alkaen suoritettiin eritasoisia johtajatutkintoja. II lk. oli keskimmäinen.  

II-LUOKKA                          >luokkamerkit

III-LUOKAN PARTIOJOHTAJATUTKINTO

1930-luvulta alkaen suoritettiin eritasoisia johtajatutkintoja. III lk. oli alin johtajatutkinto.

III-LUOKKA                         >luokkamerkit

A-PUKKI

A-pukkia käytetään esim. joen, puron, ojan tms. ylittämiseen. Kaksi pitkää rankaa köytetään yläpäästään ja keskikorkeuden yläpuolelle vaakasuoraan köytetään poikkipuomi. Poikkipuomin päälle asettuva voidaan esim. pitkien riukujen avulla työntää ko. esteen yli.

A-TELTTI                                             >teltta, >kurkiaisteltta

AALTO REINO

Reino Olavi Aalto ”Altsi”, 13.81901 Hki – 28.09.1960 Hki, Poikatyönsihteeri HNMKY, Hopeasusi no:9

AAMUTOIMET

Leirillä aamuherätyksen jälkeen suoritettavat säännönmukaiset tehtävät. Aamutoimiin kuluu peseytyminen, pukeutuminen, teltan siivoaminen, tuulettaminen ja tavaroiden järjestäminen. Perinteiseen aamutoimeen kuuluu myös telttatarkastus.

AAMUVOIMISTELU        

Leirillä heti aamuherätyksen jälkeen suoritettiin ennen johdettu aamuvoimistelu, johon kaikki osallistuivat.

AAPA                                    suuri puuton suo.               

AARNE SIRKKA                 lahjoittanut >morsiuskruunun partiotyttöjen käyttöön v. 1937

AARNIALUEET

>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka säilytetään kokonaan koskemattomina alkuperäisen luonnon näytteinä. Niissä liikutaan jokamiehen oikeuksia noudattaen.

AARNIOMETSÄ                 Sudenpentujen partio-ohjelman osa-alueen nimitys.

AASINHATTU                                   

BP nimitti ensimmäisellä partioleirillä Brownsea Islandilla pojille jakamiaan pehmeitä lierihattuja ‘aasinhatuiksi’. Hattujen toinen lieri käännettiin ylös ja kiinnitettiin neulalla, jolloin ne muistuttivat Etelä-Afrikan poliisivoimien miehiltä, joiden asut oli BP suunnitellut.

ADJUTANTTI    

>vja:n apulainen. Partiojärjestön (nyk. Lippukunnan) >veljesjoukon johtajan (>maisteri) sijaista kutsuttiin adjutantiksi

ADVENTTIKALENTERI

Partiotytöt toivat aikanaan kalenteriperinteen Suomeen Saksasta. Lippukunnat myyvät kalenteria joulunalusaikaan rahoittaakseen tuotolla SP:n, piirin ja oman lpk:n toimintaa.

AGNES                                  >Baden-Powell Agnes

AHDATA                                             Lastata venettä.

AHKIO                                 

Venemäinen, jalakseton ajo- ja kuljetusneuvo. Talvella käytetään ahkiota, mikäli kuljetettavaa tavaraa on niin paljon, ettei sitä ole mahdollista kantaa tai halutaan selvitä vähemmillä kantamuksilla.

AHTERI                                                 Aluksen peräpää eli perä

AIDS TO SCOUTING          BP kirjoitti kirjan partiointiohjeita sotilaita varten ennen partioliikkeen perustamista.

AINA VALMIINA

Partiolainen on aina valmiina täyttämään velvollisuutensa. Partiolaiset palvelevat tarjoamalla apuaan aina kun se on mahdollista. Aina valmiina-asenteeseen kuuluvat myös hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus. Kun partiolaiselle sanotaan "Ole valmis" hän vastaa "Aina valmiina!"

AIRO                                     

veneeseen hankaimen avulla kiinnitettävä toisesta päästä lapamainen soutuväline. Airon osien nimet: pyyry, ponsi, varsi, lapa

AJATTELUPÄIVÄ             

Nimi muuttui ajan myötä >muistelemispäiväksi. >Thinking Day, kansainvälinen >muistelemispäivä, jota vietetään B-P:n ja Lady Olave:n yhteinen syntymäpäivä.

AJOANKKURI                     >Meriankkuri, >laahusankkuri; pitää aluksen vasten aaltoja

AKANKÄÄNNÖS              Lehmänkäännös veneellä. Halssin vaihtaminen toiselle myötäisen kautta.

AKATEEMINEN PARTIOKILTA

                                                Helsingissä opiskelevat poikaylioppilaat perustivat APK:n 1924.

AKATEEMISTEN PARTIOTYTTÖJEN KERHO

Koulutuslippukunta >SASA:n oli aikanaan perustanut Anni Collan Helsinkiin 1926. 1930-1933 toiminta oli keskeytyksissä, alkaen uudelleen 31.10.1933 ja jatkuen aina 1960-luvulle muualta maasta tulevien tyttö-opiskelijoiden yhteenliittymäksi. Nimi tuli tunnuksen "silmät auki, sielu altis" alkukirjaimista. Kutsuttiin myös nimityksellä "partio-osakunta".  Sasa vaikutti aikanaan voimakkaasti SPTJ:n ohjelma- ja koulutustoimintaan.

AKELA

Nimitys Akela on peräisin Rudyard Kiplingin >"Viidakkokirjasta". B-P käytti Viidakkokirjan tarinoita sudenpentuohjelmansa taustatarinoina, minkä vuoksi ne aikanaan otettiin käyttöön myös Suomessa. Teoksessa kerrotaan susilaumasta, jota johti vahva viisas susi, Akela. Akela tarkoittaa lippukunnan sudenpentuosaston johtajaa, laumanjohtajakouluttaja.

AKELAKURSSI                   >laumanjohtajien jatkokurssi

ALAHNKA                           aluksen suojan puoli, >lee

ALALEIRI

jonkin suuren leirin yksi pienempi osa leiristä; alaleirejä voivat olla perheleiri, palveluleiri, työleiri sekä jonkin aiheeseen liittyvät alaleirien nimitykset.

ALALIIKKI                           >Liikki

ALAVANTTI                       >vantti

ALFA                                    

Alfkeitin; Isokokoinen pyörillä liikuteltava ”keittiö”, jossa puilla lämmitettävä iso pata ja vedenlämmitin.

ALKOHOLI                          

partiotoiminta pyrkii kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin ja siksi alkoholin nauttiminen ei kuulu partiotoimintaan.

ALOKAS

Partioon liittyjä aikoinaan oli ensin alokas >kokelas, joka tutustui partiotoimintaan, partiolakiin, lupaukseen ja opetteli partiotapoja. Aika oli noin 3 kuukauden pituinen. Kun nämä tiedot olivat riittävät suoritettiin >partiolaiseksi nimittäminen. Tämä vaihe vastaa tavallaan nykyistä III-luokkaa (>luokkasuoritukset). Alokkaat käyttivät partiopukua ilman huivia ja merkkejä, vasta lupauksen tehtyään tyttö sai solmia kaulaansa sinisen partiohuivin ja kiinnittää sen solmuun III luokan merkin (tyttöjen kolmiapilamerkin)

ALOKASLIPPUKUNTA

Ennen alokaslippukuntia ovat ne SPTJ:n jäsenliittojen jäsenlippukunnat, jotka eivät täytä varsinaiselle lippukunnalle asetettuja vaatimuksia. Mikäli varsinainen lippukunta kolmena peräkkäisenä vuonna ei enää täytä tällaiselle lippukunnalle asetettuja vaatimuksia, siirtyy se takaisin alokaslippukunnaksi. Alokaslippukuntien jäsenoikeudet ovat rajoitetut. >Esialokaslippukunta.

ALOKASVARTIO                               ryhmä >alokkaita

ALOPAEUS-LINDHOLM HELÉNE

Toimen Tyttöjen perustaja 1911.

ALOPAEUS-LINDHOLM INGEBORG

Yksi Helsingin >Toimen Tyttöjen perustajista (1911). I:n äidin Heléne Alopaeus-Lindholmin aloitteesta partiotoiminta tytöille aloitettiin 1911. Ingeborg (Nams) ja hänen sisarensa Gerda (Helle) ryhtyivät pitämään tyttövartioita.

ALPPIMAJA                       

>partiokodit; Our Chalet on partiotyttöjen maailmanjärjestön loma- ja koulutuskeskus Sveitsissä. Sen on lahjoittanut partiotyttöjen maailmanliitolle >Mrs. Helen Storrow.

ALUEOHJAAJA

Kokenut partiojohtaja, joka on tietyn alueen lpk:ien käytettävissä ja pitää yhteyttä sekä lpk:n johtoon että partiopiiriin. Alueohjaaja hoitaa usein myös koulutusohjaajan tehtäviä.

ALUSREKISTERI               

SP pitää alusrekisteriä katsastetuista partioaluksista. Aluksesta merkitään alusrekisteriin rekisteröinti-ilmoituksesta ilmenevät tiedot. >partioalusten tunnukset

AMMATTITAITO             

>Operaatio Ammattitaito toteutettiin 1964, jolla hankittiin varoja sekä Suomen varattomimpien seutujen nuorten, että ulkomaalaisten pakolaisnuorten ammattikoulutukseen.

ANKKURI            

Köyden päässä oleva veteen upotettava koukku, joka kaivautuu pohjaan ja pitää veneen, aluksen paikallaan. Ankkurin osat ovat: tukki, valin, kaarre, haara, koura, kynsi, perä.

ANKKURIKLYYSI              Ankkuriklyyssi; Reikä, josta ankkurin kettinki juoksee kannelta mereen

ANKKURIPELI                    Vinssi, jolla ankkuriketju tai - köysi vedetään ylös tai varpataan.

ANKKURIVALO

Ankkurivalo on merkki muille vesillä liikkujille, että ei olla liikkeellä vaan eli ankkurissa tai laiturissa. Ankkurivaloksi kelpaa esim. öljylyhty.

ANORAKKI

Tuulta pitävä väljä pusero. Anorak on alunperin arktisen alueen asukkaiden päällimmäinen suojavaate.

ANSIOMERKIN KÄYTTÖ

Ansiomerkkien käytöstä on ohjeet Suomen Partiolaisten Ansiomerkkioppaassa.

Ansiomerkkejä käytetään seuraavasti: LPK:n, piirin ja järjestön vuosi-, jäsen- ja juhlakokoukset. LPK:n jäsenten vanhemmille ja taustayhteisölle järjestämässä juhlassa. Vierailu- , juhla- yms. tilaisuudet, Suurleirien avajaiset, Itsenäisyyspäivän, Yrjönpäivän ja partioliikkeen muun merkkipäivän johdosta järjestetyssä juhlassa tai paraatissa.

ANSIOMERKIT

Suomen Partiolaiset, piirit ja lippukunnat myöntävät ansioituneille partiolaisille ansiomerkkejä. Myönnettäviä ansiomerkkejä ovat mm. >Collanin solki, >Louhisuden solki, >Pyhän Yrjön solki, >Mannerheim-solki, >Hopeajoutsen, >Hopeasusi. Suomen Partiolaisten Ansioristijärjestelmään kuuluu Suuri Ansioristi, >Sankarimerkki, Ansioristit ja Ansiomitalit. Merkeille ovat omat myöntämisperusteensa ja sääntönsä. Piirin ja järjestön ansiomerkkejä voidaan ehdottaa henkilölle, joka on antanut huomattavasti suuremman työpanoksen, kuin olisi voinut heidän vastaanottamansa tehtävän perusteella kohtuullisesti edellyttää.

ANSIOMERKKITOIMIKUNTA

Suomen Partiolaisten alainen toimielin, jonka valitsee hallitus. Ansiomerkkitoimikunta käsittelee kaikki sille toimitetut ansiomerkkianomukset.

ANSIORISTI

SP:n ansioristiin kuuluu kaksi ansiomitalia, Pronssinen ja Hopeinen Ansiomitali sekä Hopeinen ja Kultainen Ansioristi, Suuri Ansioristi ja Sankarimerkki.

APILA                                   >Kolmiapila

APILANLEHTI                     >kolmiapila

APINASILTA                       Kahden tukirakenteen varaan köysistä rakennettava riippusilta.

APULAISVARTIONJOHTAJA

>vja, avj; >vartionjohtajan apulainen (ent. >adjutantti)

APUSISAR                          

Sodan aikana niitä partiotyttöjä, joilla ei ollut sairaanhoitajan koulutusta tai eivät ikänsä puolesta voineet osallistu muuhun toimintaan tai eivät halunneet liittyä lotta-järjestöön, mutta olivat mukana auttamassa sairaita hoidettaessa kutsuttiin apusisariksi. Toinen nimitys oli pikku sisar.

ARCADIA-LAIVA              Laiva, jossa >BP ja >Olave tapasivat 1912 toisensa

ARKAJALKA                      Uutta sudenpentua kutsutaan usein arkajalaksi ja opettelee partiotoiminnan alkeita.

ARKAJALKATUTKINTO

Sudenpentu, joka suorittaa ns. arkajalkavaihetta.

ARKAJALKAVAIHE         Uusi sudenpentu tutustuu sudenpentu- ja partiotoimintaan

ARKISTO             

Lippukunnan ylläpitämä oma arkisto. Jokaisen lippukunnan tulee pitää hyvää huolta omasta arkistostaan. Arkisto on osa lippukuntaa, joka muodostaa lippukunnan juuret. Perinteiden säilyminen edellyttää arkistointia. Arkistointiohjeita saat kirjasesta ARKKI; Arkistointi ja historiikki-kirjasesta. Ks.  www.partio.fi/museo

ARKISTONHOITAJA        vastaa lpk:n arkistosta

ARROWE PARK Englannin Jamboree v. 1929 pidettiin AP:ssa

ARVOLAUSE                       kurssitodistus

ASTE                                     kulman mittayksikkö

ASTEJAOTUS                     ympyränmuotoinen kehä on jaettu 360º:een

ASU                                       >partioasu

AURINKOKELLO                laite, joka auringon avulla näyttää kellonajan.

AUTA MUITA AUTTAMAAN

>operaatiot; keräys poliopotilaiden hyväksi

AUTTAA MUITA..            >operaatiot

AUTSI                                   syvä rotko, kanjoni

AUTTI                                   >autsi

AVAINKOULUTUS            >partioavainkoulutus

AVARUUSHUOPA            

suojapeite, joka on valmistettu lasikuituvahvisteisesta polyamidista, jonka sisään on puristettu tyhjiörakkuloita. Kankaan toinen puoli on aluminoitu.

AVJ                                        >apulaisvartionjohtaja

AVOTUULI                           Tuuli, joka purjehdittaessa puhaltaa aluksen poikkiviivan peräpuolelta.

B-JÄSEN                              

Alle 15-vuotiaat lippukunnan jäsenet. B-jäsenillä on lpk kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

BADEN-POWELL AGNES

BP:n sisar, joka sai kunnian organisoida tyttötoiminnan ja näin hänestä tuli 1909 ensimmäinen tyttöjen johtaja. Tyttöjä ei kutsuttu ‘scouteiksi’ (tiedustelijoiksi) vaan heitä ryhdyttiin kutsumaan ‘guideiksi’ (oppaiksi).

BADEN-POWELL HOUSE

Lontoossa sijaitseva partiohotelli

BADEN-POWELL OLAVE

22.2.1889 - 25.6.1977. Maailma partiotyttöjen ylijohtaja syntyi Chesterfieldissä ja B-P:n puoliso 30.10.1912, jolloin hän oli siis 32 vuotta BP:tä nuorempi. Lady Olave Baden-Powell (Olave St. Clais Soames), josta tuli 1916 maailman partiotyttöjen johtaja ja 1930 hänestä tuli partiotyttöjen ylijohtaja “World Chief Guide”.

Käynnit Suomessa: 1933 Helsingin Kaivopuistossa paraati, jonka vastaanotti B-P ja Olave (video tallella Suomen Partiomuseossa), 1950 Helsingin Seurasaaren leirillä ja Varalan urheiluopistolla, jossa oli valtakunnalliset tyttöpäivät. 1960 ja 1969 jolloin hän vieraili kahdesti ensin tyttöjen maailmankonferenssissa kesäkuussa ja poikien vastaavassa tilaisuudessa elokuussa.

BADEN-POWELL ROBERT

22.2.1857 - 8.1.1941.B-P partioliikkeen perustaja syntyi Lontoossa pappi, professori Baden Powellin kymmenlapsisen perheen (neljästätoista, 80-vuotta Partiointia s. 157 (neljä lapsista oli isän aikaisemmista avioliitoista)) perheen seitsemäntenä poikana, kahdeksas lapsi (sisarpuoli, velipuoli, Warington, Frank, Agnes, Baden). Agnes syntyi Robertin jälkeen ja toukokuussa 1860 nuorimmainen veli Baden. Äidin isä oli amiraali William T. Smyth, jolta BP sai yhden etunimistään. Aikuisena pojat halusivat kunnioittaa isänsä muistoa liittämällä sukunimeensä isänsä etunimen. Näin syntyi nimi Baden-Powell. BP:n kummisetä oli nimeltään Robert Stephenson, jolta hän sai etunimensä. BP:tä kutsuttiin lapsena Stephe (Stiv) tai Ste. Isä toimi Oxfordin professorina. Hänen ollessaan kolmivuotias kuoli isä (1860) ja 13- vuotiaana BP:stä tuli kuuluisan Carterhouse-koulun oppilas. ; Robert Stephenson Smyth Baden-Powell oli englantilainen kenraali ja partioliikkeen perustaja, joka aateloitiin myöhemmin lordi Robert Baden-Powell of Gilwelliksi.

Ammatiltaan hän oli upseeri ja palveli Englantia useissa siirtomaissa. B-P oli vuosisadan vaihteessa Etelä-Afrikassa, koska englantilaisten ja buurien välit olivat kiristyneet ja pian heidän välillään alkoi sota (1899). Sodan edetessä B-P:n joukot vähenivät niin, että hänen oli pakko ottaa nuoria poikia lähettitehtäviin. Silloin hän huomasi, miten tunnollisesti, rohkeasti ja innostuneesti nuoret viestinviejät hoitivat tehtävänsä. Mafekingin joukot kestivät, kunnes Englannin joukot pääsivät apuun. Tämäntapaisten kokemusten myötä B-P:llä kypsyi vähitellen ajatus siitä, että pojat voisivat "partioida" muulloinkin kuin sodassa. Buurisota, jonka jälkeen vuonna 1901 BP määrättiin luomaan Etelä-Afrikkaan poliisijoukot rauhan ylläpitämistä varten. Jotta poliisijoukot eivät liiaksi muistuttaisi armeijaa, suunnitteli hän heille oman asun. Se puolestaan oli myöhemmin partiopuvun mallina kaulahuivia ja hattua myöten. Hatussa lieri toisella sivulla oli käännetty ylös. Joukkojen suhdetta BP:hin kuvastaa se, että he valitsivat tunnuslauseekseen “Be Prepared” - Ole valmis - siksi, että siihen sisältyi heidän komentajansa nimen kirjaimet. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.

Hän palasi Englantiin ja ryhtyi kehittämään ajatustaan käytäntöön sopivaksi ja vuonna 1907 kokosi 21 poikaa ja kuljetti heidät >Hyasintti nimisellä veneellä >Brownsean saarelle 27.8 - ?? (leirin alkamisajasta erilaisia päivämääriä) 1-9.8.kokeillakseen kasvatusaatteitaan. Pojat jaettiin neljään vartioon: kuovit, korpit, sudet ja härät. Jokainen vartionjohtaja sai ottaa vastuun vartionsa käytöksestä niin leirillä kuin maastossakin. Leiri oli todellinen menestys. Partioliike levisi nopeasti ympäri maailman. Tytöt tulivat toimintaan pian poikien jälkeen eli vuonna 1909, jolloin he saivat oman ohjelmansa. Saavuttamistaan ansioista hänet lyötiin 1909 ritariksi ja sai nimensä etuliitteeksi Sir Robert. 3.1.1912 BP aloitti maailmanympärimatkansa, jolloin hän tapasi tulevan vaimonsa Olaven matkallaan kohti Keski-Amerikkaa Arcadia-laivassa. Jo ennen matkan loppua he kihlautuivat. BP:n matka jatkui New Yorkiin tapaamaan partiolaisia. Miss Olave puolestaan vietti perheensä kanssa lomaa Jamaikalla. Kohta kotiinpaluun tapahduttua vietettiin häät 30.10.1912 pienessä Parkstonen kirkossa Dorsetin kreivikunnassa. Häämatka suuntautui Pohjois-Afrikkaan, jossa hääpari asui teltassa ja valmisti itse ruokansa.

Paineet partiolaisten yhteiselle tapaamiselle, suurelle leirille kasvoivat sitä mukaa kun partiotoiminta levisi ympäri maailmaa, joten ensimmäinen yhteinen leiri >'Jamoree' toteutettiin 1920. Leirin viimeisenä päivänä, juhlallisessa päätöstilaisuudessa BP nimettiin  Chief Scout of the World:ksi (maailman partiolaisten johtajaksi).

Vuonna 1927 hänelle myönnettiin lordin arvonimi. BP on vieraillut kerran Suomessa ja se tapahtui 20.8.1933, jolloin hän saapui Itämeren risteilyllään 600:n englantilaisen partiojohtajan kanssa myös Suomeen.

 

Nobelin rauhanpalkinnon jakamista partioliikkeen perustajalle Robert Baden-Powellille on ehdotettu kaksi kertaa.

Ensimmäisen kerran se tehtiin 19.9.1927 Tukholmassa, jolloin Norjan, Ruotsin ja Tanskan partioliitot tekivät kirjallisen esityksen kansainväliselle partiotoimistolle Lontooseen. Varsinaisen ehdotuksen Nobel-komitealle teki useampi yksityinen henkilö ja yhteisö. Palkintoa ei kuitenkaan jostain syystä jaettu vuonna 1928 ollenkaan, joten palkintosumma siirrettiin Nobel-instituutin erityisrahastoon.

Vuonna 1938 B-P asetettiin uudelleen ehdolle (suomalaiset olivat tälläkin kertaa mukana ehdotusta tekemässä), vuoden 1939 palkinnon saajaksi, mutta kohtalo puuttui tälläkin kertaa asioiden kulkuun ja maailmansota  esti palkinnon jakamisen vuosina 1939 – 1944.

On suoranainen ihme, jollei Nobelin rauhanpalkintoa myönnetä Partioliikkeen Maailmanjärjestöille vuonna 2007, jolloin partioliike viettää 100-vuotisjuhliaan ja B-P;n syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. (kirjoittajan huomautus!).

 

Täytettyään 80 vuotta hänen terveytensä alkoi heikentyä ja hän palasi lokakuussa 1938 rakastamaansa Afrikkaan vaimonsa Lady Baden-Powellin kanssa. He asettuivat asumaan Keniaan, Nyeri’in rauhalliseen paikkaan (>PAXTU), josta oli hieno näköala yli metsän kohti lumipeitteisiä vuorenhuippuja. Hän kuoli Keniassa 8.1.1941 ja jonne hänet on myös haudattu.

Englannissa, Lontoon Westminster Abbey:ssä on hänen muistolaattansa.

Hänellä oli kolme lasta;

1. Peter Barrien 30.10.1913 (vaimo Carine Boardman; poika Robert),

2. Heather Grace 1.6.1915 (miehensä John King),

3. Betty St. Clair 16.4.1917 (mies Gervas Charles Robert Clay: tytär Gillian, poika Robin)

Koko perhe oli mukana vuonna 1933 Itämeren maihin suuntautuneella risteilyllä (Calgaric-alus), eli virailivat myös Helsingissä (20.8.1933).

 Isä: pappi, professori Baden Powell

Äidin isä: Amiraali William T. Smyth

Äiti: Henrietta Grace Smyth

Lapset: Isän I avioliitosta: Charlotte Elizabeth, Baden Henry, 3.x, 4.x

II avioliitosta: Henry WARRINGTON Smyth Powell, GEORGE Smyth (Donald Maud), AUGUSTUS Smyth, FRANCIS Smyth, tytär eli 3pv, JON Penrose Smyth, JESSIE Smyth, Robert STEPHENSON Smyth (BP), AGNES Smyth, BADEN Fletcher Smyth.

BADEN-POWELL'IN SYNTYMÄPÄIVÄ

B-P:n syntymäpäivää (ja hänen vaimonsa) 22.2 vietetään ns. >muistelemispävänä

BARDUUNA

BARETTI                              >baskeri

BASKERI                                              Vartioikäiset käyttävät päähineenään tummansinistä keinonahkareunaista baskeria.

BAUMERT CARL

Carl Runar Alfons Baumert ”Påmen”, 15.9.1892 Åbo – 20.2.1961 Åbo, Scautkåren Pojkarna, FSSF vicescoutchef, Hopeasusi no:21.

BEAUFORT                          "Bofoori", tuulen voimakkuutta ilmaiseva yksikkö, metriä/sekunnissa.

BERMUDARIKI                  

Nykyisin haarukkapurjeen syrjäyttänyt takilatyyppi, jossa isopurje on kolmionmuotoinen ja masto melko pitkä.

BLOKI                                    väkipyörä, pylpyrä

BOYSCOUT                          poikapartiolainen, partiopoika, poiskotti, partiolainen

BP                                           >Baden-Powell Robert

BP-HATTU                           päähine, lierihattu, jota kutsutaan myös näkkileiväksi (vanh. leipäläpyskä). Partiolaisten hattu

BRAILLE AAKKOSET       Sokeiden pistekirjoitusaakkoset

BROWSEAN SAARI         

B-P järjesti tällä saarella Etelä-Englannissa ensimmäisen partioleirin 1 - 9.8.1907. Leirillä oli 21 poikaa jaettuna Kuovit, Härät, Sudet ja Korpit vartioihin. Partiotoiminnan katsotaan saaneen alkunsa tästä leiristä. Saarelle heidät kuljetettiin >Hyasintti-nimisellä veneellä. BP sai luvan saaren omistavalta Charles van Raalte-nimiseltä mieheltä.

BYSSA                                   kapyysi, aluksen keittiö

BÖÖK LEO                           

Leo Richard Böök ”Leijonenpoika”, 0101.1891 Uusikaarlepyy – 12.4.1969 Tampere, HPP:n ja HÄPP:n piirinj., Hopeasusi no: 8.

CALAGARIC                       

risteilyalus, s/s Galagaric oli aluksen nimi, jolla BP teki Itämeren risteilyn ja poikkesi myös Suomeen 20.8.1933

CARPELAN JARL

Jarl Otto Casimir Carpelan ”Erä-Nalle”, 27.6.1897 Parkano – 12.2.1954 Hki, Grankulla scoutkår, Uleåborgs sv Scoutkår, Hopeasusi no:17.

CHIEF                                    Konepäällikkö

CHIEF GUIDE                      

Lady Olave Baden-Powell nimettiin 1934 maailman partiotyttöjen johtajaksi Chief Guide of the World:ksi

CHIEF SCOUT                     

BP nimettiin 1920 Jamboreen viimeisenä päivänä Lontoon Olympia hallissa Chief Scout of the World:ksi

COLLAN ANNI                   

“Tuikku” >SPTL johtaja 1922-1941. Tunnetuimpia suomalaisia naispartiojohtajia. Ensimmäinen partiotyttöjen Kunniapartiolainen. 1876 (Rauma) -1962 Voimistelunopettaja.

CRYSTAL-PALACE           

Kristallipalatsi. Partiotyttötoiminnan aloittivat oikeastaan muutamat tytöt, jotka saapuivat 10.000 partiopojan joukossa Crystal-Palatsiin vuonna 1909. Toiminta alkoi 1910 ja sen johtoon tuli BP:n sisar >Agnes.

DACRONKÖYSI                  >polyesterköysi; keinokuituköysi

DEVITAATIO                      >Eksymä

DIETTILILJA                       

vaeltajien suoritusmerkki. Merkki valmistetaan nahasta ja kiinnitetään vyöhön. Nahan värin saa valita oman makunsa mukaan. Diettililja on kolmiportainen; porkkananpunainen, mustikansininen, banaaninkeltainen.

DINIZULUN KAULANAUHA          >Dinizulun nappulat, >metsämerkki, >Gilwell-nappulat

DINIZULUN NAPPULAT

Etelä-Afrikassa asuu useita eri heimoja, joista yksi on zulu-heimo. Sen kuninkaana toimi Dinizulu, joka aiheutti alueella turvattomuutta, taisteluja ja tuhoa. Tämän kuninkaan kaulanauhan puuhelmistä ovat ensimmäisten Gilwell-johtajien “metsähelmet” >metsämerkki. Nauha jossa helmiä kannetaan kuvaa kengannauhaa jonka eräs afrikkalainen oli antanut BP:lle Mafekingin piirityksen aikana tuottamaan kaulassa kannettuna onnea Näitä helmiä nauhassaan kantaa kaikki Gilwell-kurssin suorittaneet partiojohtajat.

DIRKKI                                  purjeveneessä puomia kantava jänne

DONITSI                                               Havuista, köydestä ja pressusta valmistettu ympyränmuotoinen (seppele) lautta.

DONNER SVEN E               

Sven Evert Donner, 12.05.1890 - 08.09.1970, "Svenkka", “Brigadis”, Hopeasusi n:o 3. Partiopoikajärjestön ylijohtaja 1957 - 1963. Kunniapartiolainen

EA-MERKKI                         >ensiapumerkki

EDUSTUSHUIVI 

partiohuivi. Suomalainen partiolainen käyttää ulkomailla valkoreunaista (15 mm lev.) kansallista edustushuivia tai >Gilwell-huivia.

EKOISTI                                                Vastaa vartion ympäristöystävällisestä ohjelmasta ja toiminnasta.

EKSYMÄ                                              Devitaatio; Kompassineulan poikkeama magneettisesta meridiaanista aluksen rautaosien vaikutuksesta.

ELÄMÄNLANKA                               myrskyllä kannen yli pingoitettu köysi

ELÄÄ                                     purjeen, jota tuuli ei kokonaan täytä, sanotaan elävän silloin kun purje on liikkeessä.

EMÄPUU                             

Veneen keulasta perään ulottuva, rungon ulko- ja sisäpuolinen tukipuu, johon köli, kaaret ja masto on tuettu.

ENDA                                    Kiinnitysköysi, köydenpätkä

ENGELSMANNI                  Teltta; Korkea terävähuippuinen telttamalli Englannista. Kelloteltti.

ENKALON                            >polyamidiköysi: keinokuituköysi

ENSIAPU

ENSIAPUKURSSI                Kursseja nimitettiin partion alkuaikoina samariittikursseiksi.

ENSIAPUKURSSI I

Kurssi on tarkoitettu yli 15 vuotiaille ja antaa ensiavun perustiedot ja -taidot.

ENSIAPUKURSSI II           

Kurssi on tarkoitettu EAI-kurssin suorittaneille. Syventää opittuja ensiavun perustaitoja ja laajentaa tietoa terveydestä ja erityisensiavusta.

ENSIAPUMERKKI

Ensiapumerkkiä voi kantaa suoritettuaan ensiapu-I-kurssin. Se o n kankainen kolmio, jonka sivun pituus on 36 mm. Merkin keskellä on punainen risti. Merkki kiinnitetään vasempaan hihaan kyynärtaipeeseen kärki alaspäin.

ENSIAPUPAKKAUS

Jokaisella retkellä tulee olla mukana ensiapupakkaus ja -välineet. Turvallisuusohjeissa määritellään ensiapuväline-ehdotuksia leirille ja retkille. >Ensiapuvälineet, >Ensiapumerkki, >Ensiapu.

ENSIAPUVÄLINEET

Jokaisella retkellä tulee olla mukana ensiapuvälineet. Turvallisuusohjeissa määritellään ensiapuväline-ehdotuksia leirille ja retkille. Ensiaputaitoja pitää harjoitella jatkuvasti vartioilloissa, osallistua kursseille ja kilpailuihin, joissa taidot karttuvat.

ENSIMMÄINEN GILWELL-LEIRI

Ensimmäinen Gilwell-leiri Suomessa pidettiin Vääksyssä 1927.

ENSIMMÄINEN JAMBOREE           >Jamboree

ENSIMMÄINEN LIPPUKUNTA SUOMESSA

Partiotoiminta alkoi Suomessa v. 1910, “Scouting for Boys” oli käännetty ruotsiksi ja tämän kirjan avulla sekä lehtitietojen perusteella alkoivat pojat ja tytöt muodostaa partioryhmiä eri puolille maata. Varmaa tietoa siitä millä paikkakunnalla partiotoiminta ensin aloitettiin, mutta jotkut ovat esittäneet arvailunsa siitä, että varsinaisena nimettynä ryhmänä olisi aloittanut “Mariehamns Riddargossar”, jonka perusti pastori K.G.E. Mosander. Tiettävästi ensimmäinen tyttölippukunta on Fribyggarflickorna-Toimen Tytöt, jonka syksyllä 1910 perusti rouva Helene Alopaeus-Lindholm. Syksyllä partiolippukuntia oli ainakin seuraavilla paikkakunnilla; Helsinki, Huopalahti, Loviisa, Maarianhamina, Porvoo, Rauma, Tampere, Vaasa ja Viipuri. (tiedot Partioliikkeen historiaa, Sisko Karppelin, Suomen Partiotyttöjärjestö 1959)

ENSIMMÄINEN LUOKKA

I-luokkaa suorittava partiolainen ; >luokkasuoritukset.

ENSIMMÄINEN PARTIOLEIRI       

järjestettiin BP:n toimesta Englannissa >Brownsea Islandilla 1907. Ensimmäinen Suomessa pidetty partioleiri pidettiin Karjaalla kesällä 1911.

ENSIMMÄINEN PERÄMIES            >perämies; >styyrmanni

ENSIMMÄISEN LUOKAN MERKKI

>luokkamerkit

ERAKKO                               samoilijatyttö, >yksinäinen susi

ERAKKO TOIMINTA        >yksinäiset sudet

ERAKKOMERKKI              Hopeanvärinen, jota kannetaan vasemmassa kauluksessa. 1936

ERANTO                               maantieteellinen ja magneettisen meridiaanin välinen kulma.

ERITYISTOIMINTAMUODOT

Erityistoimintamuotoina pidetään meripartio-, sisupartio-, viestipartio-, pelastuspalvelutoimintaa.

Aikanaan oli myös ilmailupartiointi, radiopartiointi (+radioamatöörit). Joillakin lippukunnilla on normaalin toiminnan lisäksi erityisalueita, joita he yhdessä harrastavat, esim; sukellus, suunnistus, pyöräily, lassonkäyttö, ratsastus jne.

ERÄNKÄVIJÄ                     Eränkävijälippukunnan jäsen

ERÄNKÄVIJÄLIPPUKUNTA          

Eränkävijälippukunta toteuttaa ns. Eräpartio-ohjelmaa.

ERÄOHJELMA                    Eränkävijälippukuntien oma partio-ohjelma

ERÄOPAS                             >eräopaskurssin suorittanut partiojohtaja.

ERÄOPASKURSSI

Kurssi on tarkoitettu tuleville eräoppaille. Osallistumisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä, partiojohtajuus, peruserätaitojen hallitseminen, retki- ja vaelluskokemus sekä EA1 tai vastaavat taidot. Kusrssin käynyt saa kantaa Eräopaskurssin merkkiä.

ERÄOPASMERKKI           

Kangasmerkki, pohja valkoinen, tunnus puna-musta-valkoinen, joka on korvattu Eräopaskurssin merkillä.

ERÄPOIKA                          

nyk. >vaeltaja, noin 15-18-vuotias partiolainen. Eräpojat käyttävät usein ruskeaa partiopuseroa (ns. erälippukunnat).

ERÄPOIKAOSASTO         

 

ERÄPUSERO

valmistettu sarkakankaasta, jossa on kaksi rintataskua, joissa läpät ja laskokset sekä napeilla suljettavat kalvosimet. Eräpusero on tarkoitettu ulkokäyttöön kylminä vuodenaikoina.

ERÄTAIDOT                       

Käyttää maastossa hyväkseen erilaisia oppimiaan erätaitoja >erätaitokurssilta ja pystyy selviytymään pitkistäkin erätaipaleista vaikeissakin olosuhteissa.

ERÄTAITOKURSSI

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti vartionjohtajille ja muille erätaidoista kiinnostuneille vähintään 14 vuotta täyttäneille partiolaisille. Eräopaskurssi, Erätaitokouluttaja, Jatkokurssi.

ERÄTOVERI

Erätoveri on neliön muotoinen kangas, jonka sivut ovat n. kolme metriä ja jonka sivuissa ja keskemmällä kangasta on kiinnitysnaruja.  Narujen avulla erätoveria voidaan käyttää laavun, luoteen tai pelkän katoksen tapaan.

ERÄTULI OY

Kymen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

ESIALOKASLIPPUKUNTA             

olivat ennen vasta toimintansa aloittaneita lippukuntia, joita ei vielä oltu hyväksytty mihinkään SPTJ:n jäsenliiton jäseneksi eikä jäsenkortistoon.

ESIKOULUTUS

Koulutus, joka on tapahtuu ennen partiojohtajakurssin suorittamista. Esikoulutukseen kuuluu mm. vj-peruskurssi, vj-jatkokurssi, laumanjohtajakurssi, tervetuloa partioon-kurssi.

ESIMERKKI                          B-P piti esimerkkiä parhaana kouluttajana (Scouting for Boys)

ESTEVAELLUSKILPAILU

Suunnistuskilpailu, joka sisältää erilaisia lisätehtäviä.

ETELÄREIMARI                 260

ETELÄVIITTA                     merimerkki, joka jää ohitettaessa eteläpuolelle.

ETSINTÄKURSSI                Kurssi on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille >PEPA-toiminnasta kiinnostuneille.

EUROOPAN KOMITEA     >Europe region, >European region

EUROPE REGION                Partiotyttöjen Eurooppakomitea. Euroopan alueella toimiva oma hallinnollinen yksikkö.

EUROPEAN REGION          Partiopoikien Eurooppakomitea. Euroopan alueella toimiva oma hallinnollinen yksikkö.

EVÄÄT REPPUUN             

Sudenpentujen seikkailuohjelman ensimmäinen vaihe, jolloin tutustutaan partioon ja omaan laumaan.

EXPLORER BELT

Ulkomailla pareittain suoritettava noin 200 km:n (10 pv:n) vaellus. Vaelluksen aikana suoritetaan tehtäviä, joiden tarkoituksena on tutustuttaa vaeltajat syvällisesti kohdemaahan ja sen ihmisiin.

FALLATA                            laskea, suunnan muuttaminen myötäisempään tuuleen.

FALLI                                    nostin; köysi, jolla purjeet nostetaan.

FARMARIT

Partiolaisten kokoontumis- ja käyttöasuna voidaan pitää farmareita. Ne eivät kuitenkaan sovi juhlatilaisuuksiin eikä edustustehtäviin, vaan silloin pojat käyttävät ns. suoria housuja ja tytöt hametta tai muita pitkiä housuja.

FAZER TESSI                       >FSFSF:n johtaja 1944 - 1963

FENDARI                              Lepuuttaja

FESTI                                     keulan kiinnitysköysi

FFSB                                      >Filnlands Fria Scoutbrigad

FFSU                                      >Finlands Flickscoutunion

FINLANDS SCOUTMUSEIFÖRENING

>Suomen Partiomuseoyhdistys - Finlands Scoutmuseiförening ry

FINLANDS SCOUTMUSEUM

>Suomen Partiomuseo

FINLANDS SVENSKA FLICKSCOUTFÖRBUND

(>FSFSF) Vuoteen 1928 >FSSF:n tyttöjaosto) myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1941-)

FINLANDS SVENSKA SCOUTER rf.

FINLANDS SVENSKA SCOUTFÖRBUND

(>FSSF) Vuoteen 1928 FSSF:n poikajaosto) Myöhemmin SPPJ:n jäsenjärjestö (1941-)

FINNE GUNNAR                 Suunnitteli >I-luokan merkin v. 1917

FINNE JALMARI                                Sanoittanut >Partiomarssin ensimmäisen säkeistön (2. Aale Tynni)

FISKEN                                  >FiSSc, >Fisu; Suomen ruotsinkielisten partiolaisten piiri.

FISSC                                     Suomen ruotsinkielisten partiolaisten piiri. Finlands Svenska Scouter Rf.

FISU                                       >FISSC

FOFSAG                               

Kansainvälinen Partiokiltajärjestö. Ylläpitää >International Fellowship Stamp Bank eli >Kansainvälinen Postimerkkipankkia

FOKKA                                                 Keulapurje

FOOTLOOSE                        liftausvaellus. Salpausselän Partiolaisten kehittämä liftausvaellus

FSF                                         >Finlands Scoutförbund

FSFSF                                    >Finlands Svenska Flick Scoutförbund. 1944 - 1963, johtajana Tessi >Fazer

FSSF                                      

>Finlands Svenska Scoutförbund, johtajana 1920 - 1922 Alfons >Åkerman ja 1941 - 1958 Eskil >strandström

FSU                                        >Finlands Scoutunion

FÖRSTAAKI                        253

FÖRSTI                                                  Aluksen I perämies.

FÖÖRI                                    Keula

FÖÖRSTEEVI                       >keulavannas

GASTI                                    Purjeveneen miehistön jäsen.

GENOA                                  >Jennu; iso kolmikulmainen keulapurje.

GILWELL                                              poikien partiojohtajakoulutus

GILWELL-HUIVI 

Kolmiapila-Gilwell-huivi; Kogi-huivi, huivi on partiojohtajien jatkokurssin suorittaneen johtajan partiohuivi. Huivia käytetään vain koulutus- ja edustustilaisuuksissa. Huivin kanssa ei saa käyttää pillinarua. Huivi on päälipuolelta harmaa ja kääntöpuolelta punertava. Huivimerkkinä on >MacLaren-suvun >tartaani. Suku lahjoitti partiolaisten koulutuskeskuksen hankkimiseksi varat ja sillä hankittiin nykyinen partiojohtajien koulutuskeskus >Gilwell-Park läheltä Lontoota.

GILWELL-KURSSI             

Woodbadge-training nyk Kolmiapila-Gilwell-kurssi (yhdistetty paika ja tyttöpartiojohtajien jatkokurssi). Kurssin symbolina on puupölkkyyn isketty kirves. Kuvaa sotakirveen hautaamista.

Gilwell-kurssi        ;partiopoikalinja; partiopoikagilwell; eräpoikajohtajalinja (venture), joka on poikien ylin kansainvälinen johtajakurssi.

Gilwell-kolutusta on annettu myös muutamin erikoisalueiden koulutuksena:

Sudenpentu-Gilwell             ;sudenpentulinja, kolkka-/sudenpentugilwell

Vaeltaja-Gilwell                     ;vaeltajalinja

Lippukunnanjohtaja-Gilwell              

GILWELL-LEIRI   >Kolmiapila-Gilwell-leiri

GILWELL-NAPPULAT       >Dinizulun kaulanauha, >metsämerkki

GILWELL-PARK

W.F. de Bois Maclaren lahjoitti Englannin Partioliitolle 10.000 puntaa käytettäväksi leiripaikan ja koulutuskeskuksen löytämiseksi läheltä Lontoota. Lontoosta koilliseen Shingfordin kylän lähettyviltä löytyi metsästyskartano, jonka Maclaren osti partiolaisten käyttöön. Paikka nimettiin >Gilwell-Parkiksi, jossa avajaisia vietettiin 25.07.1919. Sen kunniaksi, että Maclaren lahjoitti koulutuskeskuksen partiolaisille kiinnitetään ns. >gilwell-huiviin huivimerkiksi (lippukunta no1.) Maclaren’in >tartaani.

Kansainvälinen partiojohtajakoulutuskeskus Lontoon East Endissä, jossa järjestettiin ensimmäinen Gilwell-kurssi eli (poikajärjestön) partiojohtajien jatkokurssi vuonna 1919. Puisto on yleisölle avoinna ja sinne voi lähteä leirille vaikka Suomesta.

GILWELL-PUNOS              

Woggle, nahkainen punos (pyöreä nahkaremmi) on merkki suoritetusta pj-peruskurssista. Punosta kutsutaan >Osmonsolmuksi, >huivisolki. Punosta voidaan avattuna käyttää vaikka nuotion sytyttämiseen tarvittavan jousen jänteenä.

Kansainvälisen Gilwell-kurssin suorittanut käyttää mustaa Gilwell-punosta.

GILWELL TUNNUKSET

(Kolmiapila-Gilwell-tunnukset) >Gilwell-punos, >Gilwell-huivi, >Gilwell-nappulat, >Kolmiapila-tunnus

GILWELL-WOGGLE            >Gilwell-punos

GIRL GUIDES                       partiotyttö

GRILON                 >polyamidiköysi; keinokuituköysi

GROSSARLI                         Euroopan kiltapartiolaisten keskus Itävallassa.

GUNNINGHAM 253

GUSTAV ADOLF

”GA”, Ruotsin perintöprinssi, 1906 Stockholm – 26.01.1947 Kastrup, Hopeasusi no:7

GÖDÖLLÖ                             Unkarin Jamboree 1933 “Pax Ting”

HAARUKKAPURJE           kahveli

HAAVAT                             

Haavat jaetaan yleensä kolmeen eri tyyppiin; pinta- eli hiussuonihaavat, laskimohaavat ja valtimohaavat.

HAIKKI                                 Yön yli kestävä vaellus ja yöpyminen maastossa.

HAKKIJÄRVEN LEIRI        1922, 1925, 1927

HAKKIS-LEIRI                    

HALME OIVA                      Oiva Oskari Ensio Halme,29.10.1900 Naantali – 22.04.1961 Lieto, Hopeasusi no:15

HALSSI

Vene kulkee oikeanpuoleisilla eli styyrpuurin halsseilla, kun tuuli tulee purjeeseen oikealta. Päinvastaisessa tapauksessa vene kulkee vasemmanpuoleisilla eli paapuurin halsseilla.

 

HALSSIKULMA                  Purjeen etumainen alakulma.

HAME  

Partiotyttöjen partioasuun kuuluu tummansininen hame. Aina 1970-luvulle asti tytöt käyttivät leirillä ns. leiripukua, -asua, johon kuulu hihaton pusero, hame, leirilakki ja jalkineet. Keittiössä työskentelevillä oli aina esiliina ja päähineenä leirilakki tai "hilkka".

HAMPPU                              köysilaji, joka on pehmeä ja painava, mutta erittäin vahva ja taipuisa.

HANKAIN                            Klyyka; Hela, johon airo tuetaan, airon pidike

HANKATUULI                    Aluksen keulan puolelta puhaltava sivutuuli.

HANKAVASTAINEN       

alus purjehtii mahdollisimman lähellä tuulen suuntaa; hankatuuleen purjehtimista. Luoviminen

HANKE                                 Vaeltajien suunnittelema projekti. Hanke jaetaan useampiin >Hilkkeisiin.

HANKEMERKKI

Kun vaeltajaryhmä on suorittanut hankkeen ja raportoinut siitä SP:n vaeltajaryhmälle, saavat ryhmän vaeltajat oikeuden kantaa hankemerkkiä. Kaikille hankkeille suunnitellaan yksi kankainen merkki, jonka halkaisija on viisi cm ja jota kannetaan oikeassa hihassa. Kanto-oikeuden saa, kun SP:n vaeltajaryhmä on hyväksynyt hankkeen.

HANKEOHJAAJAKURSSI

Kurssi on tarkoitettu vaeltajaosaston johtajille ja pienten vaeltajaryhmien vetäjille.

HARAKANVARPAAT      >Toimen Tyttöjen nimitys kiellettynä aikana.

HARJATELTTA                  Suorakaiteenmuotoinen teltta, jossa teltan kattoharja on pitkittäissuuntaan

HARMAA SARJA

Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme vähintään 17-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.

HARMAAN KARHUN LAAKSO   

Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.

HARMAAT SUDET           Nuoret >yksinäiset sudet

HARRASTUSMERKIT

Harrastusmerkkijärjestelmän tavoitteena on partio-ohjelmaa täydentäen ja tukien helpottaa partion päämäärän saavuttamista. Sen tarkoituksen on innostaa aktiiviseen toimintaan ja totuttaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Hyväksytyn tehtäväsuorituksen jälkeen voi hankkia tehtävään liittyvän ns. harrastusmerkin, joka kiinnitettiin partiopuseron oikeaan hihaan. Harrastusmerkkijärjestelmä oli käytössä vuosina 1974 - 1994, jolloin palattiin aikaisempaan nimitykseen Taitomerkki. Harrastusmerkkejä oli kahta tasoa, perustaso ja ylempi taso sekä vartioikäisillä >ryhmämerkkejä neljä, orava, ilves, hirvi ja karhu.

Perustason merkeissä sudenpennuilla on sinisellä pohjalla keltainen kuvio ja vartioikäisillä beigellä pohjalla sininen kuvio.

Ylempi tason merkeissä sudenpennuilla on sinisellä pohjalla punainen kuvio ja vartioikäisillä hopeisella pohjalla sininen kuvio.

HARUS                                  vaijeri, joka tukee mastoa aluksen pituussuunnassa

HATTU

Partiolaisten hattuna on ollut kautta aikojen leveälierinen hattu. Hattua kutsutaan myös B-P-hatuksikin. Alkujaan hattu oli vaalea khakinvärinen (myöhemmin vihertävä ja ruskea), joka toimi suojana aurinkoa ja sadetta vastaan. Sen pitää paikoillaan pään takaosan ympäri kulkeva nauha, joka on solmittu lierin päälle edessä. Tämä nauha saattaa olla monella tavalla tarpeellinen leiriydyttäessä (Scouting for Boys). Nykyisin hattu on tumman värinen, yleensä ruskea tai tumman sininen. Hatun kupuosaa kiertää nauha, jossa tupsullinen metallimerkki, jonka keskellä I-luokan merkki. Kuvussa on neljä painelmaa.

HATTUMERKKI

Hattumerkki kehitettiin 1918, jolloin PARTIOLAINEN-lehti kertoi sen käyttöönotosta. Partiopoikain opas s.21. Metallinen merkki, joka maalattiin valkoiseksi ja siihen malattiin vartion tunnuseläin ja alle voi merkitä partiolaisen järjestysnumeron vartiossa. Merkki kiinnitettiin hatun etuosaan hatturemmin yläpuolelle.

1925 hyväksyttiin johtajille oma hattumerkki, joka oli tupsullinen ja korvasi johtajien olkanauhat. Tupsun väri ilmaisi partiojohtajan arvon.

HAUKKU                              >klyyssi, >vetoura; köyttä johtava aukko

HAUTAJAISSAATTO      

Partiotervehdystä käytetään partiotilanteissa, kuten hautajaissaaton kulkiessa ohi.

HEIJASTENUOTIO

Kekonuotion sivustalle rakennetaan viistosti pystyasentoon oleva 'seinäke', joka suojaa hyvin varsinaista nuotiota tuulelta. Seinäkkeitä voi rakentaa useampiakin keon ympärille. Seinäkettä käytetään myös retkiruuan valmistukseen, sillä siihen voi kiinnittää esim. peratun kalan hiillostumaan. Hiillostus ja kypsennysnuotio.

HEIMO                                  >samoilijalippukunta

HEIMOLUU                          >Samoilijalippukunnan kiertävä päiväkirja

HEINÄMAA YRJÖ

Yrjö Heinämaa ”Vaari”, 2.2.1885 Sotkamo – 4.3.1961 Oulu, Pohjan Veikot, POPP piirinj., Hopeasusi no:22.

HEITTOKÖYSI                    

Heitto- eli pelastusköysi on vähintään 20 metrin pituinen niin vahva köysi, että se hyvin kannattaa täysikasvuisen ihmisen. Köyden toisessa päässä on paino. Painona käytetään tavallisesti pienillä kivillä täytettyä nahkapussia tai puupainoa.

HEITTOKÖYTÖS               

köytöstyyppi, tätä köytöstä käytetään esim. aitaseipäiden ja rakennelmien rinnakkain olevien tukiseipäiden yhdistämisessä.

HEITTOLIINA

purjeneneessä vähintään 15 m pitkä kelluva naru, jonka päässä on pehmustettu paino.

HELANKO RAFAEL

Rafael Viktor Matias ”Raffu”, 28.9.1908 Hausjärvi – 14.7.1986 Turku, Hangon Meriveikot, Suomen Partiomuseon perustaja, VSPP:n piirinj., SPJ:n johtok. Jäsen, Hopeasusi no:23.

HERALDIIKKA  

Tiettyjen heraldisten sääntöjen noudattamista suunniteltaessa erilaisia lippuja, viirejä, tunnuksia, logoja tai  merkkejä. Apua heraldisissa asioissa antaa SP:n >tunnustoimikunta, >Partioheraldikot ja >Partiomuseo.

HESPARTTO                        Helsingin Partiotyttöosasto

HIHAT                                   >Partiopuseron hihat

HIILIMONOKSIDI                               Häkä

HIIPIVÄ HAAMU              

1946 H:gin partiopoikapiiri järjesti lippukunnilleen Tunne kaupunkisi-kilpailun. Seuraavana vuonna nimeksi tuli HH

HIIVARI                                                Kova tuuli

HIKE                                      >haikki; yön yli kestävä ohjelmallinen vaellus

HILJAINEN POLKU           

leirille rakennetaan usein ns. hiljainen polku, joka liittyy partion uskontokasvatukseen. Polun varrella on erilaisia pieniä hiljaisia tehtäviä ja elämään liittyviä ajatuksia.

 

HILJAISET PÄIVÄT           Uskonnolliset vihjepäivät, joita on järjestetty jo 1920-luvulta elkaen.

HILKAN KILPA                  

Kansallinen Hämeessä vuosittain järjestettävä >ruskean sarjan >pt-kilpailu. Saanut nimensä Hilkka Sulasaaren mukaan.

HILKE                                    Vaeltajien suunnittelema projektin osatavoite. >Hanke jaetaan useampiin Hilkkeisiin

HILKKA                                                Keittiötehtävissä työskentelevän partiotytön päähine.

HILLCOURT WILLIAM     tunnettu BP:n elämäkerran kirjoittaja ja tutkija.

HINAUSSILMUKKA          Aluksen keulassa tulee olla vahvasti kiinnitetty tukeva hinausköyden kiinnitysmahdollisuus.

HISTORIA           

>Baden-Powell. Suomeen partioliike tuli vuonna 1910. Toiminta kiellettiin 1911 yhteiskunnallisista syistä, mutta sitä kuitenkin jatkettiin "maanalaisena", kunnes Suomen itsenäistyttyä liike jatkoi toimintaansa taas julkisesti. Vuosikymmenien varrella järjestöjä ja liittoja on ollut monia, muun muassa Seurakunnilla, Pelastusarmeijalla, Ruotsinkielisillä, NMKY:llä ja  Martoilla omat järjestönsä tai liittonsa, myös pojilla ja tytöillä olivat erilliset järjestönsä ja organisaationsa. Vuoteen 1972 tytöt ja pojat toimivat omissa järjestöissään, jolloin perustettiin nykyinen keskusjärjestö Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Ry.

HISTORIIKKITOIMIKUNTA

Historiikin tekeminen vaatii paljon aikaa. Yleensä sen valmistumiselle tulee kiire, joten suositeltavaa on aloittaa työ jo monta vuotta suunniteltua julkaisuajankohtaa aiemmin. Historiikkitoimikunta kannattaa nimetä hyvissä ajoin valmistelemaan historiikin kirjoittamista. >ks. Suomen Partiomuseon internetsivut <Historiikki, josta saat ohjeita historiikin kirjoittamiselle

HIUSSUONIHAAVAT       >Pintahaavat

HOKKI                                   hankeohjaaja: vaeltajien työnohjaus

HOPEAJOUTSEN

Partiotyttöjen arvostetuin ansiomerkki. Hopeajoutsen voidaan myöntää naispuoliselle partiojohtajalle, joka on vuosikymmeniä toiminut lippukunnan ja partiopiirin tai partiojärjestön partiojohtajatehtävissä ja on saavuttanut tunnustetun arvoaseman laajalti tunnettuna partiopersoonana. HJ on hopeasta valmistettu merkki, jota kannetaan kaulassa hopeisessa ketjussa. Merkki on perustettu 1934.

HOPEAKÄPY                       >I-luokan partiojohtajatutkinto

HOPEARANTA-LEIRI        Hangossa 1959

HOPEASUSI

Partiopoikien arvostetuin ansiomerkki. Hopeasusi voidaan myöntää miespuoliselle partiojohtajalle, joka on vuosikymmeniä toiminut lippukunnan ja partiopiirin tai partiojärjestön partiojohtajatehtävissä ja on saavuttanut tunnustetun arvoaseman laajalti tunnettuna partiopersoonana. HS on hopeasta valettu susi, pituus 78 mm. Kannetaan kaulassa vihreässä nauhassa, jossa on keltaiset juovat. Merkkiä on jaettu vuodesta 1926 ja sen ensimmäisen kappaleen on saanut Kunniapartiolainen, Ylijohtaja Verneri >”PÖPÖ” >Louhivuori (>Louhisusi), jota säilytetään Suomen Partiomuseossa. Hopeasusi on numeroitu.

HORISONTTI                       taivaanranta

HOSA                                    kulonsammustusvasta, puunoksa, josta tyvipää on karsittu

HOUSUT

Partiolaisen perusasuun kuuluu siniset ns. suorat housut, joita käytetään aina juhla- ja edustustilaisuuksissa. Farmareita voidaan käyttää normaalissa kokoustoiminnassa ja muissa partiotilaisuuksissa. >Polvihousut

HUIVI

>Partiohuivi on kolmion muotoinen puuvilla tai keinokuituhuivi. Partiohuivi on partiolaisen ulkoinen tunnusmerkki. Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai voivat halutessaan tehdä oman lippukuntahuivin. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu se korvaa yleensä huivimerkin. Huivin malli ja värit kannattaa hyväksyttää SP:n tunnustoimikunnassa. Huivia käytetään aina kaikissa partiotilaisuuksissa. >Edustushuivi. Alkujaan huivin tarkoituksena oli myös suojata niskaa paahtavalta auringolta. Joskus määriteltiin huivin väristäkin seuraavaa: Viheriää väriä ei saa valita, sillä se on aikuisten johtajien väri (tämä sääntö ei siis enää ole voimassa.

HUIVIMERKKI

Jos lippukunnalla on käytössä sininen perushuivi, siihen painetaan, ommellaan tai kiinnitetään erillinen huivimerkki. Se on varsinainen lippukunnan tunnus, joka yleensä annetaan vasta kun sudenpentu tai vartioikäinen on antanut >sudenpentu- tai >partiolupauksen. Tunnus suunnitellaan huolellisesti lippukunnan perustamisen jälkeen ja sen symboliikka kertoo yleensä jotain lp:n paikkakunnasta tai sen historiasta, liittyy jotenkin lpk:n nimeen, taustayhteisöön tms. Sekin tulee hyväksyttää SP:n >tunnustoimikunnassa. Huivimerkin suunnittelussa kannattaa käyttää hyväksi >partioheraldikkoja, joilta saa ohjeita, neuvoja ja koulutusta ko. asioissa.

HUIVIREKISTERI                >Tunnustoimikunta

HUIVISOLKI

Vartioikäiset käyttävät sinisestä nyöristä punottua solkea ja partiojohtajakurssin suorittaneet käyttävät nahasta valmistettua nahkapunosta eli >Osmonsolmua. Suosittua on myös valmistaa itse jostain materiaalista huivisolki.

HUKKA-VAIHE                   Sudenpentuohjelman yksi vaihe, >vaihemerkki, >hukkamerkki.

HUKKAMERKKI

Sudenpentu saa merkin >Hukka-vaiheen suoritettuaan, joka on kankainen merkki ja joka ommellaan lupausmerkin oikealle puolelle, keskiö lupausmerkin yläreunan tasalla, väli 5 mm. >Vaihemerkki

HUOKURI                             Venen pohjaa varten on kaarissa kolot, huokurit.

HUOLTOKURSSI                leirien ja retkien huollon erityiskurssi

HUOPAAMINEN                vastakohta soutamiselle, pakittamista airoilla.

HUOSIN                                >Laivaluuta

HUPPUPÄÄHINE                >Kukkeli

HUUDATTAJA                   >huudattaminen

HUUDATTAMINEN

Huudattaminenkin vaatii harjoittelua. Huutojoukkoa johtaa huudattaja, huutojen vetäjä. Hänen tehtävänään on valita tilanteeseen sopiva huuto, antaa selkeät ohjeet huudosta, eläytyä huutoon koko vartalollaan, antaa huudolle tahdin selkein kädenliikkein ja uusia ‘lössähtänyt’ huuto.

HUUDOT

Huudot kuuluvat oleellisesti moniin toimintoihin. >Vartion-, >lauman- , lippukunta-, kiitos-, kilpa-, kannatus-, alaleiri-, voittaja-, nuotionsytystys-, ruokailuhuudot jne. Huutojen tarkoituksena on luoda vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Perinteinen partiohuuto on naseva ja rytmikäs. Vartio voi keksiä itselleen vaikka nimeensä liittyvän huudon, jota käytetään kokouksen aloitusmenoissa tai lopussa, retkillä ja muissa vartion rituaaleissa. Tutuimpia huutoja ovat: Hyvä haa kiva braa, antaa tulla lisää vaan; Emännälle kiitos; Sano K sano I sano I sano TOS sano KIITOS; Kiitos teestä se oli veestä; Kiitos ruasta se oli maukasta; Rrrrrrrrrrrräiskäle; tai HaaaaaaaaAAAAAA; 

HUUMEET

HUUSI                                   >Huussi

HUUSSI                                 Hönderi, höndäri, latriini, riukula; leiri WC

HUUTO                                 >Huudot

HYASINTTI                         

Veneen nimi, jolla BP vei pojat ensimmäiselle partioleirille Brownsean saarelle Poolen satamasta. Bill Harvey oli venemihenä.

HYNKÄN SUURLEIRI        1919

HYPOTERMIA

Tuulen, kosteuden ja alhaisen lämpötilan yhteisvaikutuksesta ruumiinlämpö saattaa laskea vaarallisen alhaiseksi.

HYVÄ TYÖ                           >Päivän hyvä työ

HÄKÄ                                   Hiilimonoksidi

HÄMEEN PARTIOKAUPPA OY

Hämeen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

HÄTÄMERKIT

HÄTÄNUMEROT                               Yleinen hätänumero on 112 ja poliisin hätänumero 10022.

HÖNDERI                              Höndäri, höntäri, latriini, riukula, huussi; leirin WC

HÖNDÄRI                             >Hönderi

HÖNTÄRI                             >Hönderi

IGLU                                      

Igloo on napaseutujen asukkaiden tilapäinen asumus, joka rakennetaan tiiviistä lumikuutioista.

IHANTEET                           ks. Partioihanteet

IKÄKAUSIJOHTAJIEN KOULUTUS

Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus

IKÄKAUSIOHJELMA        (-ohjelmat) Kullekin ikäkausiryhmälle (Sudenpennut, vartioikäiset, vaeltajat) on laadittu omat partio-ohjelmat.

IKÄKAUSIRYHMÄT

Partiotoiminta on jaettu kolmeen ikäkausiryhmään. Nuorimmat partiolaiset ovat sudenpentuja, jotka ovat 7 - 10-vuoden ikäisiä, vartioikäiset ovat 10 - 15-vuotiaita ja vaeltajat ovat yli 15-vuotiaita partiolaisia.

IKÄKAUSITOIMINNOT   ks. Ikäkausiohjelma.

ILMAILUPARTIOINTI       Ip oli alkanut 1933 Laatokan Veikoissa. Ip sisältyi mm. lennokkirakentelua. Ilmailupartioinnista on käytetty useita eri nimityksiä kuten ilmapartiointi, ilmailupartiointi ja lentopartiointi

ILMANSUUNNAT                              Kansainväliset lyhenteet; N=pohjoinen, S=etelä, E=itä, W=länsi, NE=koillinen, SE=kaakko, SW=lounas, NW=luode.

ILMANSUUNTIEN MÄÄRITTELY

ILMAPARTIOINTI             >ilmailupartiointi

ILMATA                               ilman poistaminen diesel-moottorin polttoainejärjestelmästä.

ILTAHARTAUS                  Leiripäivän, kokoontumisillan päätteeksi voidaan pitää lyhyt iltahartaus.

ILTALAULUJA                  

>nuotiolauluja; Tunnetuimpia iltalauluja ovat Maa on niin kaunis.., Tie on pitkä ja pölyinen…, Tämä iltamme on ilta viimeinen…, Tuli räiskyy nuotiossa…, Ilta pimenee..

ILTANUOTIO

Ennen vanhaan kokoonnuttiin päivän päätteeksi nuotiolle kuulemaan tarinoita ja kertaamaan päivän tapahtumia. Iltanuotiota voidaan viettää myös sisätiloissa ilman palavaa nuotiota, uuni, takka tai vaikka tilapäisesti kynttilän loimu riittää iltanuotion viettämiselle. Iltanuotio on retken ja leirin kohokohtia. Iltanuotiota johtaa iltanuotiomestari. Asunaan hänellä on >viitta, joka saattaa olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu. Iltanuotion ohjelma voi sisältää monenlaisia menoja, riittejä, tapoja ja ohjelmaa ja sen tulisi lisäksi viestittää jokin sanoma. Perinteinen iltanuotio sisältää ainakin siirtymisen iltanuotiolle, joka voi tapahtua parijonona siirtymisellä, sokkona, käsi-kädessä ketjuna;, nuotion sytytysmenot, lauluja, huutoja, sketsejä, kilpailuja, tunnelmallista musiikkia, tarinoita, hiljentymisen, sisaruspiirin ja poistumisen. Tunnetuimpiin nuotion sytytysloitsuihin kuuluvat sanat; "Syty nuotio, pala nuotio, valaise ja lämmitä meitä".

ILTANUOTIO-OHJELMA

Iltanuotio-ohjelma rakentuu paljon tilanteen ja tekijöiden mukaan. Yleensä se sisältää useampia osioita, joista voisi mainita saapuminen ja aloitus, tunnelman kohotus, hilpeä osa, rauhoittava osa, hiljentävä osa, päätös ja poistuminen. Perinteistä iltanuotio-ohjelmaa on mm. Iltanuotiolle saapumisen, avaussanat, nuotion sytyttämismenot, lauluja, partiolauluja, huutoja, laululeikkejä, sketsejä, kilpailuja, näytelmiä, pantomiimeja, tunnelmamusiikkia, hiljentymistä, tarinoita, hartaus, sisaruspiiri, poistuminen.

ILTANUOTIOMESTARI   

>nuotiomestari; Johtaa >iltanuotio-ohjelman. Asunaan hänellä on viitta, joka saattaa olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu. Nuotiomestari voi pukeutua myös ohjelma-aiheen mukaisesti joksikin tarinan hahmoksi.

ILTANUOTION VETÄJÄ  >iltanuotiomestari

ILTANUOTIOPAIKKA      paikka, jossa vietetään retken, vaelluksen, leirin, kurssin tms. Iltanuotiota.

ILTANUOTIOTARINA     

iltanuotio-ohjelmaan kuuluva päätöstarina, jonka jälkeen sisaruspiiri ja poistuminen hiljaisesti iltanuotiopaikalta.

ILTANUOTIOVIITTA        >Iltanuotiomestarin asu. Viitta voi olla taidokkaasti kirjailtu tai kuvioitu.

ILTATARINA                      vartiokokouksen lopuksi kerrottava tarina tai jatkokertomus.     

ILVESKANSA                      Hämäläisten partiolaisten yhteinen nimitys

IMPEESA                             

Susi, joka ei koskaan nuku; etelä-afrikkalaisten Matabele-alkuasukkaiden B-P:lle antama nimi. >Mafeking. I nimitys johtui hänen rohkeudestaan, tiedustelijan taidoistaan ja hämmästyttävistä jäljittäjän kyvyistään.

INDARI                                 Köksä; leirin kokki

INTERNATIONAL BUREAU

(IB) >Partiopoikien maailmantoimisto, perustettu 1920.

INTERNATIONAL FELLOWSHIP STAMP BANK

>Kansainvälinen Postimerkkipankki.

INTERNATIONAL SCOUT CENTRE

Poikien partiokoti Egyptissä Kairossa.

ISOMASTO                          Yksimastoisen purjeveneen masto, kaksimastoisen suurempi masto.

ISOPURJE            

Iso; isomastoon nostettava etu- ja alaliikistään kiinnitetty, useimmiten kolmionmuotoinen purje, joka tuottaa pääosan venettä kuljettavasta voimasta.

ISTUINALUSTA

Solumuovista valmistettu lämmittävä istuinalusta maastossa tai ulkona tarkoitettu käytettäväksi

ISTUMA-AUKKO

Kannessa oleva syvennys, jossa miehistö oleskelee purjehduksen aikana.

ISTUMALAATIKKO                         >istuma-aukko

ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Suomen Tasavallan itsenäisyyspäivää vietetään 6.12. Partiolaiset viettävät Itsenäisyyspäivää monin eri tavoin. Itsenäisyyspäivänä osallistutaan usein veteraanien tilaisuuksiin, jossa partiolaisilla on oma osuutensa, järjestetään soihtukulkueita sankarihaudoille tai osallistutaan oman kotikunnan Itsenäisyyspäivän juhlaan.

ITU                                        

International Telegraph Unioin; Yhdistyneiden kansakuntien alainen Kansainvälinen Pikatiedotusliitto, joka on laatinut kansainvälisen radio-ohjesäännön.

ITU-KURSSI                        

Partiojohtajien jatkokurssin suorittaneille tarkoitettu lisäkoulutus. Kurssi on tarkoitettu partiojohtajalle, joka haluaa kehittää itseään ja työskennellä oman itsensä kanssa. ITU-kurssi perustuu elämykseen.

ITÄREIMARI                       260

JAAKOBIN SAUVA                          

risti, vanha merenkulkijan suunnan näyttäjä. JS oli Hollannin Jamboreen 1937 tunnus, jonka pienoismallin sai kunkin osallistujamaan edustaja vastaanottaa suoraan BP:ltä.

JAAKOPIN PORTAAT      köysiportaat

JALKA                                  Mitta; Foot, Pituusmitta = 30,5 m

JALKARÄTTI                      Sukan sijasta jalkaan käärittävä suorakaiteen muotoinen pehmeä kangaspala.

JALKINEET                         

Tummat jalkineet kuuluvat partiolaisen perusasuun. Kumi- ja lenkkitossuja voidaan käyttää kokoontumisilloissa, leireillä ja retkillä.

JALUS                                   skuutti; köysi, jolla purjeen uloin kulma kiinnitetään sopivaan kulmaan tuuleen nähden.

JALUSSOLMU                    

Solmu; Jalussolmulla (kynsisolmu) yhdistetään yhtä hyvin saman paksuiset kuin eripaksuisetkin narut ja köydet.

JALUSTIN                            Jalus, jalusnuora, skuutti; köysi, jolla muutetaan purjeen kulmaa tuuleen nähden.

JAMBOREE

Joka 4. Vuosi järjestettävä kansainvälinen suurleiri. Jamboree-nimitys sai alkunsa kun partiotoiminnan alkuaikoina Englannissa, Lontoossa Olympiahallissa 1920 partiojohtajat kokoontuivat kansainväliseen yhteistapaamiseen, jolle BP antoi nimen Jamboree. Sana on peräisin eräästä intiaanikielestä ja merkitsee alkuaan “eri heimojen rauhallista kokoontumista neuvotteluun”.

Jamboreet ovat yleensä suurimpia partioleirejä.

1. 1920 Englanti, Lontoo, Olympia

2. 1924 Tanska, Kööpenhamina, Ermelunden

3. 1929 Englanti, Birkenhead, Arrowe Park 

4. 1933 Unkari, Gödöllö “Pax Ting”   

5. 1937 Hollanti, Vogelenzangissa

6. 1947 Ranska, Moisson

7. 1951 Itävalta, Bad Ischl

8. 1955 Kanada, Niagara-on-the-Lake

9. 1957 Englanti, Sutton-Goldfield, 50 v.-juhlaleiri

10. 1959 Filippiinit, Mt. Makiling

11. 1963 Kreikka, Marathon

12. 1967 USA, Farragut State Park

13. 1971 Japani, Asagiri Heights

14. 1975 Norja, Lillehammer

      1979 Persia (Iran, peruutettiin vallankumouksen takia),

15. 1983 Kanada, Alberta, Calgary

16. 1987/88 Australia, Sydney

17. 1991 Etelä-Korea,

18. 1995 Hollanti,

19. 2000 Chile

20. 2002-2003 Thaimaa

JATKOKOULUTUS

Partiojohtajilla on mahdollisuus täydentää ja syventää tietojaan osallistumalla jatkokoulutuskursseille, esim. >Kolmiapila-Gilwell-kurssille.

JATKOKOULUTUSMERKIT            >Gilwell-huivi, >Gilwell-punos, >Kolmiapila, >Metsämerkki

JAUHESAMMUTIN                           Tulipalon sammuttamiseen tarkoitettu käsisammutin, alkusammutinlaite.

JIIPPI                                     

Vene jiippaa, kun puomi kääntyy puolelta toiselle eli vaihtaa halssia tuulen tullessa takaa. Vahingossa tapahtunutta jiippiä sanotaan lehmänkäännökseksi.

JOHTAJAHUOLTO

Johtajahuollolla pyritään ylläpitämään johtajiston jaksamista tehtävässään ja lpk:n oman johtajiston huomioimista toimintavuoden aikana. Johtajiston tulisi saada mahdollisuus osallistua myös sellaisiin tilaisuuksiin, johon heidän itse ei tarvitsisi etukäteen panostaa omaa aikaansa, vaan voisi osallistua muiden lailla tilaisuuteen. Jotkin vaeltajatapahtumat sopivat mainiosti myös johtajahuoltotapahtumiksi. Johtajahuollon järjestelyvastuu on lpk:n hallituksella (johtajaneuvostolla) tai pienemmissä lippukunnissa lpkj voi pienen ryhmän kanssa hoitaa järjestelyt. Vanhempainneuvosto, taustayhteisö tai tukiyhdistys voi olla merkittävässä asemassa hoitaa lpk:n johtajahuoltoa. Johtajahuoltoon kuuluvia asioita ovat myös palkitsemiset, joihin oma ansiomerkkijärjestelmämme antaa hyvät mahdollisuudet. Johtajia tulisi muistaa esim. opintojen päätyttyä (esim. ylioppilastutkinto, ammattiin valmistuminen jne.) jolloin on sopiva hetki antaa lpk:n puolesta, jonkin partiolaiselle sopiva käyttöesine lahjaksi (puukko, kirves, monitoimipuukko, retkikeitin tms.) Illanvietot, teatterimatka, illallinen tai jokin yhteinen erityistapahtuma olisi varmasti johtajiston mieleen.

JOHTAJAKOULUTUS

Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus

JOHTAJANEUVOSTO

Johtajaneuvosto (joissakin lpk:ssa hallitus, voi myös olla erillinen elin) on lpk:n organisaation tärkein elin. Johtajaneuvosto päättää ja johtaa lpk:n toimintaa. Sen jäseninä ovat yleensä kaikki lippukunnan partiojohtajat ja mahdollisesti muut johtajat, ehkä edustaja taustayhteisöstä tai vanhempainneuvostostakin. Jos lippukunta on rekisteröity yhdistys sillä on myös hallitus, jonka tehtävänä on luoda puitteet ja edellytykset lippukunnan toiminnalle.

JOHTAJAONGELMA

JOHTAJAPAITA

Paitakankaasta valmistettu valmistettu pitkähihainen vaaleansininen kauluspaita, jonka kanssa käytetään solmiota.

JOHTAJAPOLKU                Suomen Partiotyttöjärjestö julkaisi johtajille tarkoitettua lehteä nimeltään Johtajapolku.

JOHTAJAPULA

JOHTAJARYHMÄ              partiojohtajista tai muista johtajista mudostettu johtajaryhmä.

JOHTAJATUTKINTO       

Johtajatutkintotasoja oli kolme >I lk-, >II lk- ja >III-luokan johtajatutkinto. III oli alin ja I-luokan johtajatutkinto ylin, johon kuului myös väitöstilaisuus.

JOHTAJAVALTAKIRJA   >partiojohtajavaltakirja

JOHTAMISTAIDON SEMINAARI

>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu ensimmäisenä jaksona viikonlopun mittainen seminaarityyppinen johtamistaidon osa.

JOIN                                       Vaeltajaryhmän järjestämä tapahtuma

JOJO                                       Joukkueenjohtaja

JOKAMIEHEN OIKEUDET

Toisen maalla liikkuminen, hiihtäminen ja pyöräileminen on sallittua kun ei aiheuta toisen omaisuudelle vahinkoa tai haittaa. Tilapäinen uiminen, ankkurointi ja maihinnousukin on mahdollista kun ei mene kenenkään kotirantaan. Veden ottaminen lähteestä tai järvestä on sallittua. Telttailuun kannattaa pyytää lupa maanomistajalta, vaikka tilapäinen yöpyminen onkin sallittua. Tulta sen sijaan ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa, eikä silloin kun on voimassa kuivuudesta johtuva tulentekokielto.

JOKAMIEHENOIKEUS      >jokamiehen oikeudet

JOKOS                                   >jotos

JOLLA                                  

pieni, 1-5 henkilön vene. Meripartiolaisten >venelakkia tai >purjehduslakkia kutsutaan myös jollaksi.

JOOLI                                     Kaksimastoinen purjealus.

JOTA

Jamboree on the air. Radiopartiointi. Huipentuma on vuosittainen lokakuun kolmantena viikonloppuna toteutettu, kansainvälinen radiojamboreetapahtuma, jolloin viestipartiolaiset eri puolilta maailmaa ovat yhteydessä toisiinsa.

JOTOS                                   lumeen tallattu ura; >Partiokauppa Jotos

JOUHKI KATA                    ”KATA”; Metsäneuvos, Toimen Tytöt, Kunniapartiolainen (2002). Kultajoutsen 1962.

JOUKI

Yoke; Kanootin kantamiseen tarkoitettu teline. Loivasti niskan kohdalta taakse kaartuva kanootin painopisteeseen kiinnitetty poikkipuu, jossa on pehmustetut olkatyynyt.

JOUKKUE                            

Monta >vartiota muodostaa joukkueen. Ennen kolme vartiota muodosti joukkueen, neljä joukkuetta muodosti >osaston. J johti >joukkuepäällikkö eli >partiopäällikkö.

JOUKKUEENJOHTAJA

JOJO; Useiden vartioiden muodostamaa ryhmää nimitetään >joukkueeksi, jota johtaa joukkueenjohtaja.

JOUKKUEPÄÄLLIKKÖ     vanha nimitys >joukkueenjohtajasta.

JOULUKALENTERI                            >adventtikalenteri               

JOUTSEN                              Partiotyttöjen korkein ansiomerkki >Hopeajoutsen, >Kultajoutsen

JOUTSENMERKKI             

Ympäristömerkki; Tarkoittaa, että tuote on ystävällinen ympäristölle. Valitse joutsenmerkillä merkittyjä tavaroita aina kun voit.

JUHLALEIRI

Monet lpk:t toteuttavat lpk:n pyöreinä vuosina esimerkiksi juhlaleirin, jonka sisältö poikkeaa hieman normaalista lpk:n leireistä. Voi suuntautua jopa ulkomaisille partioleireille.

JUHLAMENOT                    Juhlamenoja (seremonia) johtaa seremoniamestari.

JUHLAPURJEHDUS

Meripartiolaiset suosivat Lpk:n juhlavuosina ns juhlapurjehdusta, joka suuntautuu ulkomaille tai on poikkeuksellisen pitkä kestoltaan ja osallistujat ja miehistöäkin voidaan vaihtaa purjehduksen aikana.

JUHLATILAISUUS                             >Partiojuhlatilaisuus

JUHLATOIMIKUNTA

Lpk voi asettaa erillisen juhlatoimikunnan valmistelemaan erilaisia juhlatilaisuuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi Lpk:n monivuosikymmenjuhlat (tasakymmenvuodet), Itsenäisyyspäivän juhlat jne.

JUHLAVAELLUS               

Lpk:n vuosijuhlamuodoksi voidaan valita vaikka juhlavaellus, joka poikkeaa tavallisesta vaelluksesta jollain tavalla.

JUNGERRUS                        

veneen perälaudassa olevan kolon avulla yhdellä airolla edestakaisin liikuttamalla eteneminen. lieruttaminen

JUNGMANNI                       laivapoika; aloitteleva kansimies

JUORULANKA                    Purjeeseen kiinnitetty lanka, josta näkyy tuulen suunta

JUSTEERI                              Kaarisaha; Vannesaha

JUTAA                                  matkata

JUURIKURSSI                      alin pj-kurssi

JYSKYJÄNNE                      Keulapuomista aluksen runkoon kiinnitetty naru

JÄLJITTÄÄ                         

JÄNIS                                    Salamatkustaja

JÄNIKSET                            Rannalle maalatut tai muut valkoiset merkit, joiden avulla asetetaan viitat paikoilleen.

JÄNKÄ                                  pientä puuta kasvava suo

JÄNKÄSUSI                        

Jänkäsudet-merkki on Turussa toimivan Koroisten Ritarien kehittämä erikoismerkki. Jänkäsusitasoja on neljä. III-luokka, vihreä: viisi yöretkeä maastoon + muuta; II-luokka, sininen: 10 yöretkeä maastoon + muuta; I-luokka, sinipunainen: 15 yöretkeä maastoon + muuta; erikoisjänkäsusi: 25 yöretkeä maastoon + muuta.

JÄRJESTELYTOIMIKUNTAKURSSI              >Pt-kilpailujen järjestelytoimikuntakurssi

JÄRJESTÖ                            >Keskusjärjestö. Ennen lippukuntaa nimitettiin Järjestöksi

JÄRJESTÖT                          >Partiojärjestöt

JÄRJESTÖTUNNUS

Järjestötunnus on nelisakarainen risti, jonka kahdessa kärjessä on lilja- ja kahdessa apilakuvio. Keskiosan risti kuvaa suomalaisen partiotoiminnan kristillistä perustaa. Aikoinaan >lippukuntaa kutsuttiin myös järjestöksi, mutta selvennyksen vuoksi otettiin lippukunta-nimitys käyttöön. III-luokan merkki on myös järjestötunnuksen mallinen metallimerkki.

Kankainen järjestötunnusmerkki, jossa on myös samassa nauhassa >valtakunnantunnus, ommellaan oikean taskun yläpuolelle siten, että sen alareuna on kiinni taskun yläreunassa ja nauha on taskun keskilinjaan nähden keskellä. Nauhan tekstinä: SUOMEN PARTIOLAISET tai FINLANDS SCOUTER.

JÄRVIPARTIOINTI            

Sisämaassa, Suomen järvialueella suoritettavaa partiotoimintaa kutsuttiin ennen järvipartioinniksi. Nykyään kaikki ovat >meripartiolaisia ja toiminta on >meripartiointi

JÄRVIPARTIOLAINEN      tai vesipartiolainen on vanha nimitys nykyisestä >meripartiolaisesta.

JÄSENEDUT                        SP:n jäsenmaksun maksaneille on tarjolla erilaisia jäsenetuja >jäsenmaksu.

JÄSENKIRJA

JÄSENKOKOUS

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n korkein päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous. Jäsenkokouksen tehtävänä on valita toiminnanjohtaja ja määritellä partioiminnan suuntaviivat.

JÄSENLEHTI                        Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille toimitetaan >PARTIO-lehti.

JÄSENMAKSU

SP ja partiopiirit perivät yhdessä vuosittain jäsenmaksun, jonka maksaneet ovat täysivaltaisia lpk:n, piirin ja SP:n jäseniä. Jäsenmaksu sisältää myös Vakuutusosakeyhtiö Sampo Oyj:n partiovakuutuksen. Lisäksi jäsenmaksun maksaneet saavat muitakin jäsenetuja. Lippukunnat eivät yleensä peri erillistä jäsenmaksua, vaikka sekin olisi mahdollista.

JÄSENTUNNUS

JÄSENVAKUUTUS                            >Jäsenmaksu

JÄTEHUOLTO

JÄTKÄNKYNTTILÄ

Halkaistu pölli asetetaan pystyyn maahan ja puolikkaiden väliin asetetaan sytykkeet. Pöllin korkeus voi olla 20 - 60 cm. Pöllin päällä voi keittää vaikka retkikahvit. Jätkänkynttilä on samantyyppinen, mutta sitä ei halkaista kokonaan vaan sahataan ristikkäiset uurteet ylhäältä noin 10-20 cm korkeudelle maasta. Jk sytytetään - toisin kuin pölli - yläosastaan, jolloin palamisaika pitenee huomattavasti ja korkeuskin voi olla jopa metrin. Jk poltetaan usein useampia yhtaikaa niiden näyttävyyden takia ja niitä voi käyttää esim. kulkuväylien valaisemiseen. >Soihtu

JÄTTEET

JÄYNÄ                                  harmitonta partiopilailua, kepposia

JÄÄNASKALIT                 

Kahvaan kiinnitetty metallipiikki, jonka ansiosta jään pettäessä pääsee helposti avannosta ylös. Jäällä liikuttaessa mukana pitää olla aina jäänaskalit.

JÄÄTIKKÖ- JA VUORISTOVAELLUSKURSSI

Kurssi on tarkoitettu vähintään 18-vuotiaille asiasta kiinnostuneille.

KAAMOS                                             keskitalven pimein vuodenaika, jolloin valoisa aika päivästä on hyvin lyhyt.

KAAPELIMITTA                                merenkulussa pituusmitta = 1/10 mpk eli 185,2 m.

KAARI                                  Kehärakenne, joka tukee kylkilaudoitusta, kantta jne.

KAARTJÄRVI                     Hämeen partiopiirin koulutuskeskus >Kaartsalo on Lopella

KAARTSALO                     

Partiotyttöjen koulutuskeskus v xxxx - xxxx. Nykyisin Hämeen piirin koulutus- ja leirikeskus. Suomen Partiomuseon pirttikalusto on peräisin Kaartsalon koulutuskeskuksesta.

KAASUKEITIN

Kaasukeittimiä on monen eri kokoisia riippuen käyttötarpeesta. Vartion retkellä riittävä on pieni telineen sisältävä kaasukeitin, jossa voi valmistaa pieniä määriä ruokaa. Se ei ole toimiva kovin tuulisella säällä, kaatuu helposti, mutta on kevyt kantaa. >Retkikeitin. Iso kaasukeitin on taas leirejä varten, jossa valmistetaan isommalle osallistujajoukolle ruokaa. Keitin koostuu kaasupullosta, letkusta, suuttimesta ja keittotelineestä (keittojakkara), johon suutin voidaan kiinnittää.

 

KAATOKOLO

puuta kaadettaessa hakataan runkoon kaatokolo sille puolelle, jonne puun halutaan kaatuvan.

KAHVELI                                              haarukkapurje

KAIJA                                   rantalaituri

KAIKULUOTAIN

KAIRALAKKI                     >Väiski; patalakki, Väinämöisen lakki

KAJAKKI                                             Kajakki on kaksilapaisella melalla melottava katettu, alun perin eskimoiden merikäyttöön kehittämä alustyyppi. >Kanootti

KAJUUTTA                         Miehistön asuintila aluksessa. Veneen sisätilat.

KAKSILIPPUJÄRJESTELMÄ           >merkkiliput; >semafori-merkit

KAKSOISPOLVI                  Solmu; >Siansorkka

KALARAUTA                     moottoriveneen potkurin suojarauta

KALASTAJANSOLMU     käytetään kahden märän tai liukkaan siiman yhdistämiseen

KALEVALA-LEIRI                              SPPL:n leiri Lohjalla 6-15.7.1935

KALEVALAMALJA          

Tyttövartioille järjestetty kilpailu, jonka kiertopalkintona oli taiteilija G Baaerin suunnittelema Kalevala-aiheinen malja. Maljasta kilpailtiin vuosina   50-luvulla.

KALLE                                   messipojan yleinen nimitys

KALUSTOMESTARI                          >Kalustonhoitaja

KALUSTONHOITAJA       Kalustonhoitaja vastaa lpk:n retki- ja leirikalustosta

KAMIINA, KAMINA                        

metallista valmistettu lämmönlähde, jossa varauskyky vähäinen. Talviteltoissa käytetään lämmittimenä yleensä kamiinaa.                               

KAMMI                                                turvekämppä

KANDERSTEG                     Partiopoikien Euroopan alue omistaa Sveitsissä sijaitsevan partiokodin.

KANERVA PAULI OSSIAN

“Pali”, 05.09.1917 - 05.09.1991. Sosiaalineuvos, lainopin kandidaatti, Töölön Siniset. Hopeasusi no 41, 158 HePP piirinjohtaja, 1963 - 1974 SPJ:N ylijohtaja

KANGASALAN-LEIRI       SPPL 1930 Kangasala

KANNATUSJÄSEN

KANOOTTI                         

Kanootti on yksilapaisella melalla melottava intiaanien järvi ja jokireiteille kehittämä tavallisesti avoin alus. >Kajakki

KANOOTTILAKKI             >suikka

KANSAINVÄLINEN           ”Kansainvälinen”-nimellä kulki alkujaan partiolaisten käyttämä lierihattu eli BP-hattu.

KANSAINVÄLINEN PARTIORAHASTO

>Scout U Fund. Poikien Maailmanjärjestön kehtiysyhteistyörahasto

KANSAINVÄLINEN POSTIMERKKIPANKKI

>International Fellowship Stamp Bank, >Kansainvälinen postimerkkipankki, kerää postimerkeillä rahaa, josta saadut varat käytetään partiolaisten kehitysyhteistyöhön. Se on perustettu 1955. Tämä partiokiltalaisten (FOFSAG) toiminta hankkii varoja partiolaisten kehitysyhteisyöhön keräämällä, liottamalla ja lajittelemalla postimerkkejä, jotka sitten myydään ja rahat käytetään kehitysyhteistyöhön.

KANSAINVÄLISIÄ LAULUJA

mm. Tuulelta vastauksen saan.., Tää ystävyys ei raukene.., B-P spirit..,

KANSAINVÄLISYYS         Partio on kansainvälistä toimintaa, jota harrastetaan yli 150 maassa.

KANSAINVÄLISYYSKASVATUS

Partion kansainvälisyyskasvatuksella pyritään edistämään ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Kansainvälisyys on asennekasvatusta, tietoa, yhteistyötä ja omia kokemuksia. >Kehitysyhteistyö >projektit

KANSALLINEN EDUSTUSHUIVI   

>Edustushuivi

KANSALLISPUISTOT

>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka ovat määritelty yleisiksi nähtävyys alueiksi, joiden perustamisella halutaan suojella Suomelle tyypillisiä eloyhteisöjä eli maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön muodostamia kokonaisuuksia. Kansallispuistossa saa yleensä liikkua vapaasti paitsi moottorikäyttöisellä kulkuneuvoilla. Kansallispuistossa saattaa olla suljettuja alueita, joissa yleensä on määräaikainen täydellinen liikkumiskielto. Liikkumista voidaan lisäksi säädellä ja ohjata tiettyjä reittejä käyttäen.

KANSI                                   Venettä kattava, vaakasuora laudoitus. Veneen kansi, Täkki

KANSIVAHTI                      Merivahti, satamassa aluksen vartija.

KANTTIINI                          kioski, leireillä, kilpailujen ja tapahtumien yhteydessä pidettävä kioski

KAPULA                               Suomalaisen Partiopoikaliiton johtajalehti 19xx - 19xx

KAPYYSI                              aluksen keittiö, byssa

KARBIINIHAKA jousen avulla sulkeutuva kiinityshaka

KARDINAALIMERKKI     merimerkki, viitta

KARELIA-LEIRI 

Suomen Partiolaisten ensimmäinen kansainvälinen suurleiri Kolilla 1-10.8.1979. Leirinjohtajat Gunnel Palermaa ja Asko Rantti

KARHUNHAMMAS          >Kaukoretkimerkki

KARIMERKKI                     261

KARTTA                              maanpinnasta tai sen osasta piirretty pienennös

KARTTALAUKKU            

olkanauhalla varustettu laukku, jossa vaelluksen tai maastossa liikkumisen aikana säilytetään karttoja ja jossa yksi sivu on läpinäkyvää muovia.

KARVINEN ELLI SPTL johtaja 1941 - 1943

KARVINEN ERKKI

Erkki Jaakko Karvinen ”Ruskea”, 30.10.1904 Viipuri – 11.06.1981 Hki, KARPP piirinj., SPPL ja SPJ johtokunnan jäsen, Hopeasusi no:10

KASVATTAJA

Kaikkien partiossa toimivien johtajien katsotaan olevan kasvattajia, jotka käyttävät partion kasvatuskeinoja ja menetelmiä (>partiomenetelmä).

KASVATUSKEINOT          >Partiomenetelmä

KATAJAISET                     

Lippukuntanimitys. Katajaiset-nimen alkuperä ja merkitys juontaa Juhani Ahon kirjasta Katajainen kansani, joka tarkoittaa sitkeää, peräänantamatonta. Helsingissä toimi 1910-luvulla NMKY:n lippukuntia, mm Sörnäisten NMKY:n partio-osasto, joka oli kasvanut voimakkaaksi toiminnaltaan ja johtajien välille kasvoi kitkaa, joka kehittyi niin suureksi erimielisyydeksi, että koko lippukunta lakkautettiin. Lakkauttamisesta ei itse asiasssa kuitenkaan ollut kysymys, sillä se jatkoi toimintaansa, mutta uudella nimellä NMKY:n Katajaiset. Uudet johtajat halusivat olla partiolaisia vaikka "jouduimme taipumaan" sanoivat johtajat, mutta emme halunneet murtua.

KATOSVAATE                   >loue, >loude

KAUKOPURJEHDUSMERKKI

Vaeltajien ja partiojohtajien harrastusmerkki (taitomerkki). Vaatimuksiin kuuluu vaativa purjehdus, jonka aikana valitsemastaan aiheesta on tehtävä harrastustutkimus ja laadittava seikkaperäinen raportti varuste- ja muona-arvioineen. Merkki on kullanvärinen metallista valmistettu ruoriratas, jonka halkaisija on 15 mm ja joka kiinnitetään puseron oikeanpuolimaisen taskun laskokseen.

 

KAUKORETKIMERKKI

Kaukoretkimerkkejä ovat: >kaukopurjehdusmerkki (ruoriratas), >kaukomelontamerkki (majavanhäntä), kaukoretkimerkki (karhunhammas)

Vaeltajien ja partiojohtajien harrastusmerkkejä (taitomerkkejä). Vaatimuksiin kuuluu vaativa erävaellus, jonka aikana valitsemastaan aiheesta on tehtävä harrastustutkimus ja laadittava seikkaperäinen raportti varuste- ja muona-arvioineen. Merkki on luusta valmistettu karhunhammas, jonka pituus on 20 mm ja joka kiinnitetään puseron oikeanpuolimaisen taskun laskokseen.

KAULAHUIVI                      >partiohuivi, >huivi

KAUPINSAARI                   1932

KAUSSI                                

>kousa; köysisilmukan suoja. Spleissaamalla tehdyt köysisilmukat, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen kiinnittämiseen, armistetaan hankautumisen varalta kaussilla.

KEHITYSYHTEISTYÖ

Partiolaiset toteuttavat kehitysyhteistyötä varsinkin >Partiotyttöjen Maailmanliiton perustaman >Thinking Day Fundin ja >Partiopoikien Maailmanliiton perustaman >Scout U Fund'in rahastojen avulla. SP toteuttaa erilaisin >projektein ja tempauksin kehitysyhteistyötä.

KEINOSYDÄN                    

>Operaatio Keinosydän, jolla kerättiin 1960 varoja hengityshalvauspotilaiden hyväksi.

KEITIN                                  >retkikeitin, >trangia

KEITTOJAKKARA                             >Kaasukeitin

KEITTOVÄLINEET                             >Retkikeitin, >Kaasukeitin, >trangia

KEKONUOTIO                     >Nuotiotyypit

KEKSI                                    Venehaka

KELKKA                                               Palkeista tehty, haarukoin varustettu lavetti, jonka päällä vene on kölillään tuettuna maalla.

KELLOTELTTI                     teltta, engelsmanni; kartiomainen, korkea Englantilaistyyppinen telttamalli.

KELLUNTAPUKU                               Vesilläliikkujan yllä oleva asu, joka vedenvaraan joutuneen pitää pinnalla.

KELO                                     Kelopuu; pystyyn kuollut, hiljalleen lahoava puu

KELTAINEN SARJA                          partiotaitokilpailujen sudenpentusarjan nimitys

KENGÄT                                               >Jalkineet

KENIA                                  

BP kuoli 8.1.1941 84-vuotiaana kotonaan (PAXTU) Keniassa, Nyerissä, jonne hänet on myös haudattu.

KENKA                                                 puu- tai rautajalusta; mastokenkä, johon maston alapää on kiinnitetty.

KENTTÄPAKKI                  >pakki

KESKISALKO                      suuren teltan keskiosaa kannattava tukipuu.

KESKUSJÄRJESTÖ           

Partiolaisten keskusjärjestönä (kattojärjestö) toimii Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry.

KESKUSTOIMISTO           

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, partiotalo "OGELI:ssa", Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki

KETJULUKKO                     >sakkeli

KEULA                                  aluksen etuosa

KEULAPIIKKI                      Aluksen keulimmainen ruuma.

KEULAPUOMI                    Pukspröötti

KEULAPURJE                      fokka

KEULATUHTO                    keulaistuin

KEULAVANNAS                >vannas, ranka, föörsteevi; >Emäpuu päättyy keulassa keulavantaaseen.

KEURUU-LEIRI                    Tyttöjen leiri Pöyhölässä Keuruulla 1931

KEVÄTKATSELMUS        

>partioparaati, >partiomarssi , keväisin pidetty partioparaati, joka alkujaan pidettiin aina Yrjön-päivänä. Huhtikuun 23 päivä osoittautui kuitenkin usein melko kylmäksi kevätpäiväksi, joten se siirrettiin pidettäväksi toukokuun puolella. Määräajoin pidetään valtakunnallinen paraati eri puolilla Suomea.

KEVÄTKAUDEN ALOITUS/PÄÄTÖS s. 184

KEVÄTMESTARUUSKILPAILUT

SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. >Kilpasarjat: >vihreä- ja >oranssisarja

KIEHINEN                             Puusta veistetty sytyke. “kukonpyrstö”

KIEHISET                                              Vartionjohtajille tarkoitettu opaskirja

KIELA                                    Kahdeksikon muotoinen suopungin (tervattu ohut köysi) osa (köyden päässä)

KIERRÄTYS                         Kierrätys tarkoittaa, että tuotteen, esineen voi käyttää uudelleen tai uutena raaka-aineena.

KIERRÄTYSMERKKI        

Km tarkoittaa, että pakkauksen voi käyttää uudestaan raaka-aineena ja pitää toimittaa kierrätykseen.

KIHO                                      Leirin johtajistoon kuuluva partiojohtaja

KIINNITYSLENKKI                            >sakkeli

KIITOLLISUUDENMERKKI

SP:n myöntämä ansiomerkki, joka voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle ja tukijalle. Kiitollisuudenmerkki-nimellä on kulkenut on ollut käytössä jo 1910-luvulta alkaen. Sen malli ja jakoperusteetkin ovat vuosien myötä hiukan vaihdelleet.

KIKKI                                    Kikkitalja 253

KILJAVA                             

Koulutus-, leiri- ja kurssikeskus. 1954 Helsingin Partiopoikapiiri sai alueen Pääjohtaja Väinö Vähäkallion ostamana. Kämppärakennuksen suunnitteli arkkitehti Heikki Castrén, koulutuskeskusajatuksen isä. 25.9.1955 vihittiin Nurmijärven Kiljavannummella HPP:n koulutuskeskus käyttöön.

KILLAT

Lpk:n toimintaa tukemaan voidaan perustaa partiokilta. Myös veteraanipartiolaiset, jotka ovat vetäytyneet varsinaisesta aktiivi toiminnasta ovat perustaneet partiokiltoja eri puolille Suomea. Niiden tarkoituksena on ylläpitää partioveljeyttä ja edistää partiokulttuurin säilymistä.

KILPAILUJOUKKUE                          >pt-kisoissa määritelty kilpailuryhmä, >kilpailuvartio, >partiotaitokilpailut

KILAPILUNJOHTAJA       vastaa partiotaitokilpailun järjestelyistä

KILPAILURYHMÄ                             >partiotaitokilpailut, >kilapiluvartio

KILPAILUVARTIO            

Partiotaitokisojen kilapiluvartion sarja määräytyy vartiotyypin mukaan. Vihreä ja oranssi sarja: lpk:n luonnollinen vartio tai sen osa, jossa on viisi 10-16-vuotiasta jäsentä, joiden jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta.

Punainen ja sininen sarja: lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä ja yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.

Harmaa ja ruskea sarja: lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme vähintään 17-vuotiasta jäsentä.

Tytöt kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa. Pojat kilpailevat vihreässä, punaisessa ja harmaassa sarjassa. Yhteisvartiot kilpailevat poikien sarjoissa.

KILPASARJAT                    >pt-kilpailujen sarjat, >kilpailuvartio

KILTAPARTIOLAISET      Euroopan kiltapartiolaisten keskus >Grossarli sijaitsee Itävallassa

KIM

Kim eli täydelliseltä nimeltään Kimball O'Hara on Rudyard Kiplingin samannimisestä kertomuksesta, joka oli erään Intiassa palvelevan irlantilaisrykmentin kersantin poika. Hänen isänsä ja äitinsä kuolivat hänen lapsena ollessaan ja hänet jätettiin tädin hoiviin. Kaikki hänen leikkitoverinsa olivat alkuasukaspoikia ja siksi hän oppi runsaasti heidän taitojaan. Kim tutustui erääseen jalokivikauppiaaseen Lurganiin, joka huomasi hänen taitonsa ja antoi Kimille huomioimistehtäviä ja neuvoi häntä painamaan mieleensä pienet yksityiskohdat.

KIMIN HYMY

II-luokan merkkiä kutsutaan Kimin hymyksi. Merkki on metallinen alakaarteinen merkki, jossa lukee Ole Valmis tai Var Redo. Merkki on saanut nimensä hymyilevästä pojasta nimeltään >Kim. Kierrekoristeen päät ovat kääntyneet ylöspäin kuten partiolaisen suupielet, koska hän tekee velvollisuutensa hymyissä suin ja mielellään. Kimin hymyn alareunassa on köysilenkki solmuineen ja se muistuttaa päivän hyvästä työstä. “Kimin Hymyä” kannetaan puseron vasemman rintataskun laskoksen keskellä sekä I-luokan merkin kanssa sen alapuolella, jotka yhdessä muodostavat I-luokan merkin.

KIMIN KOE                         

Huomiokykyä, eri aistien käyttöä ja muistia testaava leikinomainen koe. Saanut nimensä >Kim nimisestä pojasta.

KIPINÄKURSSI                   tyttöjen johtajakurssi, lähinnä >pj-peruskurssia vastaava kurssi

KIPINÄMIKKO                   Huolehtii talviteltan lämmityksestä ja teltassa olevien turvallisuudesta.

KIPPARKURSSI

Kurssin edellytyksenä on 18 vuoden ikä, suoritettu pj-peruskurssi, veneenohjaajakurssin suoritus tai vastaavat tiedot sekä hyväksytysti suoritettu pääsykoe. Pystyy toimimaan partioaluksen päällikkönä avomerialueella ja hän hallitsee siellä tarvittavan merenkulun.

KIPPARINLAKKI                                Meripartiojohtajien päähinettä kutsutaan kipparinlakiksi.

KIPPARIVIIRI                      Kipparikurssin hyväksytysti suorittanut saa käyttää partiojärjestön kippariviiriä henkilökohtaisena viirinään.

KIRITAIVAL                        >pt-kisojen pikataival

KIRJANPIDON PERUSKURSSI

Kurssi on tarkoitettu aloitteleville lpk:n rahaston- ja taloudenhoitajille.

KIRKKOPYHÄ                     s 184

KIRVES

Kirves on yksi tärkeimmistä partiolaisen työvälineistä. Nykyisin valmistetaan jo pieniä ja kevyitä retkikirveitä. Kivessä pitää olla aina kirveensuojus silloin kun sen kanssa ei työskennellä.

KISALAKANA                    >partiotaitokilpailun ja suunnistuskilpailun >tapahtumakartta                   

KISÄLLI                                                >Kisällitason merkki

KISÄLLIMERKKI                                >Kisällitason merkki

KISÄLLITASON MERKKI

KIVISTÖ UUNO                  

Uuno “Ukko” Erland Kivistö, 30.03.1891 - 08.04.1962, "Ukko-Susi", Hopeasusi n:o 4. NMKY:n partioliiton johtaja 1931 - 1936

KLYYKA                                               >Hankain

KLYYSSI                                               >vetoura, haukku; köyttä johtava aukko

KLYYVARI                           Liivari, kolmikulmainen purje aluksen keulastaakissa.

KNAAPI                                                Knaappi; Hela, jonka ympäri aluksessa kiinnitetään köydenpäät.

KO-GI                                     >Kolmiapila-Gilwell eli >partiojohtajien jatkokurssi

KOGI-HUIVI                         >Kolmiapila-Gilwell-huivi

KOGI-KURSSI                      >Kolmiapila-Gilwell-kurssi

KOGI-NAPPULAT                              >Dinizulun kaulanauha

KOGI-TAPAAMINEN        >Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneiden tapaamistilaisuus

KOIJA                                    Makuusija, usein reunoilla varustettu.

KOIRASIN                            pidike; esim. koivunoksasta valmistettu haarukkamainen pidike.

KOKELAS                             >alokas

KOKKA                                                 keula; Aluksen tai veneen etummainen osa.

KOKKI                                   Vastaa ruuan valmistuksesta ja muonituksesta

KOKOUKSEN ALOITTAMINEN/LOPETTAMINEN

Vartiokokous

Vartiokokous aloitetaan jollain vartion itse kehittämällä menolla tai alkuseremonialla. Sen tarkoituksena on rauhoittaa kololle saapuneet vartioiltaan osallistujat ja todeta tavallaan yhdessä, että vartiokokousilta on alkanut.

Alkumenoihin liitetään usein vartion viiri (ks. vartion viiri), jonka ympärille kokoonnutaan ja huudetaan esimerkiksi vartion huuto. Illan päätösseremonia suoritetaan vastaavalla tavalla tai siihen voi liittää lisäksi lyhyen hiljentymishetken vj:n tai vja:n johdolla tai vaikka sisaruspiirin.

Sudenpentujen laumailta

Sudenpennuillakin on omat aloitusseremoniat, joihin liittyy usein oma yhteinen maskotti, jonka ympärille aloitus liittyy. Päätös tapahtuu esim. sisaruspiiriin ja lähtötervehdyksiin, jolloin johtajat muodostavat portin, jonka kautta jokaisen on kuljettava ja poistuttava kololta.

KOLKKA                              >kolkkanuoli

KOLKKAIN LAKI               Tottele - Älä hellitä. >Kolkkapoika

KOLKKAJOHTAJA            >kolkkapoikien johtaja

KOLKKALEIRI                    >kolkkapojille järjestetty leiri

KOLKKANUOLI                  jousiammunnassa käytettävä tylppäpäinen nuoli.

>Kolkkapojat saivat kokelastutkinnon jälkeen ryhtyä suorittamaan ns. nuolia. Kolkkanuolisuorituksia oli kolme. Kussakin nuolessa on 'kolmen kirjaimen vaatimukset': 1. nuolessa kolme t:tä (tarkkuus, taitavuus, terveys), 2. kolme a:ta (ahkeruus, alttius, avuliaisuus) ja 3. kolme p:tä (pelottomuus, puhtaus, pirteys). Eri alalta olevia >taitomerkkejä on 18.

KOLKKAOHJELMA           >kolkkapojille laadittu toimintaohjelma.

KOLKKAPARVI                  Kolkkapoikatoiminnan perusyksikkö, >kolkkatoiminta.

KOLKKAPOIKA

Vanha nimitys nyk. sudenpentupojalle; 7-10-vuotiaat. >Sudenpentutoiminnan historia. Kolkkain tunnus oli "Me tahdomme tehdä parhaamme", laki;" Tottele. Älä hellitä", lupaus; "Minä lupaan parhaani mukaan toteuttaa kolkkain lain ja olla joka päivä iloksi Jumalalle, kodille ja lähimmäisilleni. Nimitys kolkkapoika juontaa alkunsa oravanmetsästyksessä käytettyjen >kolkkanuolien nuorista kantajista ja etsijöistä, jotka itsekin hätyyttelivät puukalikoilla kolkkaamalla oravia ja myös kaloja; toimii jonkinlaisena nuijapäisenä lyömäaseena.

KOLKKAPOJAN LUPAUS

nyk. sudenpentulupaus; KOLKKAPOJAN LUPAUS

Minä lupaan parhaan kykyni mukaan toteuttaa kolkkain lakia ja olla joka päivä iloksi Jumalalle, kodille ja lähimmäisilleni

KOLKKATOIMINTA        

Kolkkapoikatoiminnan perusyksikkö oli parvi, joka koostuu 2-4 >pivosta. Kolkkatoimintaan osallistui alle 11-vuotiaat pojat (tytöillä >tonttutytöt, >tonttuparvi)

KOLMAS LUOKKA

Partio-ohjelman mukainen vaihe. >Luokkasuoritukset. Ennen III-luokkaa suorittava partiolainen oli ensi vaiheessa eli >alokas >partiolaiseksi nimittäminen.

KOLMEN PUUN RAKOVALKEA

                >Nuotiotyypit

KOLMIJALKA                     Kolmesta puusta tai riu'usta yläpäästään yhteen sidottu teline.

KOLMIAPILA     

Partiotytöt ottivat kolmiapilan tunnuksekseen heti partiotyttöliikkeen alettua. Se esiintyy jo Agnes Baden-Powellin kirjoittaman ensimmäisen partiotyttöoppaan kannessa. Kirja julkaistiin 1912. Kultainen Kolmiapila sinisellä pohjalla on partiotyttöjen tunnus (Partiotyttöjen maailmanjärjestön tunnus). Apilan kolme lehteä muistuttavat samoista asioista kuin >partioliljan kärjet, partiolain kolmesta kohdasta. Lehtisuoni on kompassineula, joka osoittaa partiotyön oikean suunnan - ylöspäin. Apilan lehdyköissä olevat tähdet muistuttavat partioihanteista ja -lupauksesta. Apilan alaosassa on rakkauden liekki, joka palaa jokaisen partiotytön sydämessä.

Hopeinen kolmiapila (hopealla päällystetty kolmilehtinen luonnonapila) on partiojohtajien jatkokurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi)suorittaneen partiojohtajan merkki. Kiinnitetään partiopuseron vasemman taskun laskokseen ylimmäiseksi (1984).

KOLMIAPILA-GILWELL  

>Kolmiapila-Gilwell kurssi

KOLMIAPILA-GILWELL KURSSI

Poikapartiojohtajilla oli aikoinaan oma jatkokoulutusohjelma, joka tunnettiin nimellä Gilwell-kurssi kun taas tytöillä vastaava nk. Kolmiapilakurssi. Kurssit yhdistettiin yhdeksi ja samaksi kurssiksi, jonka nimeksi tuli Kolmiapila-Gilwell-kurssi.

KOLMIAPILA-GIWELL-LEIRI

KOGI-kurssin suorittamiseen liittyy leiriosa, jolloin asutaan teltoissa. Leirin pituus on 9-10 vuorokautta. Ensimmäinen Gilwell-leiri Suomessa pidettiin Vääksyttä 1927. Leiriosalla ryhdytään käyttämään vihreää KoGi-leirihuivia siihen saakka kunnes kurssi on suoritettu. Leirihuivin takakolmiossa on ommeltuna KoGi-tunnus.

KOLMIAPILAMERKKI    

Hopeinen kolmiapila (hopealla päällystetty kolmilehtinen luonnonapila) on partiojohtajien jatkokurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi)suorittaneen partiojohtajan merkki. Kiinnitetään partiopuseron vasemman taskun laskokseen ylimmäiseksi (1984).

KOLMIAPILATUTKINTO

Tyttöjen ylin johtajatutkinto

KOLMIJALKA                     kolmesta riu'usta rakennettu teline, jonka yläpää on köytetty yhteen.

KOLO    

Partiolaisten kokoontumispaikkaa kutsutaan koloksi. Kolo pitäisi olla vain partiolaisten käytössä, sillä silloin sen voi sisustaa haluamallaan tavalla partiomaiseksi ja perinteiseksi. Luonnonmateriaalit ovat suosittuja ja seiniä koristaa erilaiset partioesineet, kuvat ja teelmät. Kalustona pirttikalustoa tai muu kestävärakenteinen kalusto. Jokaisella ryhmällä pitäisi olla käytössään oma suljettu säilytystila/kaappi, jossa on ryhmän kalleudet voidaan säilyttää. Tilan tulisi olla sellainen, että lattialla olisi tilaa myös leikkien toteuttamiseen ja liikkumiseen. Kololla pidetään pääasiassa laumaillat, vartion, vaeltajien ja johtajiston kokoukset. Tilan järjestää yleensä taustayhteisö tai tukiyhdistys, joko luovuttamalla jo olemassa olevia tiloja partion käyttöön tai vuokraamalla erilliset tilat. Ihanteellinen kolo sisältää ainakin yhden pienemmän huonetilan ja ison huoneen leikkejä ja muuta tilaa vaativaa toimintaa varten, varastotilaa jne. Luonnollisesti vesi, viemäri ja WC tilat.

KOLOEMÄNTÄ/ISÄNTÄ                 Vastaa kolon siisteydestä ja kunnosta

KOLOILTA                           partiolaisten kokoontumisilta >kololla

KOLONNA                           nyk. osasto

KOMPASSI                         

Suunnistusväline. Umpinainen lasi/muovikuorinen rasia, jossa herkän laakeroinnin varassa pyörii magneettineula, joka osoittaa magneettisen pohjoisnavan.

KOMPOSTI         

Maahan kaivettu syvä kuoppa johon haudataan maatuvat jätteet. Komposti voi olla myös ns. kompostori eli lähes umpinainen jäteastia, jossa jätteet mätänevät mullaksi.

KONFERENSSI                    Ensimmäinen partiopoikien kansainvälinen konferenssi pidettiin Pariisissa 22-29.7.1922

KONSTAPULI                      >perämies; >toinen perämies;

KONSTI                 >konstapuli

KOOKOSKÖYSI                  Köysilaji, joka on kova, mutta melko heikko.

KOPUKKA                           >lautta; vedessä kelluva puunrungoista rakennettu lautta.

KOTA                   

Majoite; Kota on ikivanha asumismuoto, jota varsinkin liikkuvat ihmiset ja usein paikkaa muuttavat käyttivät. Kota rakentuu rungosta, päällyksestä ja tulisijasta. Runko rakennetaan tavallisesti pitkistä rangoista, jotka sidotaan lähes yläpäästään yhteen ja levitetään alaosasta laajaan harusasentoon.  Rankojen tueksi voidaan sitoa erilaisia poikittain olevia tukipuita, jotka vahvistavat kotaa ja antaa mahdollisuuden kiinnittää sisäpuolelle erilaisia säilytystavaroita niihin. Runko peitetään puolikaaren muotoisella peitteellä, kankaalla, pressulla tai nahalla kuten alkuperäinen kota. Kodan keskiosaan rakennetaan tulisija, joka lämmittää kotaa ja toimii samalla ruuanlaittopaikkana.

KOULUTTAJA                    Partiolainen, joka osallistuu eri tehtävien kouluttamiseen lpk:ssa, piirissä tai SP:ssa.

KOULUTTAJAKOULUTUS

SP:n koulutusjärjestelmä sisältää myös partiojohtajien kouluttajakoulutuksen. Kurssin suorittanut voi toimia SP:n ja partiopiirien kouluttajatehtävissä. Koulutukseen kuuluu >Sampojen jatkokurssi, >Partiokouluttajakurssi ja >Koulutusohjaajakurssi

KOULUTTAJAKURSSIT   >Kouluttajakoulutus

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

SP:n laatima nousujohteinen menetelmä partiolaisten kouluttamiseksi johto- ja muihin tehtäviin. Esi-, perus-, täydennys-, jatko- ja kouluttajakoulutus.

KOULUTUSOHJAAJA      >Koulutusohjaajakurssin käynyt partiojohtaja.

KOULUTUSOHJAAJAKURSSI

Kuluu kouluttajakoulutusohjelamaan, joka on tarkoitettu KOGI-kurssin suorittaneelle partiojohtajalle, joka aikoo piirin koulutusohjaajaksi.

KOULUTUSVARTIO

KOURA                                 Ankkurin osa, joka ankkuroitaessa tarttuu pohjaan.

KOUSA                                 Kauha tai pakin kansi tai >kaussi

KOUSSI                 metallikoussi; narusilmukan sisävahvike

KOVASIN                            

Hioma aineesta, kuten alumiinioksidista, piikarbidista, hienosta saviliuoksesta tai hiekkakivestä muodostettu käsityökalu, jota käytetään metalliesineiden ja leikkuuterien viimeistelyssä ja teroittamisessa.

KRISTALLIPALATSI         >Crystal-Palace

KRONIKOITSIJA                Huolehtii vartion päiväkirjasta.

KRUUNU                              Useampisäikeinen naru voidaan päättää ns. kruunulla. >Köyden päättäminen.

KRYSSI                                  Luovi; kahden käännöksen välinen matka hankavastaista tuulta purjehdittaessa.

KRYSSATA                          Luovia

KRYSSÄTÄ                          Luovia

KUDU-TORVI                     

Kudu-torvi on tullut partiolaisille tutuksi >Brownsea- saaren ensimmäisestä leiristä >Jamboree- leireihin asti. >Matabelemiehet lahjoittivat sen BP:lle rauhanneuvoitteluissa 1896 Port Natal, >Matopo-vuorella. Samalla Matabelemiehet antoivat BP:lle nimen ">Impeesa", susi, joka ei koskaan nuku.

KUKKELI                             

Huppupäähine, muinaissuomalainen päähine; SPPL:n johtaja Vuolasvirta ehdotti vuonna 1937, että vaeltajille otettaisiin käyttöön oma lakki, ns. kukkeli, joka oli kartionmuotoinen suippo olkapäille ulottuva hattu, jonka etuosassa oli aukko kasvoille.

KUKONJALKA                   purjeveneen puomissa olevat ulokkeet.

KUKSA                                

Pahkasta tai puusta kovertamalla veistetty kuppi. Hyvän kestäävyyden kuksaan saa keittämällä se suolaliuoksessa.; >Partiokauppa Partiokuksa

KULKUVALOT   

Auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana käytettävät kiinteät valot; oikealla vihreä, vasemmalla punainen, mastossa valkoinen.

KULMANAUHAT

1918 otettiin käyttöön metallisten luokkamerkkien sijaan käyttöön ns. kulmanauhat, joita pidettiin vasemmassa hihassa. Aluksi luokkaa ilmaisivat värit ja pian ne muutettiin siten, että yksi kulmanauha vastasi II-luokkaa ja kaksi kulmanauhaa allekkain I-luokkaa. Kulmanauhat olivat voimassa vain lyhyen aikaa, vuoteen 1922 saakka.

KULTAJOUTSEN

Partiotyttöjen korkein ansiomerkki (ei jaeta nykyisin). Kultajoutsen voidaan myöntää poikkeuksellisen ansioituneelle naispuoliselle partiojohtajalle. KJ on kullasta valmistettu merkki, jota kannetaan kaulassa ketjussa. Merkki on suunniteltu 1930-luvulla ja ensimmäiset jaettu 1935..

 

KULTARANTALEIRI         NMKYPL leiri Naantalissa 1936, Luolanjärven alueella

KULTATUOLI                    

Kahden henkilön käsillä muodosta alusta, jolla voidaan kuljettaa esim. voittajaa, sankaria tai sairasta, loukkaantunutta.

KUMMELI                           

Valkoiseksi kalkittu tai maalattu kivinen tai muovinen merimerkki, joka helpottaa paikantamista. Kumpeli

KUNNIAMERKIT              

>Ansiomerkit; Kunniamerkkien ja ansiomerkkien eroista on käyty joskus keskustelua niiden eroavuuksista ja eräässä määritelmässä Ansiomerkit määriteltiin saaduiksi ansioista ja Kunniamerkit jostain huomattavasta tai merkittävät teosta, uroteosta, hengenpelastuksesta jne. Virallisia kunniamerkkejä ovat valtiovallan kolmen ritarikunnan merkit.

KUNNIANOSOITUS LIPULLA

Kun lippu tekee kunniaa, lipun kantaja laskee sen hitaasti eteenpäin 45 asteen kulmaan. Kunnianteon jälkeen lippu nostetaan rauhallisesti entiseen asentoon. Suomen lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislaulua esitettäessä, hautaussaatossa olevalle vainajalle sekä vainajaa siunattaessa ja hautaan laskettaessa.

KUNNIAPARTIOLAINEN

Erittäin ansioituneille henkilöille on myönnetty kunniapartiolaisen "arvonimi". Kunniapartiolaiset Suomessa: >Carl Gustaf Emil Mannerheim, 16.8.1919, >Pehr Evind Svinhuvud, 1931, >Anni “Tuikku” Collan, >Juho Kusti Paasikivi, >Alli Paasikivi, >Verneri "Pöpö",”Louhisusi” Louhivuori, >Sven E "Prigadis" Donner. Vuonna 2002 nimettiin kaksi uutta kunniapartiolaista: Metsäneuvos >Kata Jouhki ja Ministeri Helvi “Heli” Sipilä.

KUNNIATUOMIOISTUIN

Järjestöllä (nyk. Lippukunta) tai yhdistyksellä oli kunniatuomioistuin, joka puuttui epäpartiomaisiin tekoihin ja päätti toimenpiteistä.

KUNTOISUUSLILJA         

Vanha vasempaan rintataskun laskokseen Ilk:n merkin sijaan kiinnitettävä johtajapartiolaisen merkki.

KUOLEMA                          

Partioyhteisössä toimineen henkilön lähiomaisia muistetaan joko adressilla tai osallistutaan siunaustilaisuuteen, mikäli siunaustilaisuutta ei järjestetä ns. ‘hiljaisena’ eli vain omaisten läsnäollessa. .>siunaustilaisuus. Tapana on myöskin, että merkittävässä asemassa olleen partiojohtajan tai hyvin nuoren partiolaisen omaisia muistetaan heti suruviestin saavuttua kukkalaitteella ja osanotolla.

KUOLLUT                            

Partiolaiset käyttävät edesmenneen partiolaisen muistokirjoituksissa ja vastaavissa yhteyksissä merkintää, jossa ympyrän keskellä on piste, joka tarkoittaa jäljitysmerkkikielellä, maastomerkillä, “olen mennyt kotiin”.

KUPOLITELTTA Suosittu retki- ja vaellustelttamalli. Puoliympyränmuotoinen teltta.

KURKIAISTELTTI              teltta, A-teltti; vanha telttamalli; ns. harjatelttamalli (kurkiharja)

KURKIAURA                       >Operaatiolla kerättiin varoja CP-vammaisetn hyväksi v. 1967

KURSSI                                 Pohjoissuunnan ja aluksen kulkusuunnan välinen kulma.

KURSSIMERKKI tietyn kurssin suorittamista osoittava merkki

KUSTAA VAASA-LEIRI   Helsingissä seurasaaressa 1950 pidetty leiri, jossa vieraili myös >Lady Olave B-P.

KUSTANNUSLIIKE PARTIO

Pääasiassa partiokirjallisuutta kustantava yritys.

KUULA ENSIO

Ensio Lahja Rafael Kuula, 25.3.1907 Tre – 9.7.1988 Hki, SP ja SPP liitonjohtaja, HEPP piirinjohtaja, Hopeasusi no:18.

KYNSIPUU                           teltan kynnyspuu

KYNSISOLMU                     >jalussolmu, >lippusolmu

KYYKKYISTUNTA             Partiolaisen on opittava levähtämään mm. kyykkyistunnalla.

KYÖKKI                                Keittiö; >Leirikeittiö

KÄDEN TAIDOT                Osaa valmistaa käsin esineitä ja muita toiminnassa tarvittavia hyödykkeitä

KÄMPPÄ             

Vaatimaton asuinsija, mökki, talo. Tosin kämppä nimitystä nykyään käytetään jo huomattavan suuristakin, hienoista ja runsasvarusteisista rakennuksista. Partiolaisten käyttämä yleisnimitys metsässä, erämaassa tai kaukana asutuksesta sijaitsevasta rakennuksesta.

KÄMPPÄISÄNTÄ/-VOUTI

vastaa retkeilykämpän, majan, mökin, rakennuksen käytöstä ja kunnossapidosta.

KÄPÄLÄVAIHEMERKIT

Sudenpennut saavat eri vaiheita suoritettuaan >vaihemerkkejä. Sudenpentujen ohjelma rakentuu neljästä eri vaiheesta, jotka ovat Pikkuhukka, Hukka, Susi ja siirtymävaiheesta. Vaiheen suoritettuaan hänellä on oikeus kantaa vaihesuoritustaan vastaavaa vaihemerkkiä puserossaan. Vaihemerkit ommellaan sudenpentupuseron vasempaan rinnukseen.

 

KÄRKIKORISTE

Lipputangon päässä käytetään ns. kärkikoristetta. Se on tavallisesti sipulinmuotoinen nuppi, mutta se voi yhtä hyvin olla varta vasten valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa.

KÄSILUOTI                          mittta: Käsiluodin avulla mitataan veden syvyyttä.

KÄTTELY

Partiolainen kättelee aina toista partiolaista vasemmalla kädellä. Tapa perustuu vanhaan Afrikkalaiseen tapaan, jossa Zulusoturit kantoivat suojaavaa kilpeä vasemmassa ja keihästä oikeassa kädessä. He laskivat kilven maahan (poistivat suojauksensa) ja tervehtivät vasemmalla kädellä halutessaan osoittaa luottamusta. Tällä viestitetään toiselle sydämellisyyttä, sillä vasen käsi on lähempää sydäntä.

KÄYMÄLÄ                          >latriini, riukula; Leirin WC

KÄYTÄNNÖN OSA          

>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu n.1-2 vuotta kestävä käytännön osa, jossa kurssilainen suorittaa ja harjoittelee johtamistaitojaan. Jaksoon liittyy kirjallinen osuus - raportointi, joka hyväksytyksi tultuaan mahdollistaa erilaisten KoGi-tunnusten käyttämisen.

KÄYTÖKSEN KULTAINEN KURSSI              Kurssi on tarkoitettu vaeltajille, jossa harjoitellaan hyviä käytöstapoja.

KÖKSÄ                                 Indari; leirin kokki

KÖLI                                     

Purjeveneen emäpuusta lähtevä metallipainoin varustettu evä, joka estää veneen sortumisen tuuleen = kaatumista

KÖLILAATIKKO                                Laatikko, jonka sisällä nostoköli liikkuu.

KÖNGÄS                                               voimakas, vaahtoava vesiputous

KÖYDEN PÄÄTTÄMINEN

>Rihmaus; Köyden pään purkautuminen estetään päättämisellä eli rihmauksella.

KÖYSI                                   

naru; hamppu-, manilla-, kookos- ja sisal-köysi valmistetaan ko. kasvin raaka-aineesta kiertäen punomalla. Köyttä valmistetaan myös muovipohjaisista raaka-aineista.

KÖYSIPAARIT                    >Paarit

KÖYSISTÖ                           >Takila

KÖYTÖS              

Köytöksiä käytetään köysien, touvien ja puiden kiinnittämiseen toisiinsa. >Risti-, >pukki-, heitto- ja >yhdysköytös ovat tavallisimpia köytöksiä. Usein juuri leirirakennelmat tehdään köytöksiä käyttäen. Köytöskierroksia tehdään useita ja jokainen kierros kiristetään tiukkaan. Varsinaisen köytöksen jälkeen tehdään vielä muutama kiristyskierros ja köytös lopetetaan poikkipuuhun tehtävällä siansorkalla.

LA-PUHELIN                        >La-radiopuhelin

LA-RADIOPUHELIN          Lyhytaaltopuhelin; aluksen viestiliikenteessä käytettävä yhteydenottoväline

LAATTA                              Lasta, purjeen reunan tuki

LAAVU

Majoite. Laavussa voi yöpyä niin kesällä kuin talvellakin. Ennen laavu rakennettiin havuista, nykyisin käytetään kankaasta tehtyä katosta, jossa yksi sivu on avoin ja katto viisto. Laavu edessä voidaan pitää yövyttäessä nuotiota tai rakovalkeata.

LADY OLAVE  B-P              >Olave Baden-Powell.

LAITAMYÖTÄINEN          Tuuli, joka puhaltaa jommaltakummalta puolelta yli aluksen peräkulman.

LAIVALUUTA                     Huosin; Laivan, veneen puhdistamiseen tarkoitettu luuta

LAIVAPÄIVÄKIRJA          lokikirja

LAIVAPÄÄLLYSTÖ           Meripartiolippukunnan tai meripartioleirin johtajisto.

LAIVUE                 Meripartiolaisten käyttämä nimitys partio-osastosta.

LAMPPUÖLJY                     Myrskylyhdyssä ja öljylampuissa käytettävä polttoaine.

LAPA                                     airon osa

LAPASET                             >villakäsineet

LAPINHÄME                       Hämeen Partiolaisten omistama leirialue Saariselällä

LASARETTI                         Sairaala; leirisairaala

LASKIMOHAAVA

Haava on melko suuri ja vuoto tasaista, joskus runsastakin. Aseta laskimohaavaan päälle tiukka sidos puhdistamisen jälkeen. Paina viiltohaavan pinnat yhteen ennen siteen laittamista. salva estää sidettä tarttumasta haavaan kiinni.

LASTA                                  purjeen reunan tuki

LASTOITUS                         Loukkaantuneelle tehtävä tuki ja sidos.

LATERAALIMERKKI        väylämerkki

LATRIINI                              Höndäri, riukula = leiri WC

LATTA                                  purjeen reunan tukija

LAULULEIKIT

LAULUT                               >partiolaulut; >leirilaulut, >ruokalaulut, >nuotiolaulut, >iltalaulut, > iltanuotiolaulut

LAUMA                                Sudenpentujen muodostama ryhmä (10-20). Lauma voidaan jakaa pentueisiin.

LAUMAILTA

Laumailta voi noudattaa hyvin perinteistä kaavaa. Laumailtaa johtaa laumanjohtaja tai sudenpentujohtaja. Kokous alkaa täsmällisesti sovittuna aikana, jolloin suoritetaan alkumenot (huuto, viirimenot, laulu, rauhoittuminen), uusien asioiden opettelua, kilpailuja, partiopuuhailua, yhteistä suunnittelua, loppumenot (huuto, laulu, tarina, rauhoittuminen, hiljentyminen).

 

LAUMAN KOKOUS                           >Laumailta

LAUMAN MASKOTTI      laumalla voi olla yksi yhteinen maskotti, joka on aina lauman mukana.

LAUMAN MERKKI                            >laumatunnus

LAUMAN NIMI                 

lauman tärkein tunnusmerkki on sen nimi. Se voi liittyä paikkakunnan historiaan, satuun, tarinaan, lpk:n nimeen, lauluun tms. Usein se kuitenkin kuvaa jotain eläintä.

LAUMAN TUNNUS                           >laumatunnus

LAUMANJOHTAJA                          Sudenpentulaumanjohtaja. Laumanjohtajakurssin suorittanut partiojohtaja.

LAUMANJOHTAJANEUVOSTO (LJN)

Sudenpentuosaston johtajaryhmä, joka suunnittelee ja vastaa lippukunnan sudenpentutoiminnasta.

LAUMANJOHTAJIEN JATKOKURSSI         

>Akelakurssi; tarkoitettu pj-peruskurssin käyneille lippukunnan sudenpentuosaston johtajille tai sellaisiksi aikoville, jotka ovat suorittaneet lj-pk:n tai omaavat vastaavat tiedot.

LAUMANJOHTAJIEN PERUSKURSSI

Kurssi on tarkoitettu laumanjohtajiksi aikoville tai jo muutaman vuoden toimineille 15 vuotta täyttäneille.

LAUMANJOHTAJIEN VIHJEPÄIVÄT

Vihjeitä ja ideoita kaikille sudenpentujen kanssa toimiville johtajille.

LAUMATUNNUS

Sudenpentulauman oma tunnus, kangasmerkki, joka suunnitellaan itse. Se ommellaan sudenpennun oikeaan hihaan n. 3 cm olkasaumasta. Taitomerkkien yläpuolelle.

LAURENZIA                        Suosittu leikki.

LAUTTA                                               >kopukka, >donitsi; vedessä kelluva ihmisiä tai tavaroita kuljettava tilapäinen kuljetusväline.

LAUTTANUOTIO                               >Pinonuotio

LAUTTASAAREN LEIRI

FSSF:n leiri Helsingin Lauttasaaressa 1934, jossa vieraili mm. presidentti Svinhuvud ja Ruotsin prinssi Gustav Adolf..

LEE                                         Suojan puoli, alahanka

LEHMÄNSELKÄ Teltta, jonka harja on pahasti notkollaan.

LEHTI                                    >Lippukuntalehti

LEIJONANMETSÄSTYS   Yleisimpiä partioleikkejä

LEIKIT                                  

>kim-leikki >tutustumisleikki, >liikuntaleikit, >laululeikit; partiotoiminnan yksi oleellisimmista opetus- ja koulutusmuodoista on leikin avulla tapahtuva koulutus ja oppiminen.

LEIPÄLÄPYSKÄ vanha nimitys >BP-hatulle; >lierihatulle

LEIRI

Partioleiri on lippukunnan vuosittainen kohokohta. Leiriksi kutsutaan pidempää kuin viikonlopun pituista yleensä teltoissa yövyttävää tapahtumaa. Leiri on koulutustapahtuma niin leiriläisille kuin johtajillekin. Leirejä voi olla mihin vuodenaikaan tahansa esim. talvileiri, kesäleiri tai vaikkapa joululeiri. Lerin kokoakaan ei ole mitenkään määritelty, mutta pienempiä leirejä ovat lippukuntaleirit ja suurimpia kansainväliset Jamboree- tai suurleirit, joissa saattaa olla tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia osanottajia. Suurleirit muistuttavat jo toiminnoiltaan pientä kaupunkia, jossa on vesijohdot, kahvilat, kaupat, museot, sähköt, lämmintä pesuvettä jne. Ympäristövaatimukset lisäävät paineita edelleen kehittää leirien infrastruktuuria, joten ehkä tulevaisuudessa vesijohdon kyljessä kulkee myös viemäri, joka kuljettaa jäteveden puhdistamolle.

LEIRIASU                                             >Leiripuku

LEIRIHYGIENIA

Leirillä hygieniasta eli puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen on tavallista tärkeämpää, koska leirioloissa bakteerit voivat nopeasti levitä. Säännöllinen peseytyminen ja käsien pesu ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen ovat ehdottomia toimenpiteitä, jotka pitää kaikkien suorittaa. Myös ruokailuastioiden huolellinen peseminen estää bakteerikannan syntymistä. Huolehditaan, että märät vaatteet kuivataan ja tuuletetaan. Leirille määrätään johtaja, joka vastaa leirin hygieniasta, antaa määräyksiä ja ohjeita erilaisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

LEIRIJUMALANPALVELUS

Jokaisella suuremmalla leirillä pidetään ainakin yksi yhteinen Jumalanpalvelus, johon kaikki leiriläiset osallistuvat. Jumalanpalvelus suoritetaan ulkona leirialueella tai lähimaastoon rakennetussa >leirikirkossa.

LEIRIKASTE

Ensimmäistä kertaa leirille osallistuville järjestetään leirikaste. Leirikaste sisältää jotain yllättävää, ennakoimatonta, jännittävää, mutta partiomaista hauskaa. Ennen suoritettiin leiriläiseksi julistaminen.

LEIRKEITTIÖ                       Kyökki; paikka, jossa valmistetaan >leiriruoka

LEIRIKIRJE

LEIRIKIRKKO                     

Leirialueelle tai leirialueen välittömään läheisyyteen, yleensä taivsalle rakennettu leirikäyttöön vihitty kirkko.

LEIRILAULU                        Leirilaulun on kirjoittanut Eino Leino Ja säveltänyt Armas Launis v. 1917

LEIRILAULUT                    

>partiolaulut, >laulut; Joillekin suuremmille leireille sävelletään ja sanoitetaan oma leirilaulu, mutta tavallisimpia leirillä laulettavia lauluja ovat mm.:

1. Tiedätkös miksi leiriläinen oon...,

2. Nyt laulan tästä taipaleesta...

3. Meill on metsässä nuotiopiiri..

4. Tänne polkumme johtaa

5. Missä kaukana on länsi (Sandy)

6. Ootko kulkenut sä sadepilven alla

7. Mandoliinimies

LEIRILÄISEN KIRJA

Leirille osallistujalle ennen leiriä toimitettava opas, joka sisältää tiedot leiristä. Leirikirja sisältää alkusanoja, tietoja leirin johdosta, leiripaikasta, leiriohjelmasta, leirisäännöistä sekä antaa ohjeita, neuvoja ja vastauksia leiriin liittyviin kysymyksiin.

LEIRIMERKKI

Suuremmille leireille valmistetaan kankainen tai metallinen merkki, jossa leirin tunnus, vuosi ja mahdollisesti nimi. Ennen metallinen leirimerkki kiinnitettiin nahkaiseen >partiovyöhön tai >kävelykeppiin (>partiosauva) ja kankainen merkki joko >reppuun tai >rinkkaan merkiksi osallistumisestaan leirille. Nykyisin on tapana ommella kankainen leirimerkki >partiopuseroon oikean taskun yläpuolelle, jossa sitä pidetään kalenterivuosi tai seuraavaan tapahtumaan, josta saadaan uusi merkki tilalle.

LEIRINJOHTAJAKURSSI

Kurssi on tarkoitettu tuleville leirinjohtotehtävissä toimiville partiojohtajille.

LEIRIOHJELMA

LEIRIOLYMPIALAISET

perinteiseen leiriin, varsinkin kesäleiriin kuuluu leiriolympialaiset, jossa kilapillaan partiomaisesti yksilöin, parein vartioin jne.

LERIOSA                              

>Partiojohtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssiin kuuluu n.10 pv. mittainen leiriosa, jossain partion koulutus- tai leirikeskuksessa.          

LEIRIPAITA

Paitakankaasta valmistettu lyhythihainen kauluspaita, jossa on samanlaiset rintataskut kuin partiopuserossa. Leiripaitaan voidaan kiinnittää >järjestötunnus, >osanottomerkki, >paikkakuntatunnus ja >piiritunnus sekä ulkomailla oltaessa >valtakuntatunnus.

LEIRIPORTTI                      

jokaisella leirillä pitää olla leiriportti, joka ilmaisee selvästi mistä varsinainen leirialue alkaa ja josta poistumiseen leirin aikana tarvitaan lupa. Leiriportti kuuluu varsinaisiin leirirakennelmiin, joka myös antaa ensivaikutelman leiristä ja siksi se pitää rakentaa huolellisesti ja taiten.

LEIRIPUKU                          

Väiski käytetään leiripäähineenä. Pojilla ei varsinaisesti ole ollut erillistä leiripukua, mutta sen sijaan tytöt ovat käyttäneet vaalenasinistä lyhythihaista leninkiä, jonka kanssa käytettiin sinistä leirihattua (malli kuten venelakki). Lisäksi keittiössä työskentelevillä oli leirihameen päällä esiliina.

LEIRIRAKENNELMAT

Kaikki ennen leiriä ja leirin aikana ja leiriin liittyviä rakennelmia kutsutaan leirirakennelmiksi. Ne voivat olla isoja katsomoita, kulisseja, rakennuksia tai vartion leirin aikana rakentamia pieniä rakennelmia kuten pöytiä, roskalaatikoita, ilmoitustauluja, keittokatoksia, kuivatustelineitä jne. eli kaikkea sitä mitä leirin aikana tarvitaan todelliseen käyttöön. Rakennelmat pyritään tekemään partiomaisesti käyttäen mahdollisimman vähän ruuveja ja nauloja. Rakentelu on yksi partiokoulutuksen muoto, jota nimenomaan leirillä harrastetaan.

LEIRIRAKENTAJA                             Lpk, piiri- ja suurleirien leirirakennelmien (suuret rakennelmat) rakentajat >Liitto

LEIRIRIPPIKOULU             

partiorippikoulu, jossa kaikki osallistujat ovat partiolaisia. Niitä toteutetaan vuosittain leiri-, vaellus-, matka tms. Muodossa ja jotka ovat hyvin suosittuja. Isosina saattaa olla tuttuja vartion-, vaeltaja- tai partiojohtajia.

LEIRIRUOKA                       >Leirikeittiössä, nuotiolla, >trangiassa tai esim. >veturissa valmistettu ruoka.

LEIRISAUNA

LEIRISAIRAALA                                >Lasaretti

LEIRISÄÄNTÖ

Kaikilla leireillä on omia leirisääntöjä, joihin tutustumisen voi aloittaa jo lukemalla tarkasti ns. >leiriläisen kirjaa, jossa yleensä osa leirisäännöistä on valmiiksi painettuna.

 

LEIRITOTEEMI   

Ennen lähes joka leirillä rakennettiin leritoteemi. Se kuvioitiin taidokkain kaiverruksin, merkein ja kirjaimin. Toteemi pystytettiin leirin arvokkaimmalle paikalle, jonka ympärillä suoritettiin erilaisia toimintamenoja ja seremonioita. Leiritoteemin uskottiin tuovan leirille myös hyvää onnea - kuten aurinkoisia leiripäiviä.

LEIRIVUODE

Lerivuoteen alustana pitää olla maavaate tai kuten nykyään solumuovista valmistettu lämmin makuualusta. Jos leirillä on joutilasta aikaa niin itselle voi rakentaa riu'uista vakka leirisängyn. Sen pohjaksi voi solmia narusta verkon, jonka päälle sitten asetetaan makuualusta ja makuupussi.

LEIRIVÄISKI                        >Väiski, “Väinämöisen” lakki

LEMLAX                                               FSSF-leiri 1951

LENSSI                                  Myötätuuli

LENTOPARTIOINTI           >Ilmailupartiointi

LEON LENKKI                    

Perinteikäs kansallinen Hämeessä vuosittain järjestettävä >harmaan sarjan partiotaitomestaruuskilpailu, joka on saanut nimensä Leo R. Böökin mukaan.

LEPUUTTAJA 

Viilari, iskunvaimentaja, fendari; esine, joka ripustetaan aluksen kupeelle estämään sitä hankautumasta toista alusta tai laituria vasten.

LETTU                                  

räiskäle, plätty, lätty, ohukainen; jauhosta, kananmunasta, suolasta ja vesi/maito sekoitteesta valmistettu juokseva taikina, joka paistetaan hyvin rasvatussa >lettupannussa tai >räiskälepannussa.

LETTUPANNU                    >räiskälepannu; pannu, jossa >lettu, räiskäle paistetaan.

LEVANKI                              Metallitanko tai kisko, johon purje jalustetaan, myös täkkiharjan, kansiharjan toinen nimitys.

LJN                                         >Laumanjohtajaneuvosto

LIBERATH EBBE Ruotsin partioliiton johtaja sen alusta elämänsä loppuun 1912-1937

LIEHUVAT VÄRIT              >Partioheraldikkojen jäsenlehti. Partioheraldikot on perustettu 1972

LIERIHATTU                      

>Hattu Partiojohtajat käyttävät lierihattua eli >BP-hattua. Lierihattu oli kuitenkin myös vartioikäisten päähine, jota käyttivät niin pojat kuin tytötkin.

LIESMA                                Purjeen reunaan vahvikkeeksi ommeltu köysi.

LIFTAUSVAELLUS            >footloose;

LIIKKAUSHANSIKAS      

Purjeen ompeleihin käytettävä kädessä pidettävä apuväline jolla neula työnnetään ommeltavan materiaalin läpi

LIIKKI                                    liesma, pallekäysi; Purjeen reunoihin vahvistukseksi ommeltu köysi.

LIITOT                                   >Partiojärjestöt

LIITTO                                  

Erään kokeneen partiojohtajaryhmän muodostama työteliäs johtajajoukko, joka suunnittelee, rakentaa ja purkaa suurleirirakennelmia.

LIIVARI                                 >Klyyvari

LIIVIT                                    >Melontaliivit, >Veneilyliivit, >Pelastusliivit

LILJA                                    

>Partiolilja; Partiopoikien Maailmanliiton tunnus. Valkoinen edustaa puhtautta ja liila johtajuutta. Liljan kolme lehteä edustavat partiolupauksen kolmea pääkohtaa, Ympäröivä köysi merimiessolmuineen symboloi maailmanlaajuista partiopoikien yhteyttä.

LINJAMERKKI                    merimerkki

LINTU                                   

Partiojohtaja, joka on käynyt Ko-Gi-kurssin (>Kolmiapila-Gilwell-kurssi). Lintuja ovat Käki, Närhi, Varis

LINTUKANSA                     >lintu

LIPPU

Jokaisella lippukunnalla on lippu. Lippu ja huivimerkki sisältävät usein samat värit ja symbolit. Lippua käytetään kaikissa juhlatilaisuuksissa, joihin lippukunta osallistuu. Niitä ovat mm. lpk:n vuosikokoukset, lupauksenantotilaisuus, merkkipäiväjuhlat, paraatit, leirit jne. Lippua on käsiteltävä huolellisesti ja arvokkaasti. Lipun kantajilla tulee olla aina valkoiset hansikkaat kädessään (ks. Lippumenot). Lipputanko on joko puunvärinen tai valkoinen ja yleensä purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen suunniteltu ja valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytys vitriinin lipulle.

LIPPUAUKEA                     

lippuaukio; leirin keskeinen paikka, jossa tapahtuu lipunnosto ja -laskutapahtumat. Lippuaukea voi olla myös lähellä leiriporttia, jos kysymyksessä on esim., jokin suurempi leiri eikä sopivaa aukeaa paikkaa löydy läheltä.

LIPPUJEN SIJOITUS

Suomen lippu on aina arvokkaimmalla paikalla. Kannetaan ensimmäisenä, sijaitsee aina keskimmäisenä, kahdesta lipusta katsojasta vasemmalla 4+6 ja muuten heraldiikan sääntöjen mukaan

LIPPUJÄRJESTELMÄ        >kaksilippujärjestelmä

LIPPUKIRJA

Lipusta olisi hyvä valmistaa erityinen lippukirja, jossa on selvitys lipun hankkimisvaiheista, heraldinen selitys, lipun kuva ja maininta lahjoittajista, valmistajasta ym. Kirjaan voidaan myöhemmin liittää lisäksi naulaustilaisuuden kulku, lipun vihkimistilaisuus ja osanottajat sekä myöhemmin muita lippua koskevia tapahtumia. Siihen voi tehdä myös lippukunnan pienoislippujen saajista luettelon aika- ja numerojärjestyksessä.

LIPPUKUNNAN ANSIOMERKIT

Lippukunnat voivat valmistaa itse omia ansiomerkkejä, joita jaetaan lpk:n määrittelemin perustein. Yleisimpinä ansiomerkkeinä käytetään rintamerkkiä, jossa esiintyy jokin lpk:n symboli. Käytössä on myös ansiomitalisarja nauhoineen. Merkit ovat yleensä pronssinen-, hopeinen- ja kultainen ansiomerkki tai mitali.

LIPPUKUNNAN KOKO

B-P kirjoitti aikanaan, että lpk:n vahvuus ei saisi olla suurempi kuin 32:"Pidän tätä määrää hyvänä, koska olen itse poikia kouluttaessani todennut, että 16 on suunnilleen suurin määrä, jonka kanssa tulen toimeen, kun tarkoitukseni on löytää ja tavoittaa kunkin yksilöllinen luonne. Katson toisten olevan kaksi kertaa kyvykkäämpiä ja niin päädyin 32:een.

LIPPUKUNNAN LIPPU     

Jokaisella lippukunnalla pitää olla oma lippu. Lipun hankkiminen on usein kallis hankinta, mutta se hankitaan kuitenkin melko pian lpk:n perustamisen jälkeen. Lippu ja huivimerkki sisältävät usein samat värit ja symbolit, niiden heraldiikka on yhtenevä. Lipun heraldiikka (kuten myös huivimerkki) perustuu usein lippukunnan kotipaikkakuntaan, sen historiaan, sijaintiin tai lpk:n nimeen. Lippua suunniteltaessa on tärkeää, että johtajat tai suunnittelija on yhteydessä >partioheraldikkoihin ja SP:n >tunnustoimikuntaan, joka lopullisesti hyväksyy suunnitelman. Lippua käytetään kaikissa juhlatilaisuuksissa, joihin lippukunta osallistuu. Niitä ovat. Mm. vuosikokoukset, lupauksenantotilaisuus, merkkipäiväjuhlat, paraatit, leirit jne. Lippua on käsiteltävä huolellisesti ja arvokkaasti. Lipun kantajilla tulee olla aina valkoiset käsineet kädessään. Lipputanko on joko puunvärinen  tai valkoinen ja usein purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen vartavasten valmistettu kärkikoriste, jolla vai olla oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytysvitriinin lipulle.

LIPPUKUNNAN MERKKIPÄIVÄT

Lippukunnalla on vuosittain monta juhlapäivää. Tärkeimmät niistä ovat luonnollisesti lpk:n perustamispäivä, vuosikokouspäivä, Muistelemispäivä, Yrjön päivä, Itsenäisyyspäivä jne. Päivä sisältävä hyvin erilaista ohjelmaa eri lippukunnissa, mutta tärkeintä on, että oman lpk:n perinteet tulee täytettyä ja otettua huomioon.

LIPPUKUNNAN NIMI

Perustamiskokouksessa lippukunnalle annetaan nimi. Se liittyy yleensä paikkakuntaan, sen historiaan tai sijaintiin tai se voi olla partiomainen. Nimi on tärkeä lippukunnan hengen luojana. Uusi nimi tulee tarkistaa SP:stä ettei ole toista samannimistä.           

LIPPUKUNNANJOHTAJA

Lpk:n hallituksen tai johtajaneuvoston puheenjohtaja riippuen millainen organisaatio lpk:lla on. LPKJ vastaa lpk:n toiminnasta yhdessä hallituksen tai johtajaneuvoston kanssa. LPKJ:n on oltava täysi-ikäinen (18 v.). Hänelle on oma koulutuksensa >lippukunnanjohtamiskurssi.

LIPPUKUNNANJOHTAMISKURSSI

Kurssi on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille partiojohtajille, jotka ovat kiinnostuneita lpk:n johtamisesta.

LIPPUKUNTA

Lippukuntanimitys otettiin käyttöön 1937, johon saakka lippukuntia nimitettiin järjestöiksi. J nimitys pikkuhiljaa ymmärrettiin koko maata kattavaksi nimitykseksi, koska oli olemassa Suojeluskuntajärjestö, Kaasusuojelujärjestö jne., joten sekaannuksen välttämiseksi päätettiin ryhtyä käyttämään nimitystä lippukunta partion paikallisena yksikkönä. Perusteluna oli myös, että sillä on historiallinen pohjakin vanhimpana suomalaisena jalkaväen joukko-osastonimityksenä. Ratsuväen yksikkönä sen sijaan oli ”lipullinen”. Nimitys lippukunta, kuvaa erinomaisesti sitä joukkoa, joka kerääntyy oman lippunsa ympäri ja se jättää joukon suuruudenkin rajoittamatta. Lippu on aina jonkin aatteen, ihanteen tunnusmerkkinä.

Partiolippukunta. Partiotoiminnan paikallinen perusyksikkö. Sen tarkoituksena on edistää partiolaisten myönteistä kokonaiskehitystä ja se pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan partiokasvatuksen muodoin, joihin kuuluvat kansainvälinen, kulttuuri-, raittius-, uskonnollinen ja yhteiskunnallinen kasvatus ja joita toteutetaan johtajakoulutuksen, kokousten, kurssien, leirien ja retkien avulla. Lippukunta antaa tarvittavan taustatuen, koulutuksen ja ohjauksen, jotta siihen kuuluvat pienryhmät voivat hoitaa varsinaista partion kasvatustehtävää. Lippukunnat voivat olla, joko nk. maapartiolippukuntia, jolloin ne suorittavat maapartiolaisille suunniteltua partio-ohjelmaa tai meripartiolippukuntia, jolloin ne puolestaan suorittavat meripartiolaisille suunniteltua meripartio-ohjelmaa. Jotkin suorittavat omaa ns. eräohjelmaa (esim. eränkävijälippukunnat) Osa ohjelmasta on molemmilla sama. Lippukunnan toimintaa koskevat päätökset tulee tehdä itsenäisesti lippukunnan yleisissä kokouksissa ja johtajaneuvostojen kokouksissa.

Lippukunnan koko voi vaihdella melkoisesti. BP: “vahvuus ei mielellään saa olla suurempi kuin 32. Pidän tätä määrää hyvänä, koska itse olen poikia kouluttaessani todennut, että 16 on suunnilleen suurin määrä minkä kanssa tulen toimeen, kun tarkoitukseni on löytää ja tavoittaa kunkin yksilöllinen luonne. Katson toisten olevan kaksi kertaa kyvykkäämpiä, ja niin päädyn kolmeenkymmeneen-kahteen”. Pienimmillään se voi käsittää vain muutaman johtajan ja yhden-kaksi ryhmää, jotka kokoontuvat säännöllisesti, mutta se voi myös olla yli 500 jäsenen käsittävä organisaatio, jossa on kaikki malliorganisaation mukaiset tyhmät, toimet ja toiminnot. Lippukunnan perinteet ovat tärkeä osa lippukuntaa ja niitä tulisi vaalia tarkoin ja kehittää toiminnan yhteydessä lisää. Perinteet luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ja lippukuntahengen.

LIPPUKUTALEHTI            

Useat lippukunnat julkaisevat omaa lehteään, joka toimii hyvänä tiedotuslehtenä jäsenille. Nykyisin sen valmistaminen onkin huomattavasti helpompaa kuin aiemmin, jolloin ei ollut vielä kopiokoneita, kirjoituskoneita tai tietokoneita. Partiotoiminnan alkuvuosikymmeninä lehdet kirjoitettiin ja piirrettiin kuvat käsin. Näin ollen lehtiä ilmestyi vain yksi kappale, jota sitten kierrätettiin kaikilla tai luettiin yhteisesti. Suomen Partiomuseolla on tallella 1920-30-luvulta monia arvokkaita yksittäiskappaleita.

LIPPUKUNTALEHTIKURSSI

Kurssi on tarkoitettu lpk-lehden valmistamisesta kiinnostuneille.

LIPPUKUNTAMERKKI     >huivimerkki

LIPPUKUNTAPOSTI                          SP:n toimittama tiedotuspaketti lippukunnille.

LIPPUKUNTATUNNUS     >Huivimerkki

LIPPULAULU

Usein >lipunnoston aikana tai yhteydessä lauletaan Lippulaulu. Sen on säveltänyt Yrjö Kilpinen ja sanoittanut V.A.Koskenniemi. Se alkaa sanoilla: "Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin; sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin".

LIPPULINNA                        Suomen lippua kantavista partiolaisista muodostettu ryhmä, joka kulkee joukkojen edellä.

LIPPUMENOT                      Juhlatilaisuudet

Juhlatilaisuuden seremoniamestari johtaa lippumenot. Juhlaan osallistujat ovat asettuneet paikalleen ja kun kaikki on valmista ilmoittaa seremoniamestari LIPUT SAAPUVAT, jolloin yleisö nousee seisomaan ja kääntyy rintamasuunta kohti lippujen kulkureittiä sekä suuntaa katseensa kohti saapuvia lippuja. Ensimmäisenä saapuu Suomen lippu, jonka kantajan molemmin puolin vähän taaempana tulevat lipunvartijat (lippuvartio) eli airueet, nainen lipun oikealle puolelle, noin kolmen- neljän metrin päässä Suomen lipusta tulee seuraava lippu ja vastaavasti omat airuet jne. Kaikilla on valkoiset käsineet kädessään ja muutenkin yhtenäinen partioasu. Siirtyminen tapahtuu rahallisesti edeten kohti lipputelineitä. Yleisö seuraa katseellaan lippujen etenemistä ja kääntää rintamasuuntaa mikäli tarpeellista. Lippusaattoa saattaa seuruata esimerkiksi marssimusiikkia tai fanfaarit. Lippujen saapuessa paikalleen lauletaan yleensä "Partiomarssin", "Tie selvä on" tai "Lippulaulun". Tämän jälkeen lipunkantajat asettavat liput telineisiin ja poistuvat ryhdikkäästi jonossa. Tilaisuuden päätyttyä lipunkantajat saapuvat, odottavat komentoa LIPUT POISTUVAT, jolloin yleisö nousee seisomaan ja lipunkantajat ottavat liput telineistään, ryhmittyvät ja poistuvat tuloreittiä.

 

Leiri, lipunnosto

Lipunnostoon saavutaan partioasussa. Tilaisuuden johtaa ennalta määrätty henkilö. Leirillä lippumenot sisältävät esimerkiksi saapumisen lippuaukealle tai lipputangon ympärille, Varsinainen toimitus alkaa komennolla: LIPUNNOSTAJAT, astuvat ennalta sovitut lipunnostajat paikaltaan lipputangon luokse toisella käsivarsillaan viikattu lippu, toinen kiinnittää lipun lippusolmuilla tai valmistelevat sen nostokuntoon, jonka jälkeen komento NOSTA LIPPU. Lipunnostaja alkaa tasaisella nopeudella nostaa lippua. Kun lippu irtoaa avustajan käsistä, tervehditään sitä partiotervehdyksellä, >lipputervehdyksellä, kunnes lippu osuu tangon huippuun. Lipunnostajat solmivat narut kiinni, astuvat kolme askelta taaksepäin, tervehtivät lippua ja palaavat paikalleen. Lipunnoston aikana voidaan myös laulaa esimerkiksi >lippulaulu.

 

Leiri, lipunlasku

Lipunlasku voidaan suorittaa vastaavalla tavalla kuin lipunnostokin, mutta käänteisessä järjestyksessä ja lipunlasku-komennoin tai niin sanottuna hiljaisena lipunlaskuna, jolloin sen alkaminen ilmoitetaan pillinvihellyksellä, jota seuraa toinen vihellys kun lippu on laskettu. Kuuloetäisyydellä olevat leiriläiset kääntyvät lippuaukealle päin ja tekevät paikallaan partiotervehdyksen, kunnes lipunlasku on ohitse. 

LIPPUMORSETUS              >lippuviestitys eli semaforointi

LIPPUREKISTERI                                >Tunnustoimikunta

LIPPUSOLMU                     

>jalussolmu, kynsisolmu; Lippu kiinnitetään naruun lippusolmulla ellei ole käytössä valmiita kiinittimiä.

LIPPUTANKO

Lipputanko on joko puunvärinen tai valkoinen. Leirillä lipputanko tehdään yleensä jostain kaadettavasta suorasta puunrungosta, mielellään lehtipuusta, josta kuori kuoritaan pois. Lipputankoon ei saa ripustaa muuta kuin lippuja. Kannettava tanko on yleensä purettavissa kahteen osaan kuljettamisen ja säilyttämisen helpottamiseksi. Tangon päässä on sipulinmuotoinen nuppi tai erikseen suunniteltu ja valmistettu kärkikoriste, jolla on oma symboliikkansa. Lippua ja tankoa säilytetään suojapussissa, joskin jotkut lippukunnat ovat valmistaneet erillisen säilytys vitriinin lipulle.

LIPPUTERVEHDYS            

>partiotervehdys; 1920-30-luvuilla käytetty lipputervehdys; oikea käsivarsi nostetaan eteen yläviistoon. Tätä tervehdysmuotoa voitiin käyttää myös muissa juhlallisissa tilaisuuksissa ja siksi sitä nimitettiin myös suureksi tervehdykseksi. Pieni tervehdys oli samoin, mutta käsivarsi koukussa.

LIPPUVARTIOT                 

>Lippumenot; Asujen tulee olla virallisia ja pukeutuminen yhdenmukaista ja siistiä. Valkoiset käsineet. Partiopuvun kanssa ei käytetä airutnauhoja.

LIPPUVIESTITYS                                >signaalilipuilla (semaforoida)

LIPUN HÄVITTÄMINEN

Vanha lippu hävitetään polttamalla. Näin varmistetaan, ettei lippu joudu koskaan väärään käyttöön.

LIPUN NAULAUS               >lipunnaulaus

LIPUN SUUNNITTELU      >lippukunnan lippu

LIPUN VIHKIMINEN

Lipun vihkiminen suoritetaan kirkossa tai seurakuntasalissa ja on koko lippukunnan yhteinen juhlava tilaisuus, kuten lipun naulaaminenkin. Vihkimisen suorittaa pappi. Vihkimistilaisuudessa tulisi käyttää myös Suomen lippua ja lippuvartioita, >Lippumenot. Tarkempi vihkimisohjelma esitellään kirjassa PARTIOKIRKKO.

LIPUN VIIKKAAMINEN

Suomen lipun viikkaaminen on tärkeä lipunlaskuun liittyvä toimenpide. Lippu viikataan siten, että pintapuolelle jää lipun sininen osa, joka estää valkoisen osan likaantumista. Lippu viikataan seuraavasti; kaksi partiolaista ottaa kiinni lipun päistä ja ottaa toisella kädellä pihtiotteella pitkästä sinisestä osasta, noin 5 cm etäisyydeltä valkoisesta osasta ja päästävä lipun laskeutumaan molemmista reunoistaan alas. Sen jälkeen otetaan vapaalla kädellä kiinni pihtiotteella uudelleen sinisen osan alareunasta, taas noin 5 cm etäisyydeltä valkoisesta osasta ja päästetään sininen osa taittumaan alas. Sitten käännetään jäljellejäänyt valkoinen lieve sinisen osan selkäpuolelle ja otetaan tukeva ote taitetusta lipusta kahdella kädellä, siten, että sininen osa on alapuolella ja laskostetaan ensin puolestavälistä ja uudelleen puolestavälistä sekä lopuksi kerien noin 15-20 cm levyiseksi nyytiksi.  

LIPUNKANTAJA                >Lippumenot

LIPUNLASKU                      >lipunnosto

LIPUNNAULAUS

Lipun hankkiminen on tärkeä tapahtuma lippukunnan vaiheissa, joten naulaustilaisuudesta tulisi tehdä juhlava hetki. Naulaustilaisuudessa käytetään ns. isoja kunniamerkkejä. Tilaisuuden isäntänä toimii lippukunnanjohtaja ja kutsuvieraina ja naulaajina ainakin lipun mahdollinen lahjoittaja, valmistaja ja muut valmistamiseen vaikuttaneet tahot, lippukunnan entiset johtajat ja lpk:n nykyiset jäsenet. Naulaus voidaan suorittaa ns. symbolisena toimenpiteenä, jolloin naulat on valmiiksi kiinnitetty tankoon (ei ihan pohjaan saakka), mutta naulaajat iskevät kevyesti 2-3 kertaa napauttamalla valittuun naulaansa. Naulaus aloitetaan yläpäästä. Ensimmäisen naulan lyö lippukunnan johtaja itseoikeutettuna, sen jälkeen etukäteen päätetyssä järjestyksessä.

Naulaustilaisuuden ohjelma voisi olla esim. seuraava:

-          tervehdyssanat

-          fanfaari tai juhlasoitto

-          naulauspuhe, lajoittaja, suunnittelija tai tekijä

-          naulaus

-          lippukunnanjohtajan kiitospuhe

 Naulauksen jälkeen suoritetaan lipun >vihkiminen. Vihkimistilaisuus voidaan järjestää erillisenä juhlatilaisuutena, johon sopii esimerkiksi >Tammikirkko, >Yrjön Päivä tai jokin muu juhlapäivä. Naulaustilaisuus ja vihkiminen tulee tallentaa >Lippukirjaan.

LIPUNNOSTO- JA LASKU

Lipunnosto- ja lasku suoritetaan aina partiotilaisuuksissa, joissa se suinkin on mahdollista (esim. Kurssien alussa, juhlatilaisuuksien alussa jne. sekä lopussa) ja ovat juhlatilaisuuksia. Retki- ja leiripäivien aikana suoritetaan aina aamulla lipunnosto ja illalla lipunlasku. Aamulla aamutoimien jälkeen kokoonnutaan lipunnostoon, jonka yhteydessä voidaan myös lyhyesti kerrata päivän ohjelma ja kertoa muuta informaatiota. Illalla lipunlaskun yhteydessä voidaan puolestaan muutamalla sanalla koota päivän tapahtumat yhteen. >Lippumenot

LIPUTUS              

Leiripäivien aikana liputetaan. Liputus alkaa aikaisintaan kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy Juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy kello 20. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun, josta se lasketaan alaspäin 1/3 tangon mittaa. Tällöin lipun alareuna tulee tangon puoliväliin. Lippu lasketaan nostamalla se ensin huippuun.

LJN                                         >laumanjohtajaneuvosto

LOILANNIEMI                    

SPTJ:n pohjoismainen leiri 4.7 - 14.7.1949 Kolhossa, Keuruu. Leirin johtajana Birgit Sovelius, Helvi Sipilä ja Elli Karvinen

LOISTO                                 merimerkki

LOISTO-SUURLEIRI

LOKI                                      Laite, jolla mitataan aluksen nopeus ja matka.

LOKIKIRJA                          Laivapäiväkirja.

LOKINUORA                       veneen kulkunopeutta mittaavan laitteen kiinnitysnaru veneestä

LORDI BP                              >Baden-Powell Robert

LOUDE                                  >loue

LOUE

Loude on laavun tavoin käytettävä majoite, joka pystytetään kartiomaisesti puoliympyrän muotoisesti. Pystytykseen voi käyttää esim. elävää, nuorta puunrunkoa, jota taivutetaan hiukan ja jonka päälle levitetään >katosvaate. Loudekangas on ankkuroitava maahan riittävän hyvin, ettei tuulenpuuska pääse siihen tarttumaan.

LOUHISUDEN SOLKI

Louhisuden solki on saanut nimensä kunniapartiolainen Verneri Louhivuoren mukaan. Ls on hopeinen huivisolki, jossa on Verneri Louhivuoren nimikirjaimet peilikuvamonogrammina. Se myönnetään tunnustuksena sille lpk:n vartion- tai venekunnanjohtajalle, joka on kuluneen toimintavuoden aikana parhaiten toteuttanut vartiojärjestelmää. Soljen myöntää lippukunta, vaikka se on Suomen Partiolaisten ansiomerkki ja lpk tekee siitä ilmoituksen SP:n ansiomerkkitoimikunnalle "EHDOTUS ANSIOMERKIN MYÖNTÄMISESTÄ"-lomakkella. Ilmoituspiirille 15.1 mennessä. Solkea voidaan käyttää aina lpk:n, piirin tai vastaavassa partiohuivissa, mutta samanaikaisesti ei voi käyttää muita huivisolkia.

LOUHISUSI                          >Louhivuori Verneri, partionimi

LOUHIVUORI VERNERI

Antti Niilo Verneri Louhivuori (Lothander) 31.05.1886 - 27.11.1980. ”Vuorikotka”, "Louhisusi", "Pöpö" Partiolaisten Ylijohtaja ja erittäin tunnettu ja arvostettu suomlainen partiopersoona. Kunniapartiolainen. Saanut ensimmäisen Suomessa jaetun poikien arvostetuimman ansiomerkin, Hopeasusi n:o 1 (31.5.1939). Pöpö:n esineistöä paljon Partiomuseossa.

1910 toukokuussa valittiin NMKY:n apulaispääsihteeriksi

1917 HNMKY pääsihteeri

1917-1919 SPL presidentti

1920 - 1941 Suomen Partioliiton ylijohtaja (ei 1920-1921)

1920-1921 Velkualla pasorina ja kirkkoherrana

1941 1957 Suomen Partiopoikaliiton ylijohtaja

31.5.1926 Hopeasusi no 1

LPK                                        Lippukunta

LPKJ                                       Lippukunnanjohtaja

LPKJA                                   Lippukunnan varajohtaja

LUOKKAMERKIT

Vartioikäisten ohjelma rakentuu kolmesta eri luokasta, jotka ovat III-luokka, II-luokka ja I-luokka, joka on vaativin. Luokan ja >riihityksen suoritettuaan hänellä on oikeus kantaa luokkasuoritustaan vastaavaa luokkamerkkiä partiopuseron vasemman taskun laskoksessa. I-luokan suoritettuaan vartiolainen kantaa I-luokan merkkiä yhdessä II-luokan merkin (>Kimin Hymy) yläpuolella. Nämä kaksi merkkiä yhdessä muodostavat I-luokan suoritusta osoittavan merkin.

I-luokan merkin on suunnitellut taiteilija Gunnar Finne v. 1917. Merkissä on hopeinen partiolilja, jonka päällikkeenä on kultainen Suomen leijona.

LUOKKAMERKKI              >Luokkamerkit

LUOKKAVAATIMUKSET

>luokkamerkkien suoritusvaatimukset

LUONNONHOITOMETSÄT

Ne on perustettu maiseman, eläimistön tai kasvien suojelemiseksi tai retkeilyn ja virkistyksen tarpeita varten. >Virkistysalueet

LUONNONMERKIT

Suunnan määrittäminen tai suunnistaminen on mahdollista erilaisten luonnonmerkkien avulla. Taivaankappaleita hyväksikäyttäen pystyy suunnistamaan. Aurinko on suoraan etelässä klo 12. Yöllä Pohjantähti on pohjoisessa. Lumi sulaa keväällä ensin etelärinteiltä. Leskenlehdet ilmestyvät ensin etelärinteille. Muurahaiskeot sijaitsevat puiden ja rinteiden eteläpuolilla ja ovat loivempia etelä-lounas suuntaan. Yksinäisen puun etelänpuoleiset oksat ovat lehtevämmät, tuuheammat ja pidemmät. Puun kuoret ovat puhtaampia ja vaaleampia etelän puolella. Vuoret ovat loivempia pohjoispuoleltaan. Kivet ja puut ovat sammaleisempia pohjoispuolella. Jääkauden aiheuttamat vaot kallion pinnassa kulkevat luode-kaakko suunnassa.

LUONNONPUISTOT         

>Luonnonsuojelualueet; Valtion omistamia luonnonsuojelualueita, jotka ovat tieteelliseen tutkimustyöhön varattuja, usein alueita, joissa voi olla merkittyjä retkeilyreittejä, tulentekopaikkoja ja yöpymispaikkoja.

LUONNONSUOJELUALUEET

>Luonnonpuistoja, >kansallispuistoja, >soidensuojelu- ja >aarnialueita on perustettu alueen luonnon säilymiseksi tai jonkin eläin- tai kasvilajin rauhoittamiseksi. Luonnonsuojelualueilla liikkuminen on usein rajoitettua. Valtion >retkeilyalueilla, >kansallispuistoissa ja osassa >luonnonpuistoja kulkijoille on selkeitä reittejä ja opasteita, joiden avulla pääsee kätevästi tutustumaan luontoon.

LUOTAUS                            veden syvyyden mittaaminen

LUOTI                                    Laite veden syvyyden mittaamiseksi.

LUOVI                                    Kryssi; kahden käännöksen välinen matka >hankavastaista purjehdittaessa.

LUOVIA                                Kryssätä; kulkea 45 asteen kulmassa vastatuuleen eräänlaista sik-sakia.

LUOVUUSLILJA 

vaeltajien huovasta itse valmistettu lilja. Luovuudella ei ole rajoja, eli luovuusliljan suorituskaan ei ole tiukasti rajattu.

LUPAUKSENANTO                           >Partiolupaus, >sudenpentulupaus

LUPAUKSENANTOTILAISUUS

Lupauksen antotapa ja paikka vaihtelee lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus annetaan ensimmäisen vartiotoimintakauden aikana, jossakin lippukunnan tilaisuudessa. Myöhemmin toimintaan mukaan tuleville järjestetään partiolupauksenantotilaisuus esim. kurssien, juhlien, leirien tms. yhteydessä. (ks. PARTIOKIRKKO /Partiojuhlat) Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja luoda siitä lupauksenantajille mieleen painuva elämys. Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään kirkossa, mutta se voidaan esimerkiksi lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti järjestää myös maastossa, leirillä, kololla jne. Sudenpentulaupaus on joillakin rakennettu sadun tai seikkailun muotoon, samalla tavoin kuin koko sudenpentujen partio-ohjelma. Lupaus annetaan partiolipulle ja tilaisuuden johtajana toimii lippukunnanjohtaja.

LUPAUS                                                >Partiolupaus, >Lupauksenantotilaisuus

LUPAUSMERKKI

Partiolupauksen antanut partiolainen saa lupauksenantomerkin. Lupausmerkki suoritetaan yleensä heti alkuvaiheessa ja valmistaudutaan antamaan partiolupaus (sudenpentulupaus). Vartiolaisen lupausmerkkiin kuuluu viisi tehtävää Pojilla lupausmerkki on violetinvärinen kangasmerkki, jossa on partiolilja ja se kiinnitetään partiopuseron vasempaan hihaan, piirimerkin alapuolelle, hihan keskelle 15 cm olkasaumasta alaspäin. Tytöillä lupausmerkki on metallinen rintamerkki, jota pidetään partiopuseron vasemman taskun laskoksessa tai solmiota pidettäessä solmukkeen kohdalla. >Sudenpentulupauksen antanut sudenpentu saa kangasmerkin, joka ommellaan sudenpentupaitaan.

LUPPO                                   naava

LUUNPUNNITSIJA             laivan taloudenhoitajan vanha nimitys

LYHTY                                   >Myrskylyhty

LÄNSIREIMARI                  >Merimerkit

LÄSNÄOLOTAULUKKO

laumat ja vartiot pitävät läsnäolotaulukkoa, josta voidaan seurata osallistumisaktiivisuutta. Jotkin lpk:t palkitsevat vuosittain aktiivisempia partiolaisiaan.

LÖPÖ                                     Diesel-moottorin käyttämä polttoöljy.

MAAILMANJAMBOREE >Jamboree

MAAILMANKOMITEA    >Partiopoikien- (1922) ja partiotyttöjen maailmankomiteat.

MAAILMANKONFERENSSI           

>Partiopoikien- ja tyttöjen maailmankonfferenssit. 18. 1961 Portugali; hyväksyttiin partiopojille maailmanlippu. Siinä on kuviona lilja tähtineen ja sen ympärillä merimiessolmulla alhaalla yhteenliitetystä köydestä muodostettu kehä. Kuvio on valkoinen ja pohja sinipunainen.

Mk on pidetty kerran Suomessa, vuonna 1969 Otaniemessä.

MAAILMANRAUHA

MAAILMANTOIMISTOT                >Partiopoikien- (1922) ja partiotyttöjen maailmantoimistot.

MAAKIILA                         

Teltan kiinnitykseen käytettävä kiinnike, johon teltan naru kiinnitetään. Yleensä kiinnitykseen käytettävä kiila.

MAALSPIIKKI                    pujontatyössä käytettävä väline

MAAMERKIT

Kautta aikain on kehitelty erilaisia viestitysjärjestelmiä. Kirjainteksti on yleisin viestitysmenetelmä, mutta kuvallinenkin ilmaisu on edelleen tärkeä viestinnän muoto (esim. liikennemerkit) Alun perin maamerkkejä ovat käyttäneet mm. intiaanit. Luonnon omista materiaaleista saa käyttökelpoisia viestintävälineitä tai kuvioita voidaan piirtää suoraan maahan. Tuttuja maamerkkejä ovat kulje tähän suuntaan, älä seuraa, vaara, palaa takaisin, olen mennyt kotiin (leirille) jne.

MAAPARTIOLIPPUKUNTA            Toteuttaa maapartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa.

MAASTOLEIKKI                                Maastossa ja ulkosalla toteutettu leikki. >ulkoleikki

MAASTOTUOMARI        

Erilaisten pt-kilpailuun liittyvien kurssien suorittanut henkilö voi toimia maastotuomaritehtävissä

MAASTOTUOMARIKORTTI

Maastotuomarikortteja on kolme luokkaa. Luokka riippuu siitä mitä kursseja ko. henkilö on suorittanut.

MAAVAATE                       Teltan pohjaksi levitetään kosteutta läpäisemätön vaate tai peite – >pressu.

MACLAREN W.F. DE BOIS

Lahjoitti partioliikkeelle 10.000 puntaa käytettäväksi leiripaikan ja koulutuskeskuksen löytämiseksi läheltä Lontoota. Lontoosta koilliseen Shingfordin kylän lähettyviltä löytyi metsästyskartano, jonka Maclaren osti partiolaisten käyttöön. Paikka nimettiin >Gilwell-Parkiksi, jossa avajaisia vietettiin 25.07.1919. Sen kunniaksi, että Maclaren lahjoitti koulutuskeskuksen partiolaisille kiinnitetään ns. >gilwell-huiviin huivimerkiksi (lippukunta no1.) Maclaren’in >tartaani.

MACLAREN TARTAANI >tartaani

MAFEKING

Vuonna 1887 B-P taisteli zulu-heimoa vastaan sekä myöhemmin Ashanti-villiheimoja ja Matabele-alkuasukassotilaita vastaan. Alkuasukkaat pelkäsivät häntä niin, että antoivat hänelle nimen "Impeesa" eli susi, joka ei koskaan nuku. Etelä-Afrikassa oli kehittymässä levottomuuksia. Brittien ja Transvaalin tasavallan hallituksen väliset suhteet olivat joutuneet katkeamispisteeseen. B-P sai käskyn varustaa kaksi patalijoonaa ratsuväkeä ja edetä Mafekingiin, joka on Etelä-Afrikan sydämessä oleva kaupunki. Sota alkoi ja 217 vuorokautta lokakuun 11 päivästä 1899 alkaen B-P piti Mafekingiä hallussaan 700 sotilaan ja 300 siviilin kanssa ylivoimaisen vihollisen saartamana, kunnes apujoukot lopulta saapuivat. B-P ylennettiin saavutustensa ansiosta kenraalimajuriksi ja palasi 1901 (Pojat partiossa 1902?) Englantiin.

MAILI                                   

Englannin peninkulma = 1609,3 m. Merimaililla tarkoitetaan kuitenkin useimmiten meripeninkulmaa 1852 m.

MAISTERI                           

Ent. Veljesjoukon (nyk. joukkueenjohtaja) johtajaa nimitettiin maisteriksi. Hänen apunaan oli >adjutantti.

MAJA                                    >Kämppä

MAJAKKA

MAJAVANHÄNTÄ                           >kaukoretkimerkki; kaukomelontamerkki

MAKUUALUSTA              

Makuualustat on valmistettu nykyään muovista (solumuovi). Sen tarkoitus on eristää nukkujaa kylmyydeltä, lialta ja kosteudelta. Tärkeimpiä ominaisuuksia on murtumattomuus ja ettei se ime kosteutta.

MAKUUPUSSI

Makuupussin pitää olla tilava, kevyt, pinta vettä hylkivä ja lämmin. Eri vuodenajoille on erilaiset makuupussit. Pussin lämpimyyteen vaikuttaa mm. pussin rakenne sekä täytteen määrä ja laatu.

MALSPIIKKI                        >maalspiikki

MAN OVER BOARD          Mies yli laidan (MOB)

MANILLA                            köysilaatu, joka on kova luonnonkuitu ja kestää kovaa kulutusta, mutta on karheapintainen.

MANNERHEIM   CARL GUSTAV EMIL

Suomen Tasavallan presidentti ja 1. >kunniapartiolainen Carl Gustav Emil Mannerheim (16.8.1919), Suomen Partiopoikien kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 1936.

MANNERHEIMILÄINEN

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen (1918) ryhdyttiin puuhaamaan partioasua ns. suomalaisemmaksi. Päähineenä oli käytetty ja päähineeksi määritelty englantilaismallinen lierihattu (B-P-hattu), mutta muutamat lippukunnat, kuten Porvoon Partiopojat ja Metsänkävijät päättivät muuntaa asunsa suomalaisemmaksi ottamalla käyttöön ”mannerheimiläiset” päähineet. Päähine on ns. veneenmallinen lakki eli suikka, väriltään joko sininen tai ruskea riippuen puseron väristä.

MANNERHEIMSOLKI

Mannerheim-soljen on perustanut 16.8.1919 Suomen presidentti ja kunniapartiolainen Carl Gustav Emil Mannerheim, jonka mukaan se on saanut myös nimensä. Sen on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Soljessa on vanha suomalainen varsijousi, jonka on kerrottu viittaavan eränkäyntiin ja turvaan metsissä ja erämaissa liikuttaessa. Jousen juuressa päällikkeenä on M-kirjain, soljen perustajan sukunimen alkukirjain ja sen alapuolella heraldinen ruusu. Jousta ympäröi ylhäältä avoin tammenlehväseppele, joka symboloi vahvuutta ja kunniaa. Seppele on ylhäältä avoin, koska avoimet seppeleet symbolisoivat palkitsemista ja kunniaa, kun taas umpinaisiin seppeleisiin  on usein liitetty surun merkitys. I luokan Mannerheim-soljen jousi on kullattu. Merkki on hopeanvärinen. 

Mannerheim-solkia jaettiin ensimmäisen kerran 28.3.1920, jolloin Mannerheim oli henkilökohtaisesti jakamassa solkia Helsingin Hippodromilla. Jatkossa Yrjön-päivästä muodostui kansallinen partiolaisten juhlapäivä.

Soljen luovutuskirje on päivätty Helsingissä 15.2.1920.

Luovutuskirjeen teksti:

”Niillä virkamatkoilla, joita tein ollessani Suomen valtionhoitajana, lupasin niille reippaille partiolaisille, joita niin monilla paikkakunnilla olin tilaisuudessa näkemään, soljen jaettavaksi kunniamerkkinä niille heistä, jotka käytöksellään toteuttavat partiolaisten kauniin päämäärän ja osoittavat olevansa valmiit järkähtämättä ja ilman pelkoa pitämään kiinni siitä mikä on oikea. Minun tarkoitukseni oli tämän pienen muiston kautta Suomen partioliiton ensimmäiseltä kunniajäseneltä ylläpitää nuorisossa harrastusta partioliikkeelle, jonka pyrkimys on kylvää kasvavassa nuorisossa ritarillisuuden, itsensä uhraavaisuuden ja velvollisuudentunnon siemeniä, sekä luoda uuden polven ahtaista puolue- ja valtiollisista rajoista riippumattoman todellisen toveruus- ja veljeskunnan tarpeellisilla, ruumiillisilla ja kansalaishyveillä. Kun nämä soljet nyt ovat valmistuneet on minulla kunnia lähettää ne Suomen partioliiton johtokunnalle jaettavaksi heidän oman harkintansa mukaan. Mannerheim".

II LUOKAN MANNERHEIM-SOLKI

Voidaan myöntää partiolaiselle, joka partio- ja muussa toiminnassa on toteuttanut partioaatetta ja toiminut ansiokkaasti ja innostuneesti partiotehtävissä. Myöntämisen edellytyksenä on, että asianomainen on suorittanut I luokan tai vastaavan merkin sekä jakamisvuoden aikana saavuttaa enintään 18 vuoden iän.

I LUOKAN MANNERHEIM-SOLKI

Voidaan myöntää partio- ja muussa toiminnassa erityisesti kunnostautuneelle partiolaiselle, joka on noudattanut elämässään partioihanteita. Myöntämisen edellytyksenä on, että asianomainen on saanut II luokan Mannerheim-soljen, jollei ole erityistä syytä poiketa tästä vaatimuksesta, ja että hän jakamisvuoden aikana saavuttaa enintään 21 vuoden iän.

MANTOOKI                         Köysi- tai vaijerikaide.

MARTTATYTTÖJEN PARTIOLIITTO

(MTPL) Perustettu 1945. SPTJ:n jäsenjärjestö. Olivat Marttajärjestön alaisia partiojärjestöjä. Johtaja Elli Karvinen 1945 -1960.

MASTO                                 Puusta, metallista, joskus muovista rakennettu salko, jota kiinteä >takila tukee.

MASTOKELLUKE              253

MASTOKENKÄ                  Puinen tai metallinen, kanteen tai emäpuuhun tuettu antura, johon maston alapää on tuettu.

MASTOLIIKKI                   

MATAPO VUORI

Afrikassa sijaitseva vuori (Port Natal), jossa B-P kävi rauhanneuvotteluja >matabeleheimon kanssa ja näin esti lähes väistämättömän verilöylyn. Rauhanneuvottelujen päätyttyä heimopäälliköt luovuttivat B-P:lle sarvesta valmistetun suuren >Kudu-torven. Tuo torvi toimitti aikanaan ensimmäisellä partioleirillä aamuherätykset ja on soinut sen jälkeenkin Jamboree-leirejä myöten. Matabelemiehet antoivat B-P:lle nimen ”>Impeesa”, susi, joka ei koskaan nuku.

MATIN JOUSI                    

Arvostettu kiertopalkinto. Vuoden 1937 talvipäivillä piirijohtajien illallisilla kapteeni Matti Parviainen ilmoitti lahjoittavansa nämä kiertopalkinnot. Palkintoja tuli olemaan yksi jokaisessa partiopoikapiirissä, lippukuntien välillä kilpailtavaksi, ja yksi piirien välinen. Kilpailulajeihin kuului luokkamerkkien suoritusmäärä, uusien partiojohtajien lukumäärä, ilmakiväärimerkkien suoritusmäärä sekä ns. Matinpän massahiihdon tulokset. Taiteilija, partiojohtaja Jussi Suanto piirsi jousen.

MATRUUSI                          Kauppa-aluksen merimies; laivastossa merisotilas

MAYDAY                            

SOS, Kansainvälisessä radiopuhelinliikenteessä käytettävä hätämerkki, muodostetaan sanasta Save Our Souls

MEGAFONI                          puhetorvi

MEKKO                                 tyttöjen kokoleninki

MELA                                   

Melontaväline, jossa veteen työnnettävä osa on lapa. Mela voi olla kaksilapainen (kajakkimela) tai yksilapainen (kanoottimela).

MELONTA                          

>Kajakilla ja >kanootilla suoritetaan melontaa. >Mela voi olla kaksilapainen (kajakkimela) tai yksilapainen (kanoottimela).

MELONTALIIVIT               

Kajakilla tai kanootilla liikuttaessa käytetään melontaliivejä. Ne ovat hieman kevyempirakenteiset kuin varsinaiset veneilyliivit (pelastusliivit).

MENNINKÄINEN               tonttualokas

MERIDIAANI                      Maapallon pinnalla napojen kautta kulkeva kuviteltu ympyrän kaari.

MERIKARTTA                   

Merikortti; Tarkka kartta, johon on merkitty väylät, merimerkit, veden syvyys, pohjan laatu tms.

MERIKORTTI                      >Merikartta

MERIMAILI                         1852 m

MERIMERKKI                     merimerkit ovat vesilläliikkujan ‘liikennemerkkejä’

MERIMIESSOLMU

kypäräsolmu, reivisolmu: vanhempi nimitys kypäräsolmu, jota soturit käyttivät kiinnittäessään kypäriensä leukahihnat. Solmua käytetään kun kaksi samanpaksuista narua halutaan liittää yhteen. Ehkä tunnetuin solmuista, jota partiolaiset käyttävät ja osaavat. Solmun opettamisessa on monia eri käytäntöjä ja tapoja. Esim. Eräässä menetelmässä kerrotaan lyhyt tarina, jonka ohella solmu opetellaan tekemään. Sudenpennut solmivat huivinsa merimiessolmulla.

MERIMIESSÄKKI                               Pussimallinen kassi.

MERIPARTIO-OHJAAJA  Meripartiojohtajiston kouluttaja

MERIPARTIO-OHJELMA Meripartiolippukunta toteuttaa meripartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa.

MERIPARTIOJOHTAJA    Meripartiolippukunnan partiojohtajakurssin suorittannut partiojohtaja

MERIPARTIOLIPPUKUNTA            Toteuttaa meripartiolaisille tarkoitettua partio-ohjelmaa

MERIPARTIORYHMÄ       Suomen Partiolaiset ry:n meripartiotoimintaa valvoo ja ohjaa meripartioryhmä.

MERIPARTIOTOIMINTA                

Yksi partiotoiminnan erityistoimintamuodoista. Toiminta jota harjoitetaan pääasiassa meripartiolippukunnissa ja jotka toteuttavat meripartio-ohjelmaa. Sisältää muun partiotoiminnan ohessa merimies- ja navigointitaitojen opettelua. Meripartiotoiminta alkoi myös 1910-luvulla ja ensimmäiset meripartiolaisten omat luokkamerkkivaatimukset julkaistiin 1923 ilmestyneessä Ilmari Vainion ”Iso Hukka” Partiopoikain käsikirjassa.

MERIPENINKULMA         

Mpk, pituusmitta = 1852 m, 1 mpk on päiväntasaajan yhden kaariminuutin pituinen eli 1/21600 päiväntasaajasta.

MERIVAHTI                         Vahtivuorot veneessä, laivassa.

MERIVIITTA                        259

MERKINANTOTORVI      

Kilpailuissa ja muissa tilaisuuksissa käytettävä merkinantolaite. >Tovella saatettiin suorittaa myös aamuherätys ja hiljaisuuden alkaminen.

MERKIT                                                >Partiopuku >Taitomerkit

MERKKIEN SUORITTAMINEN       >Suoritus

MERKKILIPUT                   

>viittoiluliput; Lippumorsetuksessa >(semaforointi) käytettävät käsiliput, joiden eri asennoilla on oma merkkinsä.

MERKKIPÄIVÄT                                >Lippukunnan merkkipäivät

MESAANI                            Mesaanimasto; kaksimastoinen purjeveneen taempi, lyhyempi masto purjeineen.

MESTARI                                             >Mestaritason merkki

MESTARI MERKKI                            >Mestaritason merkki

MESTARITASON MERKKI

METSÄKURSSI                   Gilwell-kurssi nyk. Kolmiapila-Gilwell-kurssi.

METSÄMERKKI

Partiojohtajien jatkokurssin (Kolmiapila-Gilwell-kurssi) suorittanut partiojohtaja saa käyttää metsämerkkiä. Se on ohueen nahkahihnaan pujotetut kaksi puuhelmeä. >Dinizulun kaulanauha. Koulutusohjaajalla on kolme puuhelmeä, KOO-ryhmän jäsenillä neljä, ohjelma- ja koulutustoimialan johtajalla viisi helmeä.

METASÄNKÄVIJÄT        

mänkijälippukunta, lippukuntatyyppi

Töölön yhteiskoulun pojat päättivät muodostaa maaliskuussa 1917 partiopoikaosastonsa koulun yhteyteen. Isänmaallisen innostuksen vallassa pojat olivat pihistäneet koulun kalustosta poistetun Venäjän tsaarikunnan trikolorilipun ja repivät lipusta pois punaisen kaistaleen ja näin syntyi osaston sinivalkoinen lippu, jonka yläkulmaan maalattiin kultavärillä partiolilja. Toukokuussa pojat olivat palaamassa partioretkeltään ja levähdystauon aikana syntyi keskustelu omasta nimestä. Tuli kaksi ehdotusta; Kivekkäät ja Metsänkävijät. Viralliseksi nimeksi päätettiin Partiojärjestö Metsänkävijät. Ensimmäiset sinivalkoiset metsänkävijähuivit solmittiin 25.5.1917 Aleksis Kiven haudan äärellä partiolupauksen tehneiden poikien kaulaan.

MIES YLI LAIDAN             MOB; >man over board

MIILU SUURLEIRI                              SP:n kansainvälinen suurleiri Kankaanpään Jämijärvellä 1985     Marjaana Suosalmi

MITTAKAAVA

MOB                                      >Man over board; mies yli laidan

MORSE                                  >morsetus

MORSEMERKIT                  Viestintäjärjestelmä

MORSETUS

morseaakkoset; Viestintäjärjestelmä; Morsetustaito oli ennen välttämätön taito maastossa ja merellä liikuttaessa. Tunnetuin morseyhdistelmä on SOS (Save our souls, pelastakaa meidät), jonka varmasti kaikki hallitsevat. Morsen aakkoset ovat kansainväliset. Morsetusta suoritettiin joko sähkösignaaleina tai merkkilipuin. >Merkkilippuja on kaksi, yksi kummassakin kädessä ja kirjaimia ilmaistaan lippujen eri asennoilla.

MORSIUSKRUUNU           

>Sirkka Aarne lahjoitti v. 1937 kauniin morsiuskruunun partiotyttöjen käyttöön. Satoja tyttöjä on tähän päivään mennessä käyttänyt tätä morsiuskruunua omissa vihkiäisissään. Kruunua säilytetään SP:n toimistossa, josta se on lainattavissa pientä käyttömaksua vastaan.

MOTTO                                 tunnuslause; esim. ‘Kerran partiolainen - aina partiolainen’

MTPL                                     >Marttatyttöjen Partioliitto

MUISTELEMISPÄIVÄ

Partiolaiset viettävät kaikkialla maailmassa 22.2 Muistelemispäivää (Thinking Day), jota on aloitettu viettämään 1926 (Ajattelupäivä). 22.2 on B-P:n ja Lady Olaven yhteinen syntymäpäivä. Päivän tarkoituksena on herättää partiolaisessa kiinnostusta muiden maiden partiosiskoja- ja veljiä kohtaan sekä antaa tietoa oloista, joissa he päivittäin elävät sekä herättää halua auttaa huonommassa asemassa olevia partiolaisia. Muistelemispäivän tulisi olla pidemmän valmistelutyön huipentuma. Päivää juhlistetaan usein kansainvälisin illanvietoin ja erilasin tempauksin, joilla kerätään rahaa kehitysmaiden partiotoiminnalle. Koska syntymäpäivänä on ollut tapana antaa lahjoja on syntynyt tapa antaa lahjoja TFD-rahastoon- Partiotyttöjen Maailmanliitolla on oma kehitysyhteistyörahasto (>Muistelemispäivärahasto, Thinking Day Fund). Rahaston varoilla tuetaan ja edistetään partiotoimintaa kaikkialla maailmassa rahoittamalla mm. kehitysmaiden partiotyttöjärjestöjen johtajakoulutusta sekä julkaisemalla koulutusmateriaalia. Päivää voidaan viettää esimerkiksi lupauksenantopäivänä.

MUISTELEMISPÄIVÄN SYMBOLI

Kolmiapilaa kohti ympyrän kehältä osoittavat kaarevat nuolet edustavat toimintaa ja näyttävät suunnan tälle toiminnalle, kohti WAGGGS'ia.

MUISTELEMISPÄIVÄRAHASTO  

Thinking Day Fund eli Muistelemispäivärahasto kerää rahaa kehitysmaiden partiotoiminnalle.

MUONA                                                ruoka

MUONITTAJA                    >muonittajakurssin käynyt, joka vastaa lpk:n muonitustehtävistä

MUONITTAJAKURSSI    

Kurssi on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille. Tarkoituksena on tukea lpk:n muonittajia tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa.

MUONITUS                          ruokailun järjestäminen jollekkin ryhmälle tai tapahtumalle.

MUSEO                                 >Partiomuseo, >Suomen Partiomuseo, >Suomen Partiomuseoyhdistys

MUSTANKORKEA-TALVILEIRI

SPPL:n talvileiri Jyväskylässä 1963

MUSTAT SUDET                >yksinäiset sudet-vaeltaja

MYKKÄLILJA                    

Vaeltajien suoritusmerkki; Mykkäliljan suorittamisesta saa puhekuplan muotoisen merkin, jonka tyhjyys kuvastaa äänettömyyttä. Merkki valmistetaan ohuesta vanerista ja kiinnitetään vyöhön.

MYRKYTYS                         Myrkytyskeskuksen numero on (09) 4711

MYRSKYKEITIN                 >trangia, >retkikeitin

MYRSKYLYHTY

Myrskylyhty on valopetroolilla palaava valaisin, jota yleisesti käytetään teltan valaisimena tai valaisimena sellaisessa paikassa, jossa ei ole käytössä sähköä. Myrskylyhty toimii myös kovassa tuulessakin, josta nimityskin tulee.

MYRSKÄRI                          >Myrskylyhty

MYÖTÄTYYLI                     Tuuli tulee kulkusuuntaan nähden takaa.

NAAKELI                                             purjenarun ja köysivyyhden kiinnike

NAHKALILJA    

Nahkalilja on merkki suoritetusta kävelystä tai hiihdosta. Värit (tasot) ovat vihreä korkeintaan 24 h 40 km kävelyretki tai 60 km hiihtoretki, punainen enintään 24 h 50 km kävelyretki tai 70 km hiihtoretki, harmaa enintään 24 h 60 kmkävelyretki tai 70 km hiihtoretki. Merkkiä kannetaan vyössä.

NAHKALILJAHIIHTO       >nahkalilja

NAHKALILJAVAELLUS   >nahkalilja

NAHKAPUNOS                   >huivisolki

NAILONKÖYSI                    >polyamidiköysi; keinokuituköysi

NAKKI                                  nakitus; johonkin tehtävään pestaaminen

NAPAKELKKA                   Jäälle rakennettu pylvään ja tangon varassa ympyrää pyörivä kelkka

NAPIT  

Maapartiolainen käyttää puserossaan tummansinisiä SP:n tunnuksella varustettuja nappeja ja meripartiolainen käyttää kullanvärisiä nappeja. Nappi ommellaan siten että liljakuvio (ristin liljasakarat) ovat pystysuorassa puseroon nähden.

NAPPULAT                          >Metsämerkki, >Gilwell-nappulat

NAPPULAVIESTI                                KoGi-kurssin suorittaneiden oma lehti

NARUHOLKKI                    Perinteinen, pyöreä naruholkki partiohuivissa.

NASKALIT                          

>Jäänaskalit; piikkipäinen työväline jolla saadaan helposti reikä nahkaan tai tiiviiseen paksuun kankaaseen.

NAUHALAATTA              

Ansiomerkkien mukana jaetaan yleensä myös ns. nauhalaattaan tarkoitettu pätkä nauhaa, joka kiinnitetään  n. 10 mm korkeaan laattaan. Nauhalaattoja voi käyttää aina, paitsi oltaessa maastossa tai kun itse ansiomerkkejä nauhoineen kannetaan.

NAVIGAATIO                     Purjehdustaito, merenkulkutaito, merenkulkutiede.

NAVIGOINTI                        Ohjata alusta, purjehtia merikarttaa, merimerkkejä tai merkintälaskua apuna käyttäen.

NAVIGOINTIPÖYTÄ

NELJÄN TUULEN-LEIRI    SPTJ:n leirejä, joita pidettiin ensimmäinen 1961 ja viimeinen 1974. >suurleirit

NELJÄN TUULEN SOLMU               Solmu; >Ystävyydensolmu

NENÄVERENVUOTO

Niistä nenä. Aseta verta vuotava istuma-asentoon. Hän voi nojata hiukan eteenpäin, ettei veri valu hänen kurkkuunsa. Vuotavaa sierainta painetaan napakasti sormin tai kylmään veteen kastetulla kankaalla nenäluuta vasten.

NESTEKAASU                   

Kaasukeittimissä käytettävä polttoaine. Se on nesteen muodossa paineen alaisena nestekaasupullossa ja muuttuu kaasuksi vasta purkautuessaan ulos pullosta.

NEULA                                  >Purjeneula.

NEUVOTTELUNUOTIO     Sinisten Partiopoikien lehti

NIGER-TELTTA

NIKKARI                                              Askartelija, näpertelijä >Taitomerkki

NMKY                                   Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, jolla on myös partiotoimintaa

NMKY.N PARTIOLIITTO

Aloitti toimintansa 1931, johtajana Ukko >Kivistö. Seuraava johtaja oli Niilo Visapää 1936-1949. Liitto muutti nimensä 1937 >Siniset Partiopojat.

NNKY                                    Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, jolla on myös partiotoimintaa.

NNKY:N PARTIOLIITTO

Aloitti toimintansa 1933 ja muutti nimensä 1937 >Suomen Siniset Partiotytöt

NOBEL-PALKINTO           

Nobelin rauhanpalkinnon jakamista partioliikkeen perustajalle Robert Baden-Powellille on ehdotettu kaksi kertaa.

Ensimmäisen kerran se tehtiin 19.9.1927 Tukholmassa, jolloin Norjan, Ruotsin ja Tanskan partioliitot tekivät kirjallisen esityksen kansainväliselle partiotoimistolle Lontooseen. Varsinaisen ehdotuksen Nobel-komitealle teki useampi yksityinen henkilö ja yhteisö. Palkintoa ei kuitenkaan jostain syystä jaettu vuonna 1928 ollenkaan, joten palkintosumma siirrettiin Nobel-instituutin erityisrahastoon.

Vuonna 1938 B-P asetettiin uudelleen ehdolle (suomalaiset olivat tälläkin kertaa mukana ehdotusta tekemässä), vuoden 1939 palkinnon saajaksi, mutta kohtalo puuttui tälläkin kertaa asioiden kulkuun ja maailmansota  esti palkinnon jakamisen vuosina 1939 – 1944.

On suoranainen ihme, jollei Nobelin rauhanpalkintoa myönnetä Partioliikkeen Maailmanjärjestöille vuonna 2007, jolloin partioliike viettää 100-vuotisjuhliaan ja B-P;n syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. (kirjoittajan huomautus!).

NODE                                     >Nuotio

NOMADI                                              Vaeltajien mukanaolo jossain isossa tapahtumassa

NORDJAMB-75                   >Jamboree Norjan Lillehammerissa 1975

NOTSKI                                 >Nuotio

NOUSUJOHTEISUUS         Koulutuksessa ja tehtävissä käytetty menetelmä, jossa

NUJAKKALINNA              

Suomalaisten partiolaisten (poikien) ensimmäinen partio-opisto. Laatokan pohjoispuolella olevan Suistamon Uuksujärven keskellä oleva saari hankittiin SPPL:lle. Pohjapinta-alaltaan n. 180 m2 rakennustyöt aloitettiin 22.8.1938 ja vihkiminen tapahtui 11.6.1939. Vajaan neljän kuukauden kuluttua siitä jouduttiin luopumaan ja se tuli armeijan käyttöön. Rakennus on todennäköisesti purettu Venäläisten toimesta joskus 1950-luvulla.

NUOLIMERKIT                   >TAP; kolkkapoikien nuolimerkit.

NUORI VOIMA                    Lehti, joka talvella 1910 julkaisi pitkiä kirjoituksia boyscoutliikkeestä ja sen toiminnasta.

NUOTIO               

Notski, node; Retkellä liikuttaessa nuotion voi sytyttää vain maanomistajan luvalla. Kuivan kauden aikana ja metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on aina kielletty. >Jokamiehen oikeudet.

NUOTIO-OHJELMAN JOHTAJA    >iltanuotiomestari

NUOTIOHUUTO                 >nuotioloitsu; nuotiolla yhteisesti huudettava tunnelmankohotushuuto.

NUOTIOLAULUT              

>laulu, >partiolaulut, >iltanuotiolaulut; nuotion ääressä laulettavia lauluja mm. Meill’ on metsässä nuotiopiiri.., Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion..

NUOTIOLOITSU

>nuotiohuuto; esim. tulen sytyttämisloitsu: Syty nuotio, pala nuotio, valaise ja lämmitä meitä..

NUOTIOMESTARI                            

Nuotion valmistajaa, sytyttäjää ja valvojaa kutsutaan nuotiomestariksi. Nm tehtäviin kuuluu usein myös nuotiolla tapahtuvan ohjelman juontotehtävät. >Iltanuotiomestari >Taitomerkki

NUOTIOPAIKKA

NUOTIOPIIRI

NUOTIOT                                             >Nuotiotyypit.

NUOTIOTARINA               

>iltanuotiotarina; Nuotion äärellä yleensä ohjelman loppuvaiheessa kerrotaan jokin lyhyt opettavainen nuotiotarina. BP kirjoitti koko patio-ohjelman Scouting for Boys-nuotiotarinoiden muotoon, joita kirjassa on 26.

NUOTIOTYYPIT

Nuotiotyyppejä on monia erilaisia riippuen siitä mihin käyttöön nuotiota tarvitaan. Tavallisimpia nuotiotyyppejä ovat: >Heijastenuotio, >Kekonuotio, >Lauttanuotio, >Pagodi, >Pinonuotia, >Pyramidi, >Rakovalkea, >Temppelinuotio, >Torninuotio, >Tähtinuotio

NUOTIOVIITTA                  >iltanuotioviitta

NYERI                                    Paikka, johon >BP on haudattu Keniassa.

NYLONKÖYSI                      >polyamidiköysi; keinokuituköysi

NÄKKILEIPÄ                      

näkkäri, vanikka; kovaksi, mutta rapeaksi levyksi kuivattu ruispohjainen leipä. Leveälieristä BP-hattua kutsutaan myös näkkileiväksi (ent. leipäläpyskä).

NÄKKÄRI                            >näkkileipä

O’HARA KIMBALL                           >Kim

OGELI                                    Suomen Partiolaisten keskustoimisto Helsingissä. >Keskustoimisto.

OHJAAJANTODISTUS    

>Partioalusten ohjaajantodistus annetaan tietyt ehdot täyttävälle partiojohtajalle. Ohjaajantodistus erikseen harjoitusvesialueelle, saaristovesialueelle ja avomerialueelle.

OKSANEN ERIK

Erik Johan Adolf Oksanen ”Eki”, 10.01.1896 Laukaa – 15.11.1979 Hki, Ekin Partio, SPPL johtok.jäs., SAVPP ja SATPP piirinjohtaja, Hopeasusi no:16.

OLAVE                                  Lady Olave >Baden-Powell

OLAVE CENTRE                  Partiotyttöjen Maailmanliiton toimisto Lontoossa

OLAVE HOUSE                   

>Our Ark. Partiokoti. Paikka Lontoon keskustassa, jossa vierailevat partiolaiset voivat asua kohtuuhintaan.

OLE VALMIS                      

>partiotunnus, >partiolaisen tunnus; jos partiolaiselle sanoo ‘ole valmis’ hän vastaa >’aina valmiina’ Partiolainen on aina valmiina täyttämään velvollisuutensa. Partiolaiset palvelevat tarjoamalla apuaan aina kun se on mahdollista. Aina valmiina-asenteeseen kuuluvat myös hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus. >Kimin hymy.

OLKALIPPU                         >olkanauha

OLKANAUHA                    

Olkanauhoja käytettiin tunnistamaan eri vartion jäsenet toisistaan. Tärkeämpää kuitenkin oli, että ne muistuttivat partiolaisia velvollisuuksistaan eläimiä kohtaan. Tämän takia BP suunnitteli erityisen olkanauhajärjestelmän. Jokaisella vartion jäsenelläkin oli omat värinsä, jotka olivat vartion tunnuseläimen tai -kasvin kahta pääväriä. Olkanauha (olkasolmu) voi olla kaksi- tai neliliuskainen. Nauhan päällä käytettiin liskäsi paikkakuntatunnusta, kuten H=Helsinki, TU=Turku jne. Lisäksi numerotunnuksin ilmaistiin seuran (lpk:n, osaston jopa vartion tunnusnumero.

OLKANAUHAJÄRJESTELMÄ        >olkanauha

OLKASOLMU                      >olkanauha

OLLILA BRUNO

Bruno Walfrid Ollila ”Pappa”, 7.9.1898 Käkisalmi – 17.11.1970 Vaasa, Käkisalmen Metsänpojat, Vaasan Metsäveikot, SPJ johtokjäs., Hopeasusi no:25.

OPERAATIOT                    

Partiolaiset järjestivät monia keräyksiä ja tempauksia, joita nimitettiin Operaatioiksi. Operaatioita olivat mm.

>Auta muita auttamaan; poliopotilaiden hyväksi 1957

Operaatio ammattitaito 1964

Operaatio >keinosydän; hengityshalvauspotilaiden hyväksi 1960

Operaatio >Kurkiaura; kehitysvammaisten hyväksi 1967

Operaatio >Simpukka; kuulovammaisten lasten hyväksi 1970

OPTIMISTIJOLLA                              Nuorten aloittelijoiden pieni purjevene

ORANSSI SARJA

Partiotaitokilpailussa lpk:n luonnollinen vartio tai sen osa. Vartioon kuuluu viisi 10-16 vuotiasta jäsentä. Vartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. Tyttöjen sarja.

ORVONTÖYHTÖ

Orvontöyhtö oli hattuun kiinnitetty valkoinen linnan töyhtö. BP:n vierraillessa Suomessa 1933 ja lopuksi Kaivohuoneella tarjotun teehetken jälkeen heidät saatettiin koristetuissa vaunuissa laivarantaan. Vaunua vetivät Unkarin Jamboreelta palanneet suomalaiset partiojohtajat "orvontöyhdöt" - Unkarista - hatuissaan hulmuten (80-v partiointia s.19)

OSALLISTUMISMERKKI

Kankainen osallistumismerkki osoittaa, että partiolainen on osallistunut johonkin isoon partiotapahtumaan. Se kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Merkkiä kannetaan seuraavaan tapahtumaan asti kuitenkin enintään yksi vuosi. Mikäli merkki on metallinen se kiinnitetään >partiovyöhön, jossa sitä kannetaan aina.

OSANOTTOMERKKI         >osallistumismerkki

OSASTO                               >joukkueiden muodostama yksikkö

OSMONSOLMU                 

Pyöreä >naru-, kangas-, tai nahkaholkki partiohuivissa. Partiojohtajakurssin suorittaneen johtajan nahkapunoksinen >huivisolki.

OSVIITTA                             Ohjekirja; Osviitta-sarja on SP:n valmistama ohje- ja opaskirjasarja.

OUR ARK                            

tyttöjen Maailmanliiton partiokoti avattiin Lontoossa 1939; Meidän Arkkimme' 'Olave House'.

OUR CABANA                   

Tyttöjen Maailmanliiton partiokoti Cuernavacassa Meksikossa; 'Paimenmaja'. Vihittiin muistelemispäivänä 1956 ja otettiin käyttöön 1957.

OUR CHALET                      >Alppimaja, >partiokodit. Tyttöjen Maailmanliiton partiokoti Sveitsissä. Avajaiset 31.7.1932

PAALUSOLMU                   nuupu, vaajasolmu; Paalusolmulla saat tehtyä luistamattoman solmun, lujan silmukan.

PAAPUURI                           Aluksen vasen puoli kulkusuuntaan nähden.

PAARIT               

Sairaan tai loukkaantuneen ihmiseen kuljettamiseen tarkoitettu kantoväline. Metsässä ne voidaan rakentaa kahdesta pitkästä rangasta, joiden väliin voidaan pingoittaa esim. kaksi takkia, pujottamalla rangat kiinniolevan takin läpi. Köysipaarit puolestaan sidotaan verkkomaisesti rangasta toiseen.

PAASIKIVI ALLI Kunniapartiolainen, J.K. Paasikiven puoliso

PAASIKIVI JUHO KUSTI

1870 - 1956, Suomen Tasavallan seitsemäs presidentti. Kunniapartiolainen

PAGODI                                >Nuotiotyypit

PAHKALILJA                     

Uudenmaan partiopiireissä kehitetty vaeltajien valvomismerkki. P on pahkasta tai vanerista valmistettu kolmiportainen suoritusmerkki. Kiinnitetään vyöhön. Aniliininpunainen: 24 h valvomista, uusiopaperinharmaa 33 h valvomista, kalmankalpea 42 h valvomista.

PAIKALLISHALLITUS      Ent. Saman paikkakunnan >partioyhdistykset muodostivat paikallishallituksen.

PAIKKAKUNTATUNNUS

Paikkakuntamerkki; Tummansininen kankainen n. 10 mm leveä nauha, jossa hopeanharmaalla teksti ja kehys. Ommellaan vasemman hihan keskelle, yläreuna pitkin hihan pyöriön saumaa.

PAKKI                                  

kenttäpakki; alunperin armeijan käyttämä alumiininen retkikeitto- ja ruokailuastia, jossa on helppo lämmittää ruokaa, kuumentaa vettä ja toimii ruokailuastiana. Osat: astia, kansi ja kannen suljin (kahva) ja kantokahva.

PALAS                                  polku

PALELTUMAT

Paleltumat jaetaan kahteen luokkaan. Ensimmäinen oire ihon paleltumisesta on tunnottomuus. Paleltunut on saatava mahdollisimman pian lämpimään. Liikkuminenkin auttaa monesti lämpiämään. Vakavammassa paleltumassa iho alkaa muuttua valkeaksi tai harmahtavan kellertäväksi. Kiiruhda lämpimään. Vakavasti kylmettynyttä ei saa koskaan lämmittää liian nopeasti.

PALKOLAKKI                     >suikka

PALOVAMMAT

Palovammat luokitellaan niiden vakavuuden mukaan kolmen eri asteen palovammoiksi. 1. Asteen palovamma punoittaa, aristaa ja turpoaa. Pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä vähintään kymmenen minuuttia tai panemalla sen päälle jäähaude.2. asteen palovamma on kipeä ja siihen ilmestyy rakkuloita. Älä riko rakkuloita, jotta et aiheuttaisi tulehdusta. Pidä palanutta kohtaa viileässä vedessä, kunnes kipu hellittää. Peitä palanut kohta löyhällä siteellä. Älä käytä minkäänlaisia rasvoja tai voiteita ilman lääkärin ohjetta. 3. asteen palovamma on kivulias. Siinä iho on mustaa ja hiiltynyttä. Kiiruhda lääkärin luo tai sairaalaan.

PALVELEN                           >Vaeltajien tunnus

PALVELULEIRI                   

Rakennus-, työleiri; leiriläiset, jotka osallistuvat leirin toteutukseen suorittamalla ja hoitamalla jotakin työtehtävää.

PALVELULEIRILÄINEN

Rakennus- tai työleiriläinen; osallistuu johonkin leirin palvelustehtäviin

PANTOMIIMI                      Varjoesitys

PARAATI

Paraati (paraadi) on aikoinaan toteutettu aina Yrjön-päivänä, jolloin haluttiin näyttää yhdessä partion yhtenäisyys ja harrastuksen "vahvuus". Nykyään paraati koetaan myös suurena yhteenkuuluvuuden tunteena ja elämyksellisenä tapahtumana, >kevätkatselmus. Seremoniallisuus on liitetty nykyisiin partioparaateihin. Niiden yhteydessä palkitaan ansioituneita partiolaisia.

PARKSTONEN KIRKKO

BP ja Miss Olave vihittiin 30.10.1912 pienessä P kirkossa Dorsetin kreivikunnassa Englannissa

PARRAS                                               Reelinki; Aluksen reuna.

PARRASLOKAUS                              mitata aluksen vauhti sen raunan pituuden avulla

PARSIA                                 ommella

PARTIO                                 >partiolainen, >partiotoiminta                           

PARTIO TUTUKSI-KURSSI

Aikuisena partioon mukaan tuleville ja vasta-alkajille tarkoitettu kurssi. Käytetään myös nimitystä >Tervetuloa Partioon-kurssi.

PARTIO-LEHTI                   

Partiolaisten jäsenlehti Partio alkoi ilmestyä 1917, jolloin sitä nimitettiin partiolaisten äänenkannattajaksi.

PARTIO-OHJAAJAKURSSI

Nyk. >pj-peruskurssi

PARTIO-OHJELMA           

Partiotoimintaa toteutetaan ns. partio-ohjelman puitteissa. Se sisältää suoritus- ja merkkijärjestelmän, palveluprojekteja, ystävyyttä, retkeilyä, ulkoilmaelämää ja kansainvälisyyttä.

PARTIO-OPISTO

Partio-opistot olivat johtajakoulutuspaikkoja ja leirikeskuksia, joissa koulutettiin johtajia; tunnetuimpia olivat >Kaartsalo: tyttöjen, >Nujakkalinna, poikien, >Partiopoukama, tyttöjen, Porvoon lähellä; >Sulkava, poikien; >Rytilahti Sotkamossa, tyttöjen; >Vidablic Siuntiossa, ruotsinkielisten; >Kiljava Nurmijärvellä

PARTIO-OSAKUNTA        >SASA, >Akaateeminen partiokilta

PARTIOAATE                    

Samoihin partiotoiminnan tavoitteisiin ja päämääriin pyrkivät ihmiset partiotoiminnan menetelmin, toteuttavat partioaatetta.

PARTIOAITTA OY            

Ensimmäinen partiotoimintaa tukemaan perustettu (1929) kauppa (liikeyritys). Pääkaupunkialueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

 

PARTIOALUKSEN TUNNUKSET

Kaikki SP:n alusrekisteriin merkityt alukset käyttävät seuraavia tunnuksia; veneviiri, partiotunnus (lilja), rekisterinumero ja luokkatunnus.

PARTIOALUS                     

Pa on moottorilla tai purjeilla kulkeva vesikulkuneuvo, jota käytetään meripartiotoimintaan. Meripartiotoimintaan saa käyttää vain alusta, joka on määräysten mukaisesti katsastettu ja jolla on määräyksen mukainen miehistö ja päällikkö.

PARTIOARPAJAISET      

Arpajaisilla kerätään varoja partiotoiminnan rahoittamiseen. Järjestöjen ensimmäiset suuret arpajaiset järjestettiin 1936

PARTIOASU

>Partiopuku, >Partiopusero; Yhtenäinen asu antaa partioliikkeelle omaleimaisen ilmeen. Se on tunnus, jolla osoitamme kuuluvamme yhteen. Partioasua käytetään kaikissa partiotilaisuuksissa tai esiinnyttäessä partiolaisina. Ent. partioasuun kuuluvat huivi, pusero ja hattu sekä partiosauva. 1910-luvulla Hattu oli tärkein osa asusta ja se oli määrä hankkia ensin. Hattuakin sai 1910-luvulla pitää vasta sitten kun koko vartiolla oli hatut. Hatun jälkeen oli hankittava kaulaliina ja sitten vasta pusero.

PARTIOAVAIN  

Partioavain koulutus tuli ns. juurikurssin (poikien) tilalle. Avainkoulutus tapahtui lippukunnissa ja pohjana >pj-kurssille

PARTIOHARTAUDEN KURSSI

Kurssi on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Tarkoituksena on herättää innostusta ja rohkaista kaikenikäisiä partiolaisia toteuttamaan hartauselämää lpk:n tilaisuuksissa.

PARTIOHENKI

Partiohenki-patsas on pystytetty USA:n partiolaisten keskustoimiston edustalle.

PARTIOHERALDIKOT

Partioheraldikot  ry. on perustettu 1972 heraldiikkaa harrastavien partiojohtajien toimesta ja sen tehtävänä on opastaa, kouluttaa, tutkia ja edistää heraldiikan käyttöä ja tuntemusta. Ph:jen julkaisu on >Liehuvat värit. Ph järjestää vuosittain kursseja ja koulutustilaisuuksia heraldiikkaan liittyen. Tunnettuja partioheraldikkoja ovat mm. Tuomas Hyrsky, Kari K. Laurla, Visa Liippola, Pekka Saarela, Henrik Söderman. Ph ovat jäseninä  International Federation of Vexillologigal Assosiations ja Suomen Partiolaiset ry (B-jäsen). >Heraldiikka

PARTIOHUIVI

Tasakylkisen kolmion muotoinen puuvillaa tai keinokuitua, jonka kantasivu on n. 100 cm ja kolmion koskeus n. 45 cm. Partiohuivi on partiolaisen ulkoinen tunnusmerkki. Alkujaan huivin tarkoituksena oli myös suojata niskaa paahtavalta auringolta. BP antoi kullekin vartiolle oman huivivärin sen mukaan minkä nimisen eläimen vartio oli nimekseen valinnut. Joskus määriteltiin huivin väristäkin seuraavaa: Viheriää väriä ei saa valita, sillä se on aikuisten johtajien väri (tämä sääntö ei siis enää ole voimassa.) Huivi määriteltiin varsinaisen >kaulahuivin käytön lisäksi erilaisena käytännöllisenä apuvälineenä, mutta ei mihinkään epäkunnioitettavaan tehtävään, kuten siivousrätiksi, kengänkiillotusrätiksi, nenäliinaksi tms. vaan ensiapuvälineeksi kuten mainiosti tuki- ja sidontavälineeksi.

Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai voivat halutessaan tehdä oman lippukuntahuivin. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu se korvaa yleensä huivimerkin. Huivin malli ja värit kannattaa hyväksyttää SP:n >tunnustoimikunnassa. Huivia käytetään aina kaikissa partiotilaisuuksissa. Suomalainen partiolainen käyttää ulkomailla valkoraitaista kansallista >edustushuivia. Huivi solmitaan joko merimiessolmulla tai huivisoljella.

Sudenpentu saa käyttää huivia sudenpentulupauksen annettuaan ja sidotaan merimiessolmulla. Vartioikäinen tai vanhempi partiolainen käyttää huivia soljella partiolupauksen annettuaan.

PARTIOIHANTEET

Partiolainen lupausta (>partiolupaus) antaessaan lupaa noudattaa elämässään partioihanteita. Partioihanteet nykymuodossaan hyväksyttiin huhtikuussa 1974 (ent. >partiolaki). Partioihanteet ovat:

-Kehittää itseään ihmisenä,

-kunnioittaa toista ihmistä,

-auttaa ja palvella,

-tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa,

-rakastaa ja suojella luontoa,

-olla uskollinen ja luotettava.

-rakentaa ystävyyttä yli rajojen,

-etsiä elämän totuutta.

PARTIOINTI

B-P kirjassa Scouting for Boys:"Käsitteellä partiointi tarkoitetaan erämiesten, tutkimusmatkailijain ja uutisraivaajien työtä ja ominaisuuksia. Niiden taitojen alkeiden opettamisessa pojille me käytämme leikkejä ja harjoituksia, jotka vastaavat heidän toiveitaan ja vaistojaan ja samalla ovat kasvattavia. Pojan kannalta katsoen partiointi jakaa heidät veljesjoukkoihin, jotka vastaavat heidän luonnollista järjestäytymistapaansa leikeissä., pahanteossa ja vetelehtimisessä. Se antaa heille tarkoituksenmukaisen puvun ja varusteet, se vetoaa heidän mielikuvitukseensa ja romantiikan kaipuuseensa ja se tarjoaa heille reipasta ulkoilmatoimintaa.

PARTIOITSIJA                    >Gilwell-koulutuksen alkuaikoina 1924 käytettiin partiojohtajasta suomennosta partioisija.

PARTIOJOHTAJA             

Vähintään 17-vuotias >partiolainen, joka on suorittanut >partiojohtajien peruskurssin ja jolla on voimassa oleva >partiojohtajavaltakirja.

PARTIOJOHTAJA-lehti     Vuodesta 1927 lähtien johtajille tarkoitettu lehti.

PARTIOJOHTAJAMERKKI

Pj-merkki; Otettu käyttöön 1930-luvun lopulla. Merkki on havuseppeleen ympäröimä hopeanvärinen lilja, jonka päälle on kiinnitetty kullattu Suomen vaakunaleijona. Merkkiä saa käyttää, kun pj-valtakirja on myönnetty. Kiinnitetään puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

PARTIOJOHTAJAN KÄSIKIRJA

PARTIOJOHTAJAVALTAKIRJA                   

Partiojohtajavaltakirja anotaan pj-kurssin jälkeen partiopiiriltä. Toimivalla partiojohtajalla pitää olla voimassa oleva partiojohtajavaltakirja.

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKURSSI

Partiojohtajien koulutusjärjestelmän peruskoulutukseen kuuluva kurssi. Partiopiirit vastaavat kurssien järjestämisestä koulutusohjaajien kanssa. Kurssille pääsee ko. vuonna 18-vuotta täyttävä partiolainen.

PARTIOJUHLAPÄIVÄT    >Juhlapäivät >Lippukunnan vuosijuhlat

PARTIOJUHLATILAISUUS

Partiojuhlatilaisuudet aloitetaan ja päätetään tavallisesti >lippumenoin. Lippumenojen aikana lauletaan yleensä ensin ensimmäinen säkeistö Tie selvä on - marssista ja sen jälkeen ensimmäinen säkeistö >Partiomarssista. Luonnollisesti ne voidaan esittää myös kokonaan.

PARTIOJÄRJESTÖ             vanha nimitys nykyiselle >lippukunnalle.

PARTIOJÄRJESTÖT

Kaikki Suomessa olevat kansalliset liitot ja järjestöt

FSFSF                    FINLANDS SVENKA FLICKSCOUTFÖRBUND

FSSF                       FINLANDS SVENSKA SCOUTFÖRBUND

MTPL                     MARTTATYTTÖJEN PARTIOLIITTO

NMKY                   SUOMEN NMKY:N PARTIOLIITTO

NNKY                    SUOMEN NNKY:N PARTIOLIITTO

PPL                         PELASTUSARMEIJAN PARTIOLIITTO - FRÄLSNINGSARMES SCOUTFÖRBUND

SPL - FSF               SUOMEN PARTIOLIITTO - FINLANDS SCOUTFÖRBUND

SP                           SINISET PARTIOPOJAT

SPJ - FSU               SUOMEN PARTIOPOIKAJÄRJESTÖ - FINLANDS SCOUTUNION        

SPL                         SUOMALAISTEN PARTIOPOIKIEN LIITTO

SPP                         SUOMALAISET PARTIOPOJAT

SPPKV                   SUOMEN PARTIOPOIKIEN KESKUSVALIOKUNTA

SPPL                       SUOMALAINEN PARTIOPOIKALIITTO

SPTJ - FFSU          SUOMEN PARTIOTYTTÖJÄRJESTÖ - FINLANDS FLICKSCOUTUNION

SPTL                      SUOMALAINEN PARTIOTYTTÖLIITTO

SSP                         SUOMEN SINISET PARTIOTYTÖT

SPTNK                   SUOMEN PARTIOTYTTÖJEN NEUVOTTELUKUNTA

SVPP                      SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKALIITTO

SVPR - FFSB         SUOMEN VAPAA PARTIORYHMÄ - FINLANDS FRIA SCOUTBRIGAD

SVPRpj                   SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKAJAOSTO         

SVPRtj                    SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖJAOSTO

SVPT                      SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖLIITTO

PARTIOKASVATUS         

Partio on kasvatusjärjestö. Kasvatustoiminta on luonteeltaan käytännöllistä, päämääriin ja tavoitteisiin tähtäävää toimintaa. Kaikki johtajatehtävissä olevat ovat osana kasvatusmenetelmää, kasvattajia. Kasvatuksen päämääränä on luoda edellytykset inhimilliselle kasvulle. Partion kasvatustavoitteet tulevat esille >partioihanteissa.

PARTIOKAUPAT              

Partiotoimintaa tukemaan on perustettu partiokauppoja, jotka myyvät partiolaisille kuuluvia erikoistuotteita sekä ulkoiluun- ja retkeilyyn liittyvää materiaalia.

Partiokaupat 2004:

Partioaitta, Pääkaupunkiseutu

Partioretki, Salpausselkä

Partiovaruste, Varsinais-Suomi

Hämeen partiokauppa, Häme

Partiopatikka, Keski-Suomi

Satakunnan partiokauppa, Satakunta

Erätuli, Kymi

Partiokuksa, Pohjois-Karjala

Partiokauppa Kieppi, Pohjois-Pohjanmaa

PARTIOKAUPPA KIEPPI OY

Pohjois-Pohjanmaan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

PARTIOKERÄILIJÄT RY

Partiotoiminta luo hyvät edellytykset erilaisen ja spesiaalin keräilyharrastuksen. Kaikkea partiotoimintaan liittyvää keräilyä harrastavaa henkilöä kutsutaan partiokeräilijäksi. Suomessa on kymmenittäin henkilöitä, jotka keräilevät erilaista partioesineistöä, myös ulkolaista. Valmistauduttaessa rakentamaan SP:n suurleirille, Tervas-90, järjestettävää jättimäistä partiosauva-näyttelyä nousi Visa Liippolan ja Yrjö "Yrjänä" Nenosen kahdenkeskisessä keskustelussa esiin mahdollisuus perustaa oma, keräilyä harrastaville partiolaisille, rekisteröity yhdistys, jotta varmistettaisiin keräilijöiden välinen yhteydenpito, esineiden vaihto mahdollisuus ja yleensä keräilyharrastuksen edistäminen. YN otti leirinäyttelyn johtajana ohjelmistoon Partiokeräilijät-yhdistyksen perustamisen ja organisoi kokouksen. Perustava kokous pidettiin Tervas-leirin aikana ja perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Jarkko Ruohola. Vuotta myöhemmin päätettiin julkaista tiedotuslehti >Swoppaus, joka ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti harrastajien aktiivisuudesta riippuen. Swoppauksen pitkäaikaisena toimittajana on ollut Olli Koskela.

PARTIOKESKUS OY         

Varsinais-Suomen Partiopiirin toimisto ja partiokauppa Partiovaruste sijaitsevat Partiokeskuksessa, Turussa.

PARTIOKIRJA OY                              Partiolaisten omistama yhtiö, joka kustantaa kirjoja ja muuta painomateriaalia.

PARTIOKODIT

Maailmanjärjestöillä on muutama oma retkikeskus ja leirialue, joita kutsutaan partiokodeiksi. Johtajaikäisillä on myös mahdollista päästä työskentelemään niissä vapaaehtoisina esim. kesän ajan. Tyttöjen maailmanjärjestöllä on neljä partiokotia; Pax Lodge Iso-Britanniassa (Our Ark), Our Chalet Sveitsissä, Our Cabâna Meksikossa ja Sangam Intiassa. Pojilla Kanderstegissa Sveitsissä, Cairo International Scout Centre Egyptissä, B-P House Lontoossa ja Gilwell Park Lontoossa.

PARTIOKOULUTTAJA     >Partiokouluttajakurssin suorittanut partiojohtaja.

PARTIOKOULUTTAJAKURSSI

Kurssi kuuluu >kouluttajakoulutusohjelmaan ja on tarkoitettu kouluttamisesta kiinnostuneille partiojohtajille.

PARTIOKUKSA OY

Pohjois-Karjalan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

PARTIOLAINEN

Scout, tiedustelija, retkeilijä, uudisraivaaja.; Partiolainen mielletään henkilöksi, joka on tai on ollut jossain partioyhteisössä jäsenenä ja hyväksyy partiotoiminnan päämäärät ja perusperiaatteet.

PARTIOLAISEKSI NIMITTÄMINEN

Alkujaan partiolaiseksi nimittäminen oli oma erillinen toimituksensa, jossa ehdokas (>Alokas) tuotiin lpkj:n eteen ja hänelle tehtiin muutamia kysymyksiä, joihin alokkaan oli vastattava. Jos alokas lupasi yrittää noudattaa partiolakia ja antoi partiolupauksen hänelle ojennettiin partiosauva ja asetettiin partiolakki pojan päähän.

PARTIOLAKI

B-P laati partiolaisille oman lain. Se muistuttaa ritarilakeja, sillä hän ihaili entisaikojen kunniallisia ja hyvän puolesta taistelevia sotureja. Kaikissa maissa partiolaiset pyrkivät noudattamaan partiolakia. Suomessa laki on puettu nykyisin >partioihanteiden muotoon (otettiin käyttöön 1970-luvulla) ja nimitetään >partiolupaukseksi. Partiolaki kuului:

1) Partiolainen on luotettava,

2) on hyödyksi ja avuksi muille,

3) hyvä ystävä ja jokaisen partiolaisen veli,

4) kohtelias,

5) eläinten ja muun luonnon ystävä,

6) säästäväinen,

7) täyttää velvollisuutensa,

8) tottelee,

9) säilyttää mielensä valoisana vaikeuksissakin,

10) partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat.

PARTIOLAULUT

>laulut, >nuotiolaulut, >leirilaulut, >iltanuotiolaulut; Laulaminen on osa partioperinnettä. Ei partiotapahtumaa ettei partiolaulua! Partiolauluja, niin sävellyksiä kuin sanoituksiakin on suuri määrä, joista monet lpk:t ja tukiyhteisöt ovat valmistaneet partiolaulukirjoja, partiolaulukasetteja ja CD-levyjä. Partiolaulut kuuluvat olennaisena osana mm. iltanuotioille ja niitä tuleekin harjoitusmielessä lauleskella vaikka koloiltoinakin.

PARTIOLEIKIT                    >Leikit

PARTIOLIITOT                   >Partiojärjestöt

PARTIOLILJA

Partiopoikien Maailmanliiton tunnus ja partiopoikien yleinen tunnus. B-P valitsi partiopoikien tunnukseksi partioliljan. Mallin hän otti kompassiruusun pohjoisnuolesta, joka samalla osittaa että partiolaisen tulee näyttää tietä täyttämällä velvollisuutensa ja auttamalla muita. Liljaa on yleisesti pidetty rauhan ja puhtauden symbolina, joten se on varsin hyvin sopinut myös partiolaisten tunnukseksi. Lilja on kolmiosainen ja sen kärjet kuvaavat samoja asioita kuin kolme >partiotervehdykseen kohotettua sormeakin. Liljan reunimmaisissa lehdissä olevat tähdet muistuttavat partioihanteista ja -lupauksesta (viisisakarainen tähti molemmissa sivulehdissä takoittaa yhtä partiolain kymmenestä pykälästä). B-P itse kertoi liljassa olevien tähtien merkitsevän myös sudenpentujen silmiä, jotka avautuivat, kun hänestä tuli partiolainen ja hän sai ensimmäisen luokan merkin. Poikien lupausmerkissä liljaa ympäröi merimiessolmulla solmittu köysi, joka symbolisoi maailman partiolaisten ketjua, solmu sitä yhdistävää partioveljeyttä rotuun, uskontoon ja väriin katsomatta.

PARTIOLIPPUKUNTA     

<lippukunta; partiotoiminnan paikallinen perusyksikkö. Vanhoja nimityksiä ovat >partioyhdistys, >partiojärjestö.

PARTIOLUPAUS

ent. >partiolaki; Partiolupaus nykymuodossaan on hyväksytty huhtikuussa 1974. Partiolupauksen antaminen on partiolaisen ja lippukunnan tärkeimpiä tilaisuuksia. Jokainen partiolainen antaa partiolupauksen omasta vapaasta tahdostaan ja samalla hän liittyy jäseneksi koko maailman kattavaan partiolaisten joukkoon. Partiolupaus on tahdonilmaisu, jossa partiolainen sitoutuu partiotoiminnan periaatteisiin ja partioihanteisiin. Lupausmerkkiin kuuluu viisi tehtävää, joiden myötä vartiolainen tutustuu partioon, vartioon ja lippukuntaan. Lupauksen antotapa ja paikka vaihtelee lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus annetaan ensimmäisen vartiotoimintakauden aikana, jossakin lippukunnan tilaisuudessa. Myöhemmin toimintaan mukaan tuleville järjestetään partiolupauksenantotilaisuus esim. kurssien, juhlien, leirien tms. yhteydessä. (ks. PARTIOKIRKKO /Partiojuhlat). Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja luoda siitä lupauksenantajille mieleen painuva elämys. Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään kirkossa, mutta se voidaan esimerkiksi lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti järjestää myös maastossa, leirillä, kololla jne. Lupauksenantopaikka on juhlaliputettu ja asuna kaikilla on partioasu ansiomerkkeineen. Tilaisuuteen kutsutaan yleensä myös partiolaisten vanhemmat. Lupaus annetaan partiolipulle (>lippukunnan lippu) ja sen ottaa vastaan lippukunnanjohtaja. Tilaisuuden johtajana toimii lippukunnanjohtaja.

Partiolupaus kuuluu: Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa toteuttaen elämässäni partioihanteita. >Partioihanteet

PARTIOMARSSI                

Usein partiojuhlat, juhlatilaisuudet alkaa Partiomarssilla. Sen on säveltänyt Jean Sibelius, Ensio Kuula ja Joonas Kokkonen. Sanoittanut Aale Tynni (2. Säkeistö) ja Jalmari Finne (1. Säkeistö). >Partioparaatia tai >kevätkatselmusta voidaan nimittää myös partiomarssiksi.

PARTIOMATKAILUKURSSI

Kurssi on tarkoitettu pj-peruskurssin suorittaneille ja ulkomaille suuntautuvien partiomatkojen johtamiseen.

PARTIOMENETELMÄ

Partion kasvatuskeinoina ja menetelmänä on vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta, perusohjelma, toiminta luonnossa, kansainvälinen toiminta, ikäryhmittäin etenevä koulutus, tekemällä oppiminen, erilaisiin johtajatehtäviin kouluttaminen ja sosiaalinen toiminta.

PARTIOMENOT                 

Partiotoiminnan alkuaikoina ryhmäjärjestys ja ’sotilaallinen’ kuri olivat tärkeitä asioita ja silloin harjoiteltiin seisomista asennossa, rivissä, jonossa, piirissä jne. Niitä harjoiteltiin ns. partiomenoissa, joissa johtaja antoi lyhyitä hiljaisia komentoja ja käskyjä, muiden toimiessa sen mukaan.

PARTIOMERKIT

>Partiopuseroon kiinnitetään partiomerkit. Vartioikäisen >perusasun merkkejä ovat mm. >paikkakunta-, >lpk-, >piiri- ja >järjestötunnus, pojilla lisäksi >lupausmerkki. >Vuositähdet tulevat vasemman taskun yläpuolelle. >Tehtävää osoittavia merkkejä kannetaan ko. tehtävän ajan. Vj:n tunnuksena on kaksi valkoista kanttinauhaa, jotka ommellaan vasemman taskun laskokseen. Vja:lla on yksi nauha. >Taitomerkit ja erikoismerkit ommellaan oikeaan hihaan. Ainoastaan >ensiapumerkki (kärjellään oleva valkoinen kolmio, jossa punainen risti) ommellaan lupausmerkin alapuolelle (pojat) vasempaan hihaan. Osallistumis- ja tapahtumamerkkiä kannetaan tapahtuman jälkeen enintään yksi vuosi ja kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Tyttöjen lupausmerkki on metallinen Partiotyttöjen Maailmanliiton sini-keltainen merkki, joka kiinnitetään puseron oikean taskun laskokseen. >Luokkamerkit kiinnitetään puseron vasemman taskun laskokseen.

PARTIOMENETELMÄ     

Partion kasvatusjärjestelmä, joka muodostuu partiolupauksesta, ihanteista, vartiojärjestelmästä, partio-ohjelmasta ja johtajuudesta.

PARTIOMUSEO

>Suomen Partiomuseo on toiminut Suomessa jo yli 40-vuotta (perustettu 21.2.1962). Museolla on oma merkkinsä - tunnuksensa, Katariinan kirkkoaukion laidalla olleen entisen museorakennuksen eli Kuikkulan talon isännän vanhasta puumerkistä mukaeltu tunnus.

Museon näyttelyssä on esillä vanhoja partioasuja, merkkejä, retkeilytarvikkeita, kirjoja, huiveja, lippuja, leirimuistoja, valokuvia ja kaikenlaista vanhaa partioesineistöä. Museota ylläpitää >Suomen Partiomuseoyhdistys ry, jossa on jo yli 400 jäsentä ja joista aktiivisia museotoimintaa ylläpitäviä ahertajia löytyy noin 20-30 henkilöä.

Museon julkaisemista kirjoista löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Partiomuseo ottaa vastaan mielellään kaikenlaista esineistöä aina lippukuntien arkistoista ja esineistöstä yksittäisten partiolaisten lahjoituksiin. Partiomuseo on avoinna lauantaisin klo 12-15. Muina aikoina voi ottaa yhteyttä museonhoitajaan ja sopia vierailusta. Museon osoite on: Suomen Partiomuseo, Virusmäentie 65 B 1, 20300 Turku. Tiedustelut: puh (02) 3277 692. Sähköpostiosoite: partiomuseo@sp.partio.fi ja www-sivut:partio.fi/museo.  

PARTIOMUSIIKKI             >Partiolaulut

PARTION KASVATUSKEINOT

- vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta

- perusohjelma

- toiminta luonnossa

- kansainvälinen toiminta

- ikäryhmittäin etenevä koulutus

- tekemällä oppiminen

- erilaisiin johtajatehtäviin kouluttaminen

- sosiaalinen toiminta

PARTION PERIAATTEET                 >perusperiaatteet

PARTION PÄÄMÄÄRÄ                   >Päämäärä

PARTIONEUVOS                >Partioneuvoston jäsen. Edustaa partiopiiriä.

PARTIONEUVOSTO          

Partiopiirien edustajista koottu SP:n toimeenpaneva elin. Partioneuvostolla on päätösvalta jäsenkokousten välillä, jotka järjestetään joka toinen vuosi.

PARTIONIMI

Partiolaisilla on usein partionimi (lempinimi), jolla useimmat partiolaiset tunnetaan paremmin kuin omalla nimellään. Nimi voidaan antaa vartiokasteessa tai se voi syntyä luonnollisesti pienenä väännöksenä henkilön etu- tai sukunimestä, luonteen piirteestä, ulkonäöstä tai muusta sellaisesta ominaisuudesta. Pääasia on, että asianomainen itse hyväksyy ja pitää partionimestään.

PARTIO-OHJAAJA           

1920-luvulta-alkaen partioliitot käyttivät kouluttajina ns. partio-ohjaajia, jotka kiertelivät maata antamassa johtajakoulutusta uusien partioryhmien johtajille. Partio-ohjaajaa voi myös ’tilata’

PARTIOPALVELUS            Ent. nimitys partiotoiminnalle: vartion retket ja kokoukset

PARTIOPARAATI              >kevätkatselmus

PARTIOPASSI                     Kansainvälinen jäsenkortti, Yöpyessäsi partiokodeissa Sinulla tulee olla mukana partiopassi.

PARTIOPATIKKA OY

Keski-Suomen alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

PARTIOPERINTEET          

Partioperinteet ovat tapauskollisuutta, eli tietyt tavat, tapahtumat ja asiat suoritetaan, tehdään, toteutetaan vanhan tavan mukaan. Partioperinteitä on niin valtava määrä, ettei niiden kuvaamiseen, kertomiseen riitä yksi teos. Tämä kirjanen kuitenkin sisältää aakkosjärjestyksessä partiosanastoa ja tunnettuja partioperinteitä ja niiden selityksiä ja selvennyksiä. Perinteet ovat jatkuvuuden, yhteenkuuluvuuden, yhteishengen ja turvallisuuden antaja ja kasvatusväline.

PARTIOPESTI                     

Partiopesti on systemaattinen lähestymistapa partiojohtajaresurssien hankintaan ja kehittämiseen. Sana ‘pesti’ tarkoittaa vanhastaan työkeikkaa, määräaikaista sopimusta tietyn työn suorittamiseksi.

PARTIOPIIRI                       

Lippukunnat kuuluvat partiopiireihin, joita on maassamme 18. Yksi piireistä on ruotsinkielinen >FISSC.

Partiopiirit ovat (2002) aakkosjärjestyksessä:

1. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry

2. Etelä-Pohjanmaan partiolaiset ry

3. Etelä-Savon partiolaiset ry

4. Finlands Svensa Scouter rf. (FiSSc)

5. Hämeen partiolaiset ry

6. Kainuun partiolaiset ry

7. Keski-Pohjanmaan partiolaiset ry

8. Keski-Suomen partiolaiset ry

9. Kymenlaakson partiopiiri ry

10. Lapin partiolaiset ry

11. Pohjois-Karjalan partiolaiset ry

12. Pohjois-Pohjanmaan partiopiiri ry

13. Pohjois-Savon partiolaiset ry

14. Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry

15. Salpausselän partiolaiset ry

16. Satakunnan partiolaiset

17. Uudenmaan partiopiiri ry

18. Varsinais-Suomen partiopiiri ry

PARTIOPILLI                       >pilli

PARTIOPOIKA                    Scout, vartiolainen t. yli 10-v poika, joka toimii vartion jäsenenä

PARTIOPOIKIEN MAAILMANJÄRJESTÖ                   World Organization of the Scout Movement.

PARTIOPOIKIEN MAAILMANJÄRJESTÖN TUNNUS

On väriltään lila-valkoinen. Valkoinen edustaa puhtautta ja lila johtajuutta ja toisen ihmisen auttamista. Liljan kolme lehteä edustavat partiolupauksen kolmea pääkohtaa, viisisakaraiset tähdet taas uskollisuutta ja tietoa. Ympäröivä köysi merimiessolmuineen symboloi maailmanlaajuista partiopoikien yhteyttä.

PARTIOPOIKIEN MAAILMANKOMITEA  

Järjestön toimeenpaneva elin joka valitaan Maailmankonferenssissa.

PARTIOPOIKIEN MAAILMANKONFERENSSI

Järjestön korkein päättävä elin. Kullakin jäsenmaalla on konferenssissa kuusi ääntä. Konferenssi kokoontuu joka kolmas vuosi.

PARTIOPOIKIEN MAAILMANTOIMISTO 

Toimisto sijaitsee Sveitsissä, Genevessä. International bureau (IB), Perustettu 1920.

PARTIOPOJAN KIRJA

Robert Baden-Powell'in kirjoittama kirja partiopoikien oppaaksi ja julkaistiin 1908.

Englanninkielisestä alkuteoksesta Scouting for Boys suomentanut Paula Koho.

PARTIOPOSTIMERKKI

Suomessa on julkaistu kaksi partioaiheista postimerkkiä. Ensimmäinen merkki julkaistiin vuonna 1957, jolloin partioliike täytti 50 vuotta. Merkiin on kuvattu partiotervehdyskämmen

Toimen merkki Julkaistiin Ahvenanmaalla SATAHANKA-IX-leirin kunniaksi. Merkissä on kuvattu solmuja.

PARTIOPOUKAMA          

Porvoon lähellä oleva partiotyttöjen koulutus- ja leirikeskus. Suomen Partiomuseolla on Partiopoukamasta viime hetkellä pelastettu Martta Wendelinin piirtämä ja Anni Collanin suunnittelema leiritoteemi Kalevalaisen tytön kasvamisesta tytöstä naiseksi.

PARTIOPUKU    

Kaikki maailman partiolaiset käyttävät partiopukua. B-P halusi yhtenäisen puvun avulla saada eri yhteiskuntaluokista tulevat pojat keskenään tasa-arvoisiksi, ainakin partioasussa. Partiopukuun (>Partioasu) kuuluu >partiopusero, >housut/hame, >päähine, >sukat ja >kengät sekä tietysti >huivi ja >partiovyö. Ulkomailla kaikki suomalaiset partiolaiset käyttävät sinistä puseroa ja sinistä huivia, jonka reunaa kiertää valkoinen nauha. Huivi kiinnitetään sinisellä >Osmonsolmulla. Ennen vanhaan pukusäännöt olivat tiukemmat ja tytöillä mm. asuun kuului valkoinen kaulus. Johtajat (tytöt) käyttivät sinistä solmiota. Solmion solmuun tuli kiinnittää tyttöjen lupausmerkki. Partiotoiminnan alkuaikoina partioasuun kuului myös >partiosauva. Partiopukua käytetään kaikissa partiotilaisuuksissa tai tilaisuuksissa, joissa edustetaan partiota. HUOM! Partiopukua ei käytetä kerättäessä rahaa tai tavaraa , ellei toimintaa ole järjestänyt lippukunta, piiri tai järjestö.

PARTIOPUSERO

Perinteisin osa asua on PARTIOPUSERO, joka on kaikilla samankaltainen( partiotoiminnan alkuvuosina käytettiin myös nimitystä mekko). Yleisin väri on sininen, mutta varsinkin eränkävijä/mänkijälippukunnat (myös esim. Toimen Pojat, Hki) käyttävät edelleen ruskeaa puseroa. Kristillisen poikatyön yhteyteen (NMKY) perustetut lippukunnat ottivat puseron väriksi sinisen (ensimmäiset puserot tehtiin itse sinisestä molski-kankaasta)-, joka myöskin on säilynyt näihin päiviin asti. Kun Suomen Partiolaiset perustettiin 1962 päätettiin samassa yhteydessä partiopuseron virallistamisesta siniseksi. Puserossa on kaksi rintataskua, jossa läpät ja laskokset sekä napeilla suljettavat kalvosimet. Nappeina käytetään SP:n tunnuksilla olevia sinisiä tai ruskeita nappeja. Meripartiolaiset voivat käyttää kullanvärisiä metallisia ankkurinappeja. Puseroon kiinnitetään erilaisia merkkejä tiettyihin kohtiin (ks. sx). Ohjeita merkeistä ja niiden kiinnittämisestä saat PUKU- JA MERKKI- OHJEOSVIITASTA ja partiokaupasta. Puseron kantaja ompelee itse napit, usein myös muut saamansa tai hankkimansa merkit puseroon (tekemällä oppiminen).Puseron voi valmistaa myös itse hankkimalla kaavat ja kankaan partiokaupasta, jolloin se tulee edullisemmaksi. Myös muista partioasuun liittyvistä asioista saa tietoa em. teoksesta.

Partiopuseron syntyvaiheet liittyvät BP:n Etelä-Afrikan oleskeluun, jolloin Buurisodan jälkeen hän sai tehtäväkseen perustaa poliisiosaston ja suunnitteli tälle joukolle oman asun. Tästä puserosta BP muotoili partiopuseron.

 

PARTIOPUSERON HIHAT               

(KÄÄRITYT HIHAT) B-P: Partiolaiset käärivät puseronsa hihat, koska tämä antaa suuremman liikkumavapauden, mutta myös, koska se kertoo heidän "olevan valmiita" mihin tahansa tehtävään.

PARTIOPUSERON NAPIT                >Napit

 

PARTIOPÄÄLLIKKÖ         entinen nimitys nykyisestä >joukkueenjohtajasta

PARTIOPÄIVÄT

Ensimmäiset partiojohtajille tarkoitetut partiopäivät pidettiin kahden kk:n kuluttua toimintakiellon päättymisestä eli 27-28.5.1917.

PARTIORADIOT

PARTIORETKI OY

Salpausselän alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

PARTIOSAUVA                 

Partiosauva kuului erottamattomana osana partioasuun. 1920-30-luvulla lähes joka vartiolaisella oli oma partiosauva. BP:"Olen havainnut sen ensiarvoiseksi apuneuvoksi vuoristoisessa tai kallioperäisessä maastossa ja erityisesti yöllä metsässä sekä pensastossa. Siihen voi myös vuolla omia saavutuksiaan kuvaavia merkkejä, ja näin siitä tulee sekä muistikapula että korvaamaton toveri. Partiosauva on noin nenäsi tasalle ulottuva vahva keppi, joka on varustettu pituusmittayksiköllä. Sauvaa voi käyttää monessa tilanteessa, esimerkiksi paarien tekemisessä, ihmisjoukon loitolla pitämisessä, aidan yli hypättäessä ja joen syvyyttä koeteltaessa. Pimeässä sen avulla voi pitää yhteyttä vartion muihin jäseniin, tai rekentaa kolmesta sauvasta kuivaustelineen jne. Ennen sauvaan kiinnitettiin myös metallisia leiri-, tapahtuma- ja kolutusmerkkejä.

PARTIOSÄÄTIÖ

Partiotoimintaa tukemaan perustettu  (1960) säätiö. Säätiö jakaa vuosittain mm. Toimiva partiojohtaja-apurahaa. Perustamisjuhlaa vietettiin 4.12.1960 Helsingin Yliopiston juhlasalissa.

PARTIOTAIDOT                                 Partiotoiminnassa käytettäviä erilaisia taitoja.

PARTIOTAITOKILPAILU

Partiotaitokilpailulla ymmärretään partiokoulutukseen perustuvia, maastossa tapahtuvia vartiokilpailuja, joiden tulee tukea vartion yhteishengen kehitystä. SP ja partiopiirit järjestävät vuosittain partiotaitokilpailuja, joihin on määritelty eri >sarjat ja >kilpailuryhmät.

PARTIOTAITOKILPAILUNJOHTAJA

vastaa >pt-kisoista.

PARTIOTAITOKISAT (PT)             

Partiotaitokilpailut. Eri sarjoihin (erilaisiin vartiokokoonpanoihin, värit) jaettu kilpailu, jossa punnitaan kilpavartion tiedot, taidot, kyvyt ja nokkeluudet.

PARTIOTALO                    

>Keskustoimisto; >Partiosäätiö rakennutti SP:lle toimitalon Helsingin Oulunkylään, jonka vihkiäisiä vietettiin 19.4.1972. Joillakin paikkakunnilla on oman alueensa partiotoiminnan keskukset nimetty partiotaloksi.

PARTIOTERVEHDYS

Partiolaiset tervehtivät kolmella sormella viemällä käden otsalle kämmenpuoli ulospäin. Kolme sormea merkitsevät 1) Jumalan, lähimmäisen, isänmaan ja ihmiskunnan rakastamista, 2) muiden auttamista ja 3) partioihanteiden toteuttamista omassa elämässä. Jotkut kertovat kolmen pystyssä olevan sormen tarkoittavan pyhää kolminaisuutta; Isä, poika ja pyhä henki. Pikkusormen ja peukalon muodostama ympyrä yhdistää kuvaannollisesti kaikki maailman partiolaiset. Peukalo pikkusormen päällä merkitsee myös sitä, että isompi suojelee pienempäänsä. Partiotervehdystä käytetään partiotilanteissa: kun tavataan toisia partiolaisia, kunnianosoituksena lipulle, kansallislaulua soitettaessa, virallisia tai partiolippuja kannettaessa ja hautajaissaaton kulkiessa ohi. Ensimmäisenä tervehtii se, joka ensiksi huomaa toisen partiolaisen, partioasemasta riippumatta.

PARTIOTOHTORI              >I-luokan partiojohtajatutkinto

PARTIOTOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT

>partiotoiminta, >päämäärä

PARTIOTOIMINTA          

Partio on toimintaa, joka tarjoaa nuorille tilaisuuden kasvaa tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Se edistää myönteistä asennetta uskontoon, uskollisuutta omaa maata kohtaan, kansainvälistä yhteisymmärrystä, palvelemista, toisen ihmisen kunnioittamista, vastuuta itsestä, muista ihmisistä ja elinympäristöstä, yhteiskunnallista aktiivisuutta, terveitä elämäntapoja ja luovuutta. Partiotoiminnassa käytettäviä  kasvatusmenetelmiä ovat; vartiojärjestelmä/muu pienryhmätoiminta, perusohjelma, toiminta luonnossa, kansainvälinen toiminta, ikäryhmittäin etenevä koulutus, tekemällä oppiminen, eriasteisiin johtajatehtäviin kouluttaminen sekä sosiaalinen toiminta.                                           

Partiotoimintaa toteutetaan partion keskusjärjestön, partiopiirien sekä partiolippukuntien tai muun järjestäytyneen partioon liittyvän toiminnan tai toimintaryhmän puitteissa.

PARTIOTUNNUS               

Vartioikäisten partiotunnus on >OLE VALMIS (VAR REDO, BE PREPARED). Se kehottaa partiolaisia täyttämään velvollisuutensa ja auttamaan lähimmäisiä. >Aina valmiina.

PARTIOTYTTÖJEN KAUPPA OY

Perustettiin tukemaan partiotyttötoimintaa. Kauppa lopetti toimintansa 70-luvulla kun pojat ja tytöt yhdistyivät yhdeksi keskusjärjestöksi ja perustettiin yhteinen kauppa pojille ja tytöille. Vanha kaupan valokyltti on vielä tallella yksityisellä keräilijällä.

PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANKOMITEA

The World Committee eli Maailmankomitea on maailmanliiton toimeenpaneva elin. Komitea valitaan >partiotyttöjen maailmankonferenssissa.

PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANKONFERENSSI

Tyttöjen korkein päättävä elin, joka kokoontuu joka kolmas vuosi. Jokainen jäsenjärjestö saa lähettää kaksi edustajaa sekä vierailijoita (visitor), joiden määrä on porrastettu järjestön jäsenmäärän mukaan. >Maailmankomitea.

PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANLIITON TUNNUS

Kultainen kolmiapila sinisellä pohjalla. Kultainen apila on aurinko, joka loistaa siniseltä taivaalta. Apilan lehdyköissä olevat tähdet muistuttavat partiolupauksesta ja -laista. Lehtisuoni on kompassineula, joka osoittaa oikeaa suuntaa, ylöspäin. Merkin alapäässä on kuvattuna tuli, rakkauden liekki. Lipun on suunnitellut  norjalainen Kari Aas.

PARTIOTYTTÖJEN MAAILMANTOIMISTO              Maailmantoimisto, Olave Centre, sijaitsee Lontoossa.

PARTIOTYTTÖJEN MARSSI          

"Tie selvä on" on Partiotyttöjen Maailmanliiton marssi. Säveltänyt Jean Sibelius ja sanoittanut Aale Tynni.

PARTIOTYTTÖJEN TUNNUS          >Partiotyttöjen Maailmanliiton tunnus.

PARTIOUUTISET                               www.lilja.partio.fi

PARTIOVAKUUTUS

>Jäsenmaksu; SP:n jäsenmaksunsa maksaneet on vakuutettu henkilö (tapaturma- ja matkustajavakuutus), matka- ja vastuuvakuutuksella. Partiovakuutus on toissijainen vakuutus eli jos hakijalla on jokin muu vastaava vakuutus, korvausta haetaan ensisijaisesti sen kautta. Partiovakuutus koskee partiotilaisuuksia sekä matkaa kotoa tai työpaikalta tilaisuuteen ja takaisin.

PARTIOVARUSTE             

Varsinais-Suomen Partiopiirin hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia.

PARTIOVIIKKO                 

Viikkoa joka sisältää >Yrjön päivän (23.4) kutsutaan partioviikoksi. Partiolaisten suhdetoiminta- ja ’mainos’viikko, jolloin partiolaisten tulisi käyttää partiopukua ja tehdä harrastustaan myönteisellä tavalla tunnetuksi.

PARTIOVYÖ

Partiovyö on nahasta valmistettu ja se kiinnitetään metallisoljella, jossa on SP:n tunnus ja sen ympärillä lukee teksti OLE VALMIS. Partiovyötä voidaan käyttää aina kaikissa partiotilaisuuksissa. Ennen oli tapana kiinnittää metallinen leiri- tai tapahtumamerkki partiovyöhön ja näin kerätä oma leirimerkkikokoelma näkyville.

PARTIOVÄEN MARSSI   

Suomen Partioväen Marssin on säveltänyt Armas Launis v. 1917 ja sana on kirjoittanut Eino Leino. >partiomarssi

PARTIOYHDISTYS                             vanha nimi >lippukunnalle (partiolippukunta)

PARTIOYLIJOHTAJA        Partiojärjestöille oli aikoinaan nimetty ns. ylijohtaja. Tytöillä ja pojilla oli omansa

Poikien Ylijohtajina on toiminut:

Verneri Louhivuori

 

Tyttöjen Ylijohtajina on toiminut:

 

PARTUUNA                         purjeveneen irtotuki, takilan osa

PARVI                                   

>tonttuparvi, >kolkkaparvi. Alle 11-vuotiaat muodostivat ennen tonttutoiminnan (tytöt) ja kolkkatoiminnan (pojat). Toiminnan perusyksikkö oli parvi, joka muodostui 2-4 >pivosta. Pivoon kuului 4-6 jäsentä.

PATAKOUKKU                  oksan haarakkeesta veistetty koukku

PATALAKKI                       >Väiski; kairalakki, Väinämöisen lakki

PATENTTISAKKELI          >Sakkeli

PATIKKA                             matka,retki; yleensä jalkaisin tehtynä

PATRULLI                            Pelastusarmeijan Partiolaisten (Pelastuspartiolaisten) nimitys vartiosta

PAX HILL

BP:n perheen pitkäaikainen koti Englannissa. PH:iin perhe muutti 29.1.1919. He muuttivat talon nimen synkeästä Blackacre “Mustapelto'’-nimestä Pax Hill’iksi.

PAXTU                                 

BP:n täytettyään 80 vuotta hänen terveytensä alkoi heikentyä ja hän palasi lokakuussa 1938 rakastamaansa Afrikkaan vaimonsa Lady Baden-Powellin kanssa. He asettuivat asumaan Keniaan, >Nyeri’in rauhalliseen paikkaan (The Outspan), josta oli hieno näköala yli metsän kohti lumipeitteisiä Mount Kenian vuorenhuippuja. Hän kuoli Keniassa 8.1.1941 ja jonne hänet on myös haudattu.

BP: ”I think I will call my cottage here ‘Pax’, too.” Tämän BP:n lausuman jälkeen paikka tunnettiin nimellä “Paxtoo” ja nykyisin “Paxtu”. “Toinen rauha - koti”

PEITE                                     >pressu

PELASTA JA PALVELE     >Pelastuspartiolaisilla (Pelastusarmeijan partiotoiminta) oli oma tunnuksensa.

PELASTAUTUMISKURSSI

Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille hyvän fyysisen terveyden omaaville. Antaa valmiudet selviytymiseen merionnettomuustilanteissa.

PELASTUSARMEIJAN PARTIOLAISET

Pelastuspartiolaiset; PPL - FSF perustettu 1917; Frälsningsarmes Scoutförbund. Johtajina 1946 - 1953 Jarl Wahlström, 1953 - 1955 Georg Lucander. Pelastuspartiolaisten tunnus oli “Pelasta ja palvele”. Sudenpentuja vastasivat valonpojat ja päivänsädetytöt. Asuna oli harmaat univormut, joissa saumat olivat punaiset.

PELASTUSARMEIJAN PARTIOLIITTO

(>PPL) 1946- Frälsningsarmes scoutförbund. Kuulunut jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön. Vuonna 1955 liittynyt SVPP:oon.

PELASTUSKÖYSI

PELASTUSLIIVIT               

>Veneilyliivit; Veneessä ja yleensä vesillä liikuttaessa tulee käyttää veneily-, melonta- tai pelastusliivejä. Liivien tulee olla käyttäjälleen sopivan kokoiset ja kaikki liivissä olevat vetoketjut  ja remmit on kiinnitettävä. Pelastusliivien oikeaan käyttöön kuuluu myös veteen hyppääminen liivit päällä. Se tapahtuu siten, että käsiä pidetään rinnan päällä painaen liivejä, jotta en eivät veteen jouduttaessa valahda pään yli.

PELASTUSPALVELU         >Vapaaehtoinen pelastuspalvelu; yksi SP:n erityistoimintamuodoista.

PELASTUSPALVELUKURSSI

Kurssi on tarkoitettu lpk:n >PEPA-toimintaa koordinoivalle, ryhmien vetäjille sekä muille 16 vuotta täyttäneille toiminnasta kiinnostuneille.

PELASTUSPALVELUTOIMINTA

Pelastuspalvelutoiminta on yksi partiolaisten erityistoimintamuodoista. Mukana toiminnassa olevat ovat kuitenkin usein jonkin pelastuspalvelutoimintaa harrastavan alueellisen yhdistyksen jäsenenä. Silloin kun tarvitaan vapaaehtoisia joihinkin erityistehtäviin, esim. etsintätehtäviin ovat partiolaiset runsaslukuisina aina mukana.

PELASTUSPARTIOLAINEN            

Pelastusarmeijan partiolaisiin kuuluva jäsen, jotka käyttivät harmaan väristä univormua.

PELASTUSPARTIOLAISET              >Pelastusarmeijan Partiolaiset

PELASTUSPUKU                >Kelluntapuku

PELASTUSRENGAS          

Ympyränmuotoinen rengas, joka kelluu pinnalla ja johon on kiinnitetty tartunta köysi, johon pelastettava voi tarttua, veden varaan joutuessaan.

PENTUE                                                >Sudenpentulauman osa. Ennen nimitys oli >tonttuparvi, >kolkkaparvi. >Tonttu

PENTUEENJOHTAJATUNNUS

Pentueen johtajalla voi olla pentuetunnuksen lisäksi sen alapuolella vasemmassa hihassa koko hihan ympäri kulkeva kapea, harmaa villanyöri.

PENTUETUNNUS              

Pentueella voi olla oma kankainen tunnusmerkki, joka ommellaan vasempaan hihaan, piiritunnuksen alapuolelle.

PEPA                                      >Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

PERHELEIRI                        

>perhepartiointi; Perheleirille voi osallistua partiojohtaja oman perheensä kanssa. Perheleiri on partiojohtajien perheistä koottu osaleiri tai >alaleiri jossain isommassa leirissä.

PERHEMAJOITUS

PERHEPARTIOINTI           

Perhepartioinnilla tarkoitetaan, että koko perhe voi osallistuu partiotoimintaan olematta kuitenkaan jäseniä..

PERHEVIERAILU

PERINTEET                          Tapauskollisuus >Partioperinteet

PERKKAPUU                       >Rakovalkean rakennelman tukipuu

PERLONKÖYSI                    >pölyamidiköysi; keinokuituköysi

PERUSASU                           >Partioasu

PERUSKIRJA                      

Suomen Partiolaisten peruskirja on hyväksytty 24.4.1977. Peruskirja on asiakirja, johon on koottu ne keskeiset periaatteet, joita Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan.

PERUSKOULUTUS             Partiolaisten peruskoulutukseen kuuluu >partiojohtajien peruskurssi.

PERUSOHJELMA                Partio-ohjelma rakentuu ohjelma-alueista, joista yksi  on ns. perusohjelma.

PERUSPERIAATTEET

Partiointi on varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa, joka on vapaaehtoista, avointa kaikille, sukupuolesta, rodusta ja uskonnosta riippumatta, kansainvälistä, itsenäistä ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Nämä periaatteet ovat kaikkialla maailmassa samat.

PERUSTASO                        >Harrastusmerkkien suorittamistasoa osoittava merkintätapa merkeissä

PERÄ

PERÄHANKAINEN            slör; tuulee aluksen poikkiviivan peräpuolelta.

PERÄMIES                           >ensimmäinen perämies l. >styyrmanni; toinen perämies l. >konstapuli

PERÄPEILI                            perälevy; Veneen poikittainen, puusta valmistettu perälauta, johon on kylkilaudoitus päättyy.

PERÄSIN                               Liikkuva evä, jolla venettä ohjataan.

PERÄTUHTO                       >tuhto; PERÄISTUIN

PERÄVANNAS                    >vannas, ranka; >Emäpuu pättyy perävantaaseen.

PESTI                                     >työtehtävä; kiinnitysköysi veneen keulassa

PIEKSÄMÄKI                      SPPL:n talvileiri 1938 Pieksämäellä.

PIENI TERVEHDYS

kämmenpuoli eteenpäin käännettynä, peukalo painettuna vasten pikkusormea ja muut sormet ylöspäin ojennettuina ja kun käsi tässä asennossa nostetaan olkapään tasalle on se pieni tervehdys. >suuri tervehdys.

PIHKANISKA                      innokas suunnistaja

PIIRI                                       >Partiopiiri

PIIRIPÄÄLLIKKÖ               ent. piirijohtajanimitys

PIIRITUNNUS                     

Partiopiirin tunnus on kankainen merkki, joka ommellaan vasemman hihan keskelle, 3 cm olkasaumasta alaspäin.

PIIRU                                    

Piiru on se kulma, jota vastaavan kaaren pituus on 1/1000 säteestä. Täysi ympyrä on 6283,19 piirua.

PIITTA                                  veneen kiintonainen istuin, >teljo, >tuhto

PIKAPAARI                         >Paarit

PIKATAIVAL                      >kiritaival. Pt-kisojen matka, joka pitää suorittaa mahdollisimman nopeasti ja määräajassa.

PIKKUHUKKA                    Sudenpentu, joka suorittaa ohjelman mukaista pikkuhukka-vaihetta.

PIKKUHUKKA-VAIHE      >Sudenpentuohjelman yksi vaihe.

PIKKUHUKKAMERKKI

Sudenpentu saa merkin Pikkuhukka-vaiheen suoritettuaan, joka ommellaan lupausmerkin vasemmalle puolelle, keskiö lupausmerkin yläreunan tasalla, väli 5 mm. >Käpälävaihemerkit, >Vaihemerkit

PIKKUPÖLLÖ                      >Pöllö; Tonttujohtajan apulainen, nykyisin laumanjohtajan apulainen.

PIKKU SISAR                      >apusisar

PILKKA                 kulkureittiä osoittava merkki, joka on veistetty puuhun.

PILLI                                     

Pilliä pidetään pillinaruun kiinnitettynä vasemmassa rintataskussa. Pilliä käytetään merkinantovälineenä ja morsetusvälineenäkin. Ennen leiriläisillä oli tarkat ohjeet siitä mitä mikin merkkivihellys tarkoitti ja kaikkien piti ehdottomasti toimia merkkivihellysten mukaan.

PILLINARU

Partiopuvun kanssa käytettävä punos, jonka väri kertoo haltijansa tehtävästä. Pillinarua voi käyttää III-luokan suorittanut partiolainen. Se asetetaan takana puseron kauluksen alle ja edessä huivin päälle. Silmukka kiinnitetään vasemman rintataskun nappiin tai >pilliin. Sininen vartioikäsen pillinaru. Musta vartionjohtaja, vja. Vihreä vaeltaja, laumanjohtaja. Valkoinen partiojohtaja

PILSSI

Veneen pohjassa oleva ontelo, joka rajoittuu alhaalla kölitukkiin, sivulla kylkilaudoitukseen ja ylhäällä >tralleihin. Pilssiin valuu vuoto- ja roiskevesi, josta se pumpataan pois.

PINGPONG-PUHALLUS    

leikki, jossa pöydälle asetettua pigispalloa yritetään puhaltamalla saada putoamaan vastustajan pöytäpäädyn kautta pois pöydältä

PINNA                                   Pienessä purjeveneessä tanko, jolla käännetään peräsintä.

PINONUOTIO     

<Lauttanuotio. Tasaiselle maapohjalle ladotaan vieriviereen pyöreät puut siten, että muodostuu neliö. Kerroksen päälle ristikkäiseen suuntaan ladotaan toinen kerros ja taas ristikkäiseen suuntaan kolmas kerros jne. Nuotion voi rakentaa vaikka suoraan lumikerroksen päälle ja melko korkeaksikin. Pinon päällimmäiseksi keskelle rakennetaan pieni kekonuotio sytykkeineen. Nuotio palaa aluksi melko hitaasti, mutta levitessään alakerroksiin muotiosta tulee koko komeudessaan suuri 'kokko'. Sopii suuren tilaisuuden iltanuotioksi.

PINTAHAAVAT

Pintahaava ei nimensä mukaisesti ole syvä. Siitä vuotaa tai tihkuu vain vähän verta. Haava voi tulla kaatumisesta, raapaisusta tai hankautumisesta. puhdista pintahaava ja aseta sen päälle laastari tai side.

PIVO                                      

>Kolkkapoikatoiminnan ja >tonttutyttötoiminnan pienintä toiminnallista ryhmää kutsuttiin ennen pivoksi (nyk. pentue). Toiminnan perusyksikkö oli parvi, joka koostui 2-4 pivosta. Pivoon kuului 4-6 tyttöä tai poikaa.

PJ                                            Partiojohtaja. Partiojohtajakurssin suorittanut johtaja.

PJ-PK                                     Partiojohtajien peruskurssi

PLEISSI                                  Pujonta, >Pujos. Narut voidaan yhdistää joko lyhyt- tai silmäpujoksella.

PLOKI                                    Pylpyrä

PLOKKI

PPL                                         >Pelastusarmeijan Partioliitto

POHJOISREIMARI                              >pohjoisviitta

POHJOISVIITTA                 pohjoisreimari; merimerkki, joka jää ohitettaessa pohjoispuolelle.

POIJU

Veden pinnalla kelluva esine, jonka metallitanko läpäisee ja joka ankkuroidaan pohjaan. Yleensä vene kiinnitetään toisesta päästä poijuun ja toisesta laituriin.

POIKALEHTI PARTIO       Vanha poikien oma jäsenlehti

POIKIEN LUPAUSMERKKI              >Lupausmerkki

POISKOTTI                         

>boyscout; partiotoiminnan alkuaikoina Suomessa poikapartiolaisia kutsuttiin poiskoteiksi (Boyscout)

POLIISI                                  Poliisin hätänumero on 10022.

POLLARI                                              

kiinnityspylväs; Useimmiten metallinen järeä hela köyden tai vaijerin kiinnittämiseksi..

POLTTOPALLO                  

perinteinen ulkoilmaleikki; leikkijät asettuvat suuren maahan piirretyn kehän sisäpuolelle ja yksi yrittää osua heitettävällä pallolla kehässä olijaan. Osuman jälkeen osuman saanut siirtyy myös kehän ulkopuolelle. Viimeiseksi kehään jäänyt on voittaja.

POLVIHOUSUT

Ennen partiolaisen perusasuun kuuluivat vain polvihousut. Ne koettiin kätevämmiksi työssä ja kiipeillessä, vaelluksilla ja leireillä. Ne olivat sitä paitsi halvemmat kuin saapashousut tai pitkät housut. Suomen ilmastossa polvihousut voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, joten niitä käytetään vain kesäaikaan ja silloinkin vain yleensä aurinkoisina päivinä ja nekin ovat muotoutuneet shortseiksi. BP esiintyi aina polvihousuissa.

POLVISUKAT                      >Sukat

POLYAMIDIKÖYSI           

nylon, perlon, nailon; köysilaji . keinokuitu, joka on erittäin vahva, joustava.  Myös Grilon ja Enkalon ovat käytettyjä nimiä.

POLYESTERIKÖYSI                            terylene, trevira, dracron; keinokuituköysi - lähes yhtä vahva kuin >polyamidiköysi.

POLYOLEFIINIKÖYSI        keinokuituinen köysi

POLYPROPEENIKÖYSI      keinokuituinen köysi

POSTIMERKKIPANKKI   

>International Fellowship Stamp Bank, >Kansainvälinen postimerkkipankki, kerää postimerkeillä rahaa, josta saadut varat käytetään partiolaisten kehitysyhteistyöhön.

POTERO                               

Maakuoppa; esim. talviyöpymisen voi suorittaa kaivamalla lumeen ison maakuopan, jonka pojalle asetetaan eristettä, esim. havuja ja niiden päälle tiivis lämmittävä eriste. Kuopan suojaksi voi levittää sadeviitan tai jonkin muun peitteen.

PRESSU                

Peite; Pressua käytetään yleensä leireillä moneen eri tarkoitukseen. >maavaatteena, erilaisten katosten ja suojien rakentamiseen jne.

PROJEKTIT

Suomen Partiolaiset on järjestänyt vuosien myötä erilaisia >kansainvälisyys- ja >rauhankasvatukseen liittyviä projekteja – >kehitysyhteistyöprojekteja, joilla on hankittu varoja eri kohteiden toteuttamiseen.

Suurimpia projekteja avat olleet:

Sambia; kanalan rakentaminen alkoi 1979

Uniscout – Anna lapselle elämä; hankittiin rokotteita Nepaliin 1987-1988

Wergujaram, jolla rakennettiin terveyskeskus Senegaliin 1991-1993

 

PROVIANTTI                       aluksella oleva ruoka, >muona

PT-KILPAILU                       >partiotaitokilpailu

PT-KILPAILUJEN JOHTAJAKURSSI

Kurssi on tarkoitettu vähintään 20-vuotiaille >pt-kilpailujen järjestelytoimikuntakurssin käyneille.

PT-KILPAILUJEN JÄRJESTELYTOIMIKUNTAKURSSI

Kurssi on tarkoitettu partiokilpailujen järjestäjille ja kilpailutoiminnasta kiinnostuneille 17 vuotta täyttäneille. Kurssin suorittanut saa III-luokan >maastotuomarikortin.

PT-KILAPILUJEN SARJAT               >kilpailuvartio

PT-KISA                                                Partiotaitokilpailu

PUJOS                                    Pujonnat; Narujen yhdistäminen tai päättäminen (päätepujos, silmäpujonta).

PUKKIKÖYTÖS                 

>Köytös; käytetään kohtisuoraan toisiaan vasten olevien puiden yhdistämiseen. Käytetään leirirakennelmien sitomiseen.

PUKSPRÖÖTTI                    Keulapuomi

PUNAINEN SARJA

Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta.

PUNOSPOLVI                       tykkimiehensolmu

PUOMI                                  Vaakasuora puu- tai metallisalko, johon purje on kiinnitetty alaliikistään tai kulmastaan.

PUOMISARANA                                Puomin mastoon yhdistävä kääntyvä hela.

PUOSHAKA                         Puosuhaka; >Keksi; Venehaka

PUOSMANNIN TIKKI       ommel.

PUOSMANNIN TUOLI      Merimiehen tuoli

PUOSU                                  Luotettava ja pätevä merimies. Laivatyönjohtaja

PURILAS                               Kuljetin, travois, sapilas; Riu'uista valmistettu kuljetusalusta, jonka toinen pää laahaa maata.

PURJE

PURJEENKANNATTAJA

PURJEENKIRISTÄJÄ         raksi

PURJEHDUSLAKKI

>venelakki, >päähine; puuvillasekoitekankainen >jolla, jonka kupu on ommeltu kuudesta valkoisesta kiilasta ja reuna on vahvistettu tikkauksin. Meripartiolaiset käyttävät jollaa purjehduskaudella.

PURJENEULA                      Purjeita ommeltaessa ja korjattaessa käytetään kolmikulmaista purjeneulaa.

PURKULEIRI                       

leirin jälkeinen jakso, jolloin leiri ja >leirirakennelmat puretaan ja leirialue laitetaan luovutuskuntoon.

PURKULEIRILÄINEN         henkilö, joka osallistuu >purkuleiriin.

PUUHELMI                           >metsämerkki, >Dinizulun kaulanauha

PUUKKO

Lähes jokaisella partiolaisella on puukko. Se on partiolaisen tärkeimpiä työvälineitä, jonka käyttöä ryhdytään harjoittelemaan jo sudenpentuikäisenä. Puukon tulee olla aina puhdas, kuiva ja terävä. Puukon voi valmistaa myös itse ja suuremmilla leireillä sen valmistaminen kuuluukin varsin usein leiriohjelmistoon. Itse valmistettu puukko ja tuppi ovat arvokkaita käsityötaidon näytteitä, joista kannattaa pitää hyvä huolta. Puukon terä valmistetaan tavallisesti hiiliteräksestä. Taottu terä on karkaistava. Kahvan voi valmistaa puupalasta sorvaamalla se pyöreäksi tai veistämällä se käteen sopivaksi. Puukon osien nimitykset ovat: terän kärki, terän suu, hamara eli kamara, tyvi, pää eli kahva, ponsi. Tyvi ja ponsikoristeita kutsutaan myös heloiksi (metallisia).

PUURI                                    Aluksen laita. >paarpuuri, >styyrpuuri

PUUVILLAKÖYSI                               Köysilaji, joka on pehmeä ja painava, miellyttävä käsitellä.

PYHÄ YRJÄNÄ                   >Pyhä Yrjö           

PYHÄ YRJÖ

Pyhä Yrjänä, St. George, Georgios, Georgius, Ritarien ja partiolaisten suojeluspyhimys on Pyhä Yrjänä. Taru Pyhästä Yrjöstä kertoo, että hän syntyi Kappadokiassa vuonna 303. Seitsentoistavuotiaana hän pestautui ratsuväen sotilaaksi ja tuli pian kuuluisaksi urheudestaan. "Kerran matkoillaan Pyhä Yrjänä saapui Selem-nimiseen kaupunkiin. Sen lähellä eli hurja ja julma lohikäärme, joka vaati päiväateriakseen aina yhden kyläläisistä. Syötävä valittiin arvalla. Sinä päivänä, kun PY tuli Selemiin, arpa valitsi kuninkaan tyttären Cleolindan lohikäärmeen uhriksi. Sitä ei Pyhä Yrjänä voinut sallia ja hän päätti pelastaa prinsessan. Hän rukoili Jumalan apua, hyökkäsi ratsain lohikäärmeen kimppuun ja tappoi sen miekallaan." >Yrjön päivää vietetään 23. Huhtikuuta.

PYHÄN YRJÄNÄN KILTA

Partiokillat; Suomen Pyhän Yrjänän Partiokillat ry on toiminut jo yli 50 vuotta. Kiltatoiminnan ideana on kerätä yhteen ja aktiivipartiotoiminnan jättäviä tai jättäneitä partiolaisia. Kiltaliike aloitettiin Tanskassa 1933, josta se sitten alkoi pikkuhiljaa levitä muihinkin maihin.

Koska Pyhä Yrjö on partiolaisten suojeluspyhimys otettiin nimi kansainväliseksi yhteiseksi nimeksi. Kiltojen tunnuksen muodostaa valkoinen kolmiapila, jonka päällikkeenä on punainen partiolilja tähtineen. Nykyinen kiltamerkki viittaa jäsenten partioaikaan ja tähdet edustavat partiolain kymmentä kohtaa. Punavalkoiset värit voisivat olla kohteliaisuuden osoitus tanskalaisille, jotka aloittivat ao. toiminnan, mutta värit kuvaavat kuitenkin rakkautta, totuutta ja puhtautta.

Ensimmäinen Pyhän Yrjänän Kilta perustettiin 1951.

PYHÄN YRJÖN SOLKI

Pyhän Yrjön soljessa on ratsastava ritari keihästämässä pahuuden symbolina olevaa lohikäärmettä. Merkin on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Merkki on hopeanvärinen. Pyhän Yrjön solki voidaan myöntää partiojohtajatasoisessa tehtävässä toimivalle nuorelle, kuitenkin vähintään 18-vuotiaalle partiolaiselle tunnustuksena säännöllisestä ja vastuuntuntoisesta toiminnasta lippukunnassa tai piirissä.

PYKÄLLYS                           >vaeltajaksiotto, vaeltajaksi vihkiminen

PYKÄLÄLISTA

PYLPYRÄ                              Pyöräkela; Väkipyörä tai väkipyörän osa

PYRAMIDI

Pyramidi on yleisimmin käytetty pikkunuotio, jossa puut ovat ladottu säteittäisesti pystyyn nojaten nuotion keskiosaa kohti. Puiden alle keskelle on helppo laittaa sytykkeitä ja syttyminen onnistuu melko helposti. Puut palavat melko nopeasti. Ns. retkinuotio.

PYS                                         Pyhän Yrjön solki

PYYRY                                   melan pää

PYÖRTYMINEN

Pyörtyminen johtuu aivojen hetkellisestä hapen puutteesta. Pyörtymisen voivat aiheuttaa pelästys, huono ilma tai seisominen liian kauan paikallaan varsinkin kuumassa. Pidä pyörtynyt makuulla, kunnes hän on täysin tajuissaan. Avaa puristavat vaatteet ja kohota hänen jalkojaan niin, että ne ovat sydämen yläpuolella.

PÄIHTEET

PÄIVÄKIRJA

Jokaisella lpk:n ryhmällä tulisi olla oma päiväkirja. Päiväkirjaan merkitään ryhmän jäsenten nimet, syntymäajat, partionimi, harrastukset, osoite ym. jäseneen liittyvää tietoa. Päiväkirjaan kerätään muistoja esimerkiksi vartion kokoustapahtumista, retkistä, leikeistä ja leiritapahtumista. Kukin vuorollaan saa ilmaista itseään ja yhteisiä hetkiä kirjoittamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, liimailemalla kuvia tai jollakin muulla tavalla koristaa päiväkirjan sivuja. Päiväkirjassa voi olla vartion nimeen sopivat kannet nahasta, tuohesta tai muusta materiaalista: pääasia että kirja kestää mukana kuljettamisen ja vuosien selaamisen. Päiväkirjat olivat ennen varsin keskeisessä osassa vartion tai lauman toimintaa ja siihen merkittiin myös paikalla olevat, suoritukset ja muu illan ohjelma. Monet vanhat päiväkirjat ovat kuin tadeteoksia monine piirroksineen ja kuvineen.

Myös johtajat voivat pitää henkilökohtaista päiväkirjaa.

PÄIVÄN HYVÄ TYÖ

Partiopojan kirja kertoo:" Kun nouset aamulla muista, että sinun on suoritettava hyvä työ jollekin sinä päivänä. Tee solmu nenäliinaasi tai huiviisi muistuttamaan tästä velvollisuudestasi. Jos sattuisit unohtamaan jokapäiväisen hyvän työsi, on sinun tehtävä kaksi seuraavana päivänä. Se on hyvä vain silloin, kun teet sen korvauksetta.

PÄÄHINE

Sudenpennut käyttävät päähineenä nk. >Väiskiä. Vartioikäiset pojat ja tytöt käyttävät tummansinistä >baskeria. Joillakin on tapana käyttää myös perinteistä partiolaisten >lierihattua eli nk. ">BP-hattua". Meripartiolaiset käyttävät purjehduskaudella valkoista >venelakkia (>purjehduslakkia). Meripartiojohtajat puolestaan käyttävät purjehduskaudella valkoista mustalippaista >kipparinlakkia. Johtajat käyttävät joko baskeria tai "BP-hattua".

PÄÄLLIKKÖ                        ent. johtajan nimitys; vartiopäällikkä, järjestöpäällikkö

PÄÄLLIKKÖTUTKINTO   johtajatutkinto

PÄÄLLYSTÖ                        johtajisto

PÄÄMAJA                           Partiojärjestöjen >keskustoimistoja nimitettiin 30-40-luvuilla päämajoiksi.

PÄÄMÄÄRÄ                     

Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria tuntemaan vastuuta itsestään, lähimmäisistään ja elinympäristöstään.

PÄÄTEPUJOS                      >pujos, >rihmaus; estää köyden purkaantumisen

PÄÄTTÄMINEN                 Köyden pään purkautuminen estetään päättämisellä eli >rihmauksella.

PÖLLÖ                                  

Ennen tonttutyttöjen johtajaa kutsuttiin pöllöksi ja hänen apulaistaan pikkupöllöksi. Pöllöä vastaa nykyisin laumanjohtaja.

PÖLLÖ-PIRTELÖ                 Suomen Partiotyttöjärjestön julkaisema tonttujohtajien lehti.

PÖPÖ                                     >Louhisusi; >Verneri Louhivuori, partionimi

PÖYTÄVIIRI

Lpk, piiri, järjestö, kilta jne. voi valmistaa pöytäviirin (pöytästandardi), jota jaetaan ansioituneille toimintaa tukeneille henkilöille. Virin symboli esiintyy yleensä ko. yhteisön muissakin esineissä, kuten lipussa, merkeissä jne.

RAAKA                                                Purjealuksen mastoon tai tankoon keskeltä kiinnitetty pyöröpuu, joka kannattaa raakapurjetta.

RAALTE CHARLES VAN

                                                Omisti >Brownsea Islandin, jolla ensimmäinen partioleiri järjestettiin.

RAATI                                   Vaeltajaryhmän entinen nimitys

RADANVALVOJA                              Pt-kisoissa edellytetään olevan hyvän suunnistuskokemuksen omaava radanvalvoja.

RADIOAMATÖÖRI                           Henkilö joka harrastaa >viestipartiotoimintaa radiopuhelimella

RADIOJAMBOREE             > JOTA

RADIOPUHELIN                                 Viestipartiolaisten käyttämä laite, joka toimii radioaalloilla.

RADIOVERKKO                  Radiopuhelinverkko, LA-puhelinverkko; LA-puhelinten käyttämä yhteysverkko >ITU

RAHASTONHOITAJA      Hoitaa lippukunnan talousasioita. Ks. Taloudenhoitaja

RAINE                                   Halkosinpuomi, kokkapuu, keulapuomi

RAKKAUDEN ATERIA    

Suuremmilla leireillä on mahdollisuus osallistua myös jokin päivän iltana ns. ehtoopalvelukseen

RAKENNUSLEIRI              

>liitto, >palveluleiri, >työleiri; Ennen varsinaista leiriä pidetään rakennusleiri, jolloin rakennetaan yleisrakennelmia.

RAKENNUSLEIRILÄISET

Henkilöt jotka osllistuvat rakennusleiriin

RAKOT

Rakot jaloissa aiheutuvat sopimattomista jalkineista. Rakot käsissä kielivät tottumattomuudesta. Ehkäisevä apu on paras apu. Vanhat käytetyt kengät ovat paremmat kuin ihka uudet. Jos jalassa tuntuu hiukan hankautumisen kipuja, peitä kohta reikälaastarilla, ennen rakon muodostumista.

RAKOVALKEA

Rakovalkeassa kaksi puun puolikasta asetetaan vastakkain ja niiden väliin asetetaan puusälettä ja sytykkeet. Usein myös puun keskiosaa viistellään siten, että rakovalkeaa sytyttäessä tuli tarttuu helpommin puuhun. Halkaistun puiden väliin asetetaan ohuet rakopuut (tuluskapulat), joiden paksuudella säädellään tulen suuruutta. 'Peti, jossa rakovalkea palaa on oltava sellainen, ettei se pääse missään vaiheessa kellahtamaan nurin. Nurin kellahtamista estetään asettamalla tukipuu (perkkapuu). Rakovalkea palaa pitkään ja on kaunista katseltavaa palaessaan koko leveydeltä. Laavunuotio; muutaman hengen iltanuotio.

Tyttöjen johtajakoulutustilaisuutta on kutsuttu myös rakovalkeaksi.

RAKSI                                   purjeenkiristäjä

RANTAUTUMINEN

RAPUKNAAPI                   

Jaluksen tai muun kiristyvän köyden kiinnittämiseksi valmistettu hela, joka on sitä tehokkaampi, mitä suurempi rasitus köydessä on.

RASTI                                    Pt-kisoissa oleva tehtäväsuoritusrasti.

RASTIHENKILÖKOULUTUS

Kurssi on tarkoitettu kaikille kilpailujen toimitsijoille.

RASTIPÄÄLLIKKÖ                            >Rastipäällikkökurssin käynyt partiolainen, joka suunnittelee ja vastaa >rastin toiminnasta.

RASTIPÄÄLLIKKÖKURSSI

Kurssi on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille partiotaitokilpailujen rastihenkilöille.

RATAMESTARI                 Laatii mm. >partiotaitokilapilujen ja >suunnistuskilapilujen reitin.

RAUHANKASVATUS

>Kansainvälisyyskasvatus, >Kehitysyhteistyö; Perusperiaate on, että rauhantoimintaa ja -kasvatus lähtevät jokaisesta partiolaisesta, vartiosta ja lippukunnasta; piirijärjestöt sekä keskusjärjestö tukevat tätä toimintaa. SP:n rauhankasvatuksen lähtökohdat löytyvät partioihanteista. Erilaisilla >projekteilla toteutetaan rauhankasvatustyötä.

RAUHANPÄIVÄ

Joka vuosi syyskuun kolmantena tiistaina vietetään rauhanpäivää kaikkialla maailmassa. Rauhanpäivän tarkoituksena on herättää nuorimmankin partiolaisen mieliin ystävä lähellä ja kaukaa.

RAUHOITETUT ALUEET                 >Luonnonsuojelualueet

RAUHOITETUT ELÄIMET

RAUHOITETUT KASVIT

REDU                                     Retki

REELINKI                              >Parras

REGATTA                            >Purjehduskilpailu

REIMARI                                              >Merimerkki; Viitta

REIVATA                             

Pienentää purjeen pinta-alaa sitomalla tai kiertämällä osa siitä puomiin, vanteen tai alaliikin ympärille.

REIVI                                      Pienentää purjeen pinta-alaa

REIVIREIÄT                         purjeessa olevat reiät

REPPU                                   >rinkka, >satulareppu; selässä kannettava tavaroidenkuljetusväline.

RETKEILYALUEET                             >Virkistysalueet, >Luonnonsuojelualueet

RETKI   

Lyhyt, enintään parin yön tai viikonlopun kestävä vartion tai lpk:n toteuttama tapahtuma, joka suoritetaan esimerkiksi patikoiden, polkupyörällä tai hiihtäen. Alle 15-vuotias vartiojohtaja voi vartionsa kanssa tehdä yöretkiä ilmoittamalla LPKJ:lle retkestä ja saamalla kaikkien vartiolaisten vanhemmilta kirjallisen retkiluvan. Hänellä tulee olla vj:n peruskoulutus ja retkikokemusta. Ks. retki- ja leiritoiminnan turvallisuusohjeet-opas.

RETKI- JA LEIRITOIMINNAN TURVALLISUUSOHJEET                          SP:n valmistama opas

RETKIKEITIN     

Trangia, >myrskykeitin; Keittovälinesarja, jonka osat voidaan koota yhteen pieneen pakettiin. Keittimellä pystyy valmistamaan jopa 3-4 hengen aterian ja sopivan tehokas myös tuulisella säällä käytettäväksi, huolellisuutta noudattamalla. Keitin sisältää Sidoshihnan, alustan, polttimen, kannen, tuulensuojan ja telineen, kattilan, pannun ja ottimen. Polttoaineena käytetään vain puhtaasti palavaa keittimeen tarkoitettua polttoainetta (talousspriitä).

RETKIKIRJE

Retkikirje on viesti vartion ja vartiolaisten vanhempien välillä. Retkikirjeessä ilmoitetaan retken ajankohta, kesto, kohde, ohjelma, varustus, mahdolliset kustannukset, retken johtaja,  ja Lpk:n vastuuhenkilö, yhteystiedot ja palaute/osallistumislupa osa.

RETKIMUONA

RETKIPERINTEET

RETKIVARUSTEET

>Retkivälineet; Retken onnistuminen on usein kiinni retkivarusteista ja -välineistä. Varusteisiin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota eikä niistä tinkiminen yleensä kannata. Tärkeintä on retkivarusteiden käytännöllisyys, ei merkki tai hinta. Monet retkivarusteet voi myös lainata tai valmistaa itse. Ks. Vartionjohtajan käsikirja.

RETKIVÄLINEET               

Retkivälineet ovat viimevuosina kehittyneet melkoisesti. Oleellinen muutos on tapahtunut niiden materiaaleissa ja kokoamismahdollisuudessa. >Keitto- ja ruokailuvälineet, >Retkikeitin, >Työkalut

RIDDARGOSSAR                Ritaripojat; nimityksen ottivat alkujaan monet oppikouluihin perustetut lippukunnat.

RIHMAUS

>Köyden päättäminen. Ristirihmoksen tekemiseen tarvitaan naula, mieluiten kolmikulmainen purjeneula, mutta muukin neula käy. Rihman voi ensin vahata, jonka jälkeen se on helpompi rihmata. Raihmaustapoja on ristirihmos, kiedottu rihmos.

RIHMOS                                                >rihmaus; narun pään päätöstekniikka.

RIIHITYS

Luokkamerkkien ‘loppututkinto’ eli ‘loppukoe’, jossa kerrataan vartiolaisen oppimat osa-alueen taidot ja jonka lippukunta järjestää haluamallaan hauskalla tavalla.

RIKI                                        Takila; yhteisnimitys mastoille; takilamastot+köysistö+purjeet yhdessä.

RINKKA

Retken tai vaelluksen tärkein varuste on reppu tai rinkka. Lyhyillä retkillä reppu on riittävä, mutta vaelluksilla ja usean päivän pituisilla retkillä rinkka on jo välttämätön. Hyvä reppu pitää vettä, on mahdollisimman kevyt, mutta tilava ja kestävä. Taskut ja osastot ovat hyviä, sillä niistä löytää nopeasti tarvittavat välineet.

Kehitys tällä kantovälineellä on ollut melkoinen vertaillessa niitä ensimmäisiä selkäreppuja, jotka valmistettiin tuohesta (tuohikontti, tornisteri). Sen jälkeen siirryttiin kankaasta valmistettuihin reppuihin, joissa oli nahasta valmistetut kantohihnat ja suljettavia pikku taskuja. Ne eivät tietenkään vielä silloin olleet vedenpitäviä. Suraava kehitysvaihe kohti rinkkaa oli ns. tornisteri, jonka ideana oli jakaa reppu osastoihin ja ulkoisiin pusseihin, joihin tavarat pakattiin ja joista tarpeen vaatiessa oli helppo ottaa ne esille. Myös olka ja kantohihnoihin tehtiin pehmikkeet ja valmistettiin leveämpinä kuin tavallisen repun kantohihnat. Seuraava vaihe oli valmistaa rottinkinen kehikko, johon reppu kiinnitettiin. Siihen oli jo mahdollista kiinnittää rullattuja peitteitä kantohihnoin. Kehikkoon lisättiin vielä tueksi ohut vanerilevy, joka esti kehikon selkään painamisen. Seuraavaksi ryhdyttiin valmistamaan metallirunkoisia kehikoita, joihin sai kiinnitettyä rinkan lisäksi jo huomattavasti enemmän tavaraa, mm teltan, makuupussin jne. Se oli tukeva rakenteeltaan mutta toi lisäpainoa muutenkin lisääntyneeseen taakkaan. Tosin materiaalit olivat jo kehittyneet siten, että rinkan sisällä olevat varusteet sentään pysyivät kuivina. Rinkat alkoivat saamaan yhä suuremman muodon ja lisä taskuja ja lokeroita. Seuraavaksi runkorakenteessa siirryttiin käyttämään kevyttä metallia, alumiinia, - syntyi putkirinkka, joka on huomattavasti kevyempi materiaali kuin rautainen kehikko. Suuntaus on nyt se, että koko metallikehikosta päästäisiin eroon ja rinkkaa onkin kehitetty siten, että selkäosa koteloidaan erilaisin vahvikkein (muovia, alumiinisuikaleita, Rosnarinkka). Rinkat ovat nykyään jo niin suuria ja teltat ja makuupussit puolestaan kevyttä ja ohutta materiaalia, että ne kaikki saadaan mahtumaan rinkan sisään.

RISMALAHTI                      Salpausselän Partiopoikapiirin leiri- ja retkipaikka Asikkalan Salonsaaressa

RISTIKKONUOTIO

RISTIKÖYTÖS                     >Köytös; vinosti toisiaan vasten  (risti) olevien puiden yhdistämiseen.

RISTIRIHMOS                    

RITARI 

>Ritarillisuus >Pyhä Yrjö/Yrjänä; Partiolaisten suojeluspyhimys. Kaikkien ritarien suojeluspyhimyksenä oli Pyhä Yrjänä, koska hän oli ainoa pyhimys, joka oli ratsumies. Hän oli myös ratsuväen ja Englannin erityinen suojeluspyhimys.

RITARILLISUUS

B-P käytti entisajan ritareita vertauskuvinaan ja esimerkkeinään. Ritareille oli tahraton kunnia heidän pyhin ominaisuutensa. He olivat aina valmiita taistelemaan ja kuolemaan kuninkaansa, uskontonsa ja kunniansa puolesta. Kullakin ritarilla oli pieni seurue, johon kuului aseenkantaja ja muutamia sotilaita, aivan kuten vartionjohtajallakin on apulaisensa ja neljä, viisi partiopoikaa. Ritarilaki on ollut pohjana ja mallina B-P:n muokkaamalle partiolaille. Partiolaisten esikuvan on Ritari Pyhä Yrjänä, jonka lailla nykyiset partiolaisetkin taistelevat kaikkea pahaa ja likaista vastaan.

RITARIPOJAT                     Riddargossar; nimityksen ottivat alkujaan monet oppikouluihin perustetut lippukunnat.

RIUKULA                            

Hönderi, latriini, huussi; leiri WC; kahden tolpan väliin tai puiden väliin kiinnitetty riuku ja sen alapuolella oleva kuoppa, jonne jätökset peitetään.

ROBET BADEN-POWELL >Baden-Powell Robert

ROVER                                   Vaeltajatoiminta

RUMMUTUSKURSSI

Kurssi on tarkoitettu lpk:n rummuttajille.

RUNKOKURSSI                   Poikien partiojohtajakurssi nyk. >pj-peruskurssi

RUODE                                  riuku

RUOKAHUUTO                 

>huudot; ruokailun jälkeen usein käytettäviä kiitoshuutoja:

Emännälle kiitos

sano K sano I sano I sano KII sano T sano O sano S sano TOS sano KIITOS

Kiitos teestä se oli veestä

Kiitos ruuasta se oli maukasta

Kiitos tsaikasta se oli raikasta

Hyvää ruokaa saapi täällä ,pitää mielen loistopäällä

Kiitos sulle kokki kulta, hyvää safkaa saimme sulta

RUOKAILU

Yhteinen ruokailutilaisuus aloitetaan aina ruokalaululla. Isoilla leireillä sen suorittaa ensimmäinen ruokailuun saapuva ryhmä, jonka jälkeen ruokailijat vaihtuvat ryhmittäin. Lippukuntaleireillä aloituslaulu on säännönmukainen ja ruokailu päätetään kiitossanoihin tai ruuanvalmistajille osoitettuihin kiitoshuutoihin.

RUOKAILUVÄLINEET

RUOKAILUVÄLINEPUSSI

RUOKALAULUJA             

>laulu; ruokailua aloitettaessa ja/tai lopetettaessa voidaan laulaa jokin perinteinen ruokalaulu:

Perinteisiä ruokalauluja

1. On herra hyvä aina. Mä kaiken sain, sain päivänpaisteen, sateenkin, siis kittää Herraa tahtoisin. On Herra hyvä ain.

2. Viljasta leivän saan, se myllyssä jauhetaan. Sade, paiste- viljan myllyyn tuo, sen Luoja suo.

3. Me syömme leipää elämän ja juomme lähteestä autuuden, ja ken sitä juo, niin sanotaan, ei janoa hän milloinkaan. :,: Eikö milloinkaan, ei milloinkaan,:,: ja ken siitä juo, niin sanotaan, ei janoa hän milloinkaan.

Ruuan jälkeen: Nyt kiitos Herralle leivästä, kaiken antaa meille hän ylhäältä, kun taivaaseen kerran saavutaan, ei kiitos lopu milloinkaan, :,: Eikö milloinkaan, ei milloinkaan:,: kun taivaaseen kerran saavutaan, ei kiitos lopu milloinkaan.

4. Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää, Luodut kaikki laulakaa Luojan suurta kunniaa!

5. Nyt silmäin alla Jeesuksen Olemme tulleet yhtehen. Sä Herra, kaikki ravitset, Siis siunaa pöydän antimet. Aamen.

Ruokailun jälkeen: Nyt atrialta noustessa Kiitämme, Herra sinua. Sä voimaks sielun nääntyvän Myös anna leipää elämän. Aamen

RUOKARUKOUKSIA

Ennen ruokailun aloittamista voidaan lukea ruokarukous:

ruokarukouksia:

1. Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen

2. Herra siunaa ateriamme. Ole aina vierahamme. Aamen. Ruokailun jälkeen: Kiitos Herra lahjoistasi. Sulje meidät suojahasi. Aamen

3. Soit Herra ruuan terveyden. Sun kiitos olkohon. Ruokailun jälkeen: Sun lahjoistas. Sun armostas. Nyt kiitos vilpitön.

4. Siunaa Jeesus ruokamme, ole itse suojamme. Aamen. Ruokailun jälkeen: Jeesus kiitos ruasta, jonka annoit armosta. Aamen.

RUOKINTAPAIKKA

RUORI                                   >Peräsin

RUORIMIES                         Henkilö joka ohjaa alusta.

RUSKA                                  Syksyn aika, jolloin puiden lehtien väri muuttuu vihreästä kirjavaksi.

RUSKEA LIITO                    >SPPL pojilla ja >SPTL tytöillä

RUSKEA LIPPUKUNTA    ns.ruskeaan liittoon kuuluva lippukunta

RUSKEA PARTIOPUSERO               >Partiopusero

RUSKEA PUSERO                               >Partiopusero

RUSKEA SARJA

Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on kolme 17-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta. Tyttöjen sarja

RUSKEAT                             Ruskeata partiopuseroa käyttävät lippukunnat

RUSTINRAUTA                  257

RUUMA                                                Lastille varattu tila aluksessa

RUUSUNNUPPU                 pienten tyttöpartiolaisten ensimmäinen nimitys. >sudenpentutoiminnan historia

RYHMÄMERKIT               

>harrastusmerkit; >taitomerkit;Ryhmämerkki on vartioikäisille tarkoitettu kankainen merkki, jonka halkaisija on 30 mm, johon on ommeltu merkin nimen mukainen eläinkuvio. Tummansinisellä pohjalla on oranssi kuvio (orava), keltainen (ilves), helmenharmaa (hirvi) ja ruskea (karhu). Ryhmämerkin voi saada suorittamalla perustason ja/tai ylemmän tason tehtäviä. Vaatimukset; Orava: 2+1, Ilves: 1+2, Hirvi: 2+2, Karhu: 0+3. Vaatimuksissa on hieman eroja riippuen miltä aikakaudelta merkit ovat. Taitomerkkijärjestelmä.

RYNNÄKKÖMERKKI        SPJ:n ansiomerkeistä käytetty nimitys.

RYTILAHTI                          Sotkamossa sijainnut tyttöjen kolutus- ja kurssikeskus

RÄISKÄLE                           >lettu

RÄISKÄLEPANNU                             >lettupannu

SAALINKI                            maston poikkipuu, ristipuut.

SAAPASTIKUT                  Kepit saappaitten kuivatusta varten.

SAHA                                    >Retkivälineet;

SAKKELI                             

kiinnityslenkki, ketjulukko; Metallista valmistettu hela, jonka avulla vaijeri voidaan kiinnittää köyteen, ketjuun, helaan, purjeeseen jne.

SALAISUUKSIEN TALO                   Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.

SALAKIELI         

Vartioikäiset kehittävät mielellään oman salakielen. Se voi perustua olemassa oleviin järjestelmiin, mutta yhtä hyvin sen voi vartio kehitellä itse. Tärkeintähän on ettei kukaan ulkopuolinen pääse selville salakielestä. Ja jos tällainen uhka on olemassa vartion pitää muuttaa se uuteen.

SALAKIRJOITUS

SAMARIITTIKURSSI        >ensiapukurssi

SAMMAKKO                      S on >Sisupartioinnin tunnuseläin

SAMMUTIN

SAMMON OPAS                Opaskirjanen vartio-osaston johtajalle eli >Sammolle

SAMMUTIN                        >jauhesammutin

SAMMUTUSPEITE                            Tulen tukahduttamiseen tarkoitettu sammutin.

SAMOILIJA                        

Samoilija tyttö, samoilija poika; ilman paikallista lippukuntaa (järjestöä) toimiva partiopoika tai tyttö. Toiminta perustui kirjeenvaihtoon.

SAMOILIJALIPPUKUNTA

Partiopiirin (maakunnan) alueella toimivat samoilijat muodostavat samoilijalippukunnan.

SAMOILIJAPIIRI                samoilijalippukunta

SAMOILIJATOIMINTA   

Samoilijat ovat partiolaisia, joilla ei ole ’syrjäisen’ asuinpaikkansa vuoksi mahdollisuutta liittyä mukaan tavalliseen partiotoimintaan. He ovat iältään 11-16-vuotiaita. Toiminnan ohjaus tapahtuu pääasiassa kirjallisesti. Samoilijatunnuksina käytetään partiopuvussa erityistä samoilijamerkkiä sekä harmaata kaulahuivia, jonka takakolmiossa on musta neliö.

SAMOILIJAVARTIO

S:n muodostaa 3-8 samalla paikkakunnalla asuvaa samoilijaa, joista yksi on nimetty vartionjohtajaksi.

SAMPO

>Vartio-osaston johtajasta käytetään nimitystä Sampo. Hänen tehtävänsä on tukea vartionjohtajia ja edistää vartioiden toimintaa. >Vj-neuvoston puheenjohtaja ja vartiojohtajakouluttaja. Hän on suorittanut >Sampokurssin.

SAMPOJEN JATKOKURSSI

Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu >Taitokoulutuksesta ja >Johtajakoulutuksesta. Johtajakoulutukseen sisältyy >Ikäkausijohtajien koulutus, >Yleinen johtajakoulutus ja >kouluttajakoulutus. Sj kuuluu >kouluttajakoulutukseen.

SAMPOKURSSI                 

Kurssi on tarkoitettu >Sammoille tai sammon tehtävistä kiinnostuneille 16 vuotta täyttäneille. Sammoille on myös oma jatkokurssi.

SAMPOMERKKI kuparista valmistettu neulamerkki

SANAN PÄIVÄT                uskonnollinen vihjetilaisuus

SANGAM                             Tyttöjen Maailmanliiton >partiokoti Intiassa.

SANITÄÄRI                         ensiavusta vastaava henkilö

SANKARIMERKKI            

Partiolaisten arvokkaimpiin ansiomerkkeihin kuuluu sankarimerkki (SP). Se annetaan partiolaiselle sankariteosta, tavallisimmin hengenpelastuksesta. Sankarimerkki on yksi vanhimmista partiolaisten kunniamerkeistä. Jaettiin aluksi vain todistukseen painettuna 4 kpl vuonna 1919.

SANKO                                 Kantokahvalla varustettu ämpäri

SAPILAS                               >purilas

SARJAN JOHTAJA            >Pt-kisoissa johtaa ko. >sarjan toimintaa

SASA                                    

Opiskelijalippukunta Helsingissä; >Akateeminen Partiokilta; Koulutuslippukunta SASA:n oli aikanaan perustanut Anni Collan Helsinkiin (31.10.1933 - 1060-luvulle) muualta maasta tulevien tyttö opiskelijoiden yhteenliittymäksi ja sen nimi tuli tunnuksen "silmät auki, sielu altis" alkukirjaimista. Kutsuttiin myös nimityksellä "partio-osakunta".  Sasa vaikutti aikanaan voimakkaasti SPTJ:n ohjelma- ja koulutustoimintaan.

SATAHANKA                    

SP:n ja Meripartiolaisten järjestämä valtakunnallinen ja kansainvälinen meripartioleiri.

Satahanka-leirejä on järjestetty jo vuodesta 1955.

1955 I                      Parainen, Musfinnö                             Rafael ‘Raffu’ Helanko

1960 II                    Helsinki, Itä-Villinki                              Lauri ‘Lapa’ Winter

1968 III                   Rymättylä, Pähkinäinen      Heikki ‘Jäski’ Jääskeläinen

1973 IV                   Åland, Föglö, Bänö-ö                          Aarno ‘Imppa’ Stauffer

1978 V                    Saimaa, Kyläniemi                                Matti Valtonen

1982 VI                   Parainen, Ojn-saari                               Antero ‘Hakle’ Hagelberg

1987 VII                  Rauma, Pihlus                       Pentti ‘Pena’ Ajanko

1992 VIII                                Kerimäki, Paasivesi                              Jouni Koistinen

1998 IX                   Aland, Bomarsund                               Kari ‘Puni’ Kiesiläinen

2002 X                    Hanko, Syndalen                  Mika Runsten

SATAKUNNAN PARTIOKAUPPA

Satakunnan alueen partiolaisten hallinnassa oleva partiotoimintaa tukeva liikeyritys, joka on keskittynyt myymään ja markkinoimaan ulkoilu-, retkeily- ja partiotoimintaan liittyvää materiaalia

SATULAREPPU                  >reppu; vanhaa selkäreppumallia kutsuttiin satularepuksi.

SAUVA                                 >partiosauva

SAVU                                    

Leirilippukunnan nimitys isoilla leireillä pienemmällä leirillä telttakunnasta käytettävä nimitys. Ennen myös vartioneuvostosta käytettiin nimitystä savu.

SCOUT JOLLA

SCOUT U FUND

Kansainvälinen Partiorahasto. Poikien Maailmanliiton perustama kehitysyhteistyörahasto, joka perustettiin 1969 Helsingissä pidetyn 22. Konferenssin aikana.. Tukee erityisesti kehitysmaiden partiotoimintaa rahoittamalla johtajakoulutusta ja koulutusmateriaalin julkaisemista.

SCOUTING FOR BOYS       Ilmestyi 1908; >Robert Baden-Powell, Pfadfinderbuch saksankielisenä

SCOUTMUSEÉT                  Partiomuseo; >Suomen Partiomuseo

SCOUTMUSEIFÖRENINGEN

>Suomen Partiomuseoyhdistys - Finlands Scoutmuseiförening ry

 

SCOUTPOSTEN                   Ruotsinkielisten jäsenlehti (FiSSc)

SCOUTSTIFTELSEN           >Partiosäätiö

SEIKKAILUJEN SAARISTO             Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.

SEIKKAILUOHJELMA     

Sudenpentujen seikkailu ohjelma, sisältää viisi eri vaihetta; 1) >Eväät reppuun, 2) >Pikkuhukka, 3) >Hukka, 4) >Susi ja 5) siirtymävaihe laumasta vartioon. Vaiheiden tehtävät on ryhmitelty kahdeksaan erilaiseen seikkailuympäristöön. Kussakin ympäristössä on tehtäviä lähes kaikilta partiotoiminnan osa-alueilta. Seikkailuympäristöt ovat; 1) Aarniometsä, 2) Kivikaupunki, 3) Vanha maailma, 4) Viidakosta villiin länteen, 5) Tulevaisuuden planeetta, 6) Salaisuuksien talo, 7) Harmaan karhun laakso, 8) Seikkailujen saaristo.

SEIKKAILUT

SEILIHANSKA                   

Peukalon läpi pujotettava nahkainen kapea kämmenhansikas, jolla purjeneula työnnetään kankaan tai köyden läpi.

SEITA                                    haltija

SEKALIPPUKUNTA           >yhteislippukunta

SEKSTANTTI                      Koje kulmanmittausta varten; käytetään merellä etupäässä paikan- ja ajanmäärityksiin.

SEMAFOROIDA                 >Lippumorsetus, >lippuviestitys, viittoilla merkkilipuilla.

SEREMONIA                        Juhlameno, jota johtaa seremoniamestari.

SERTIFIKAATTI                 Purjehduskelpoisuustodistus.

SETON THOMPSON         

nuorisoromaanikirjailija. TS aloitti jo v. 1904 Amerikassa nuorisoliikkeen partiotyötä muistuttavana. Hänen tunnetuimpia teoksia on “Kaksi partiopoikaa”.

SEURAKUNTA                   Useiden lpk:ien taustayhteisönä toimii alueen seurakunta.

SEYN FRANZ ALBERT     

Venäjän nimittämä kenraalikuvernööri joka määräsi 22.9.1911 partiojoukkojen hajoittamisesta, joka käytännössä tarkoitti koko partiotoiminnan kieltämistä Suomessa. Erikoista tässä toimenpiteessä on suomalaisten näkökulmasta se, että Venäjällä partioitoiminta kuitenkin edelleen sallittiin.

SHORTSIT

Tummansiniset polvipituiset shortsit ovat kesäasuun kuuluva osa. B-P oli sitä mieltä että partiopojan varsinaiseen partioasuun kuului erottamattomasti shortsit. Sillä partiolainen, joka ei tarkene shortseissa ei ole todellinen partiolainen.

SIANSORKKA                     Solmu. Siansorkan eli kaksoispolven avulla kiinnität käyden paaluun.

SIDONTALIINA

SIDOS                                    Loukkaantuneelle tehtävä ensiapu.

SIDOSRYHMÄ                   

Partiotoimintaa tukeva taustaryhmä. Tällaisia toimintaryhmiä ovat >taustayhteisö, >vanhempainyhdistys tai -neuvosto, tukiyhdistykset, isä- ja äitikerhot, >Killat jne.

SIGNAALILIPPU                 Signaalilipuilla viestitetään eli morsetetaan (semaforoida) >viittoiluliput

SIIRTOLAISTELTTI           Eräs vanha telttamalli

SIIRTYMÄVAIHE

Kun sudenpentu siirtyy vartiolaiseksi kutsutaan vaihetta siirtymävaiheeksi. Lippukunnilla on omia perinteistä ja torpoja siirtymävaiheen toteuttamiselle. Siirtymävaiheelle on oma merkkinsä, jonka lpk voi itse suunnitella. Suositellaan kiinnitettäväksi lauman tunnuksen paikalle.

SIIRTYMÄVAIHEEN MERKKI

Sudenpentu saa merkin  >Susi-vaiheen suoritettuaan. Kankainen merkki, joka suositellaan kiinnitettäväksi lauman tunnuksen paikalle.

SIKOPALKKI                       >talka

SILMÄPUJONTA                >Pujos; Silmäpujos muodostaa pysyvän silmukan köyden päähän.

SIMPUKKA                         

>Operaatio Simpukka toteutettiin 1970, jolla kerättiin varoja kuulovammaisten lasten hyväksi.

 

SININEN LIITTO >SP pojilla, >ssp tytöillä; sinistä partiopuseroa käyttävät kuuluvat yleensä Siniseen liittoon

SININEN LIPPUKUNTA    Siniseen liittoon kuuluvat lippukunnat

SININEN PARTIOPUSERO                >Partiopusero

SININEN PUSERO               >Partiopusero

SININEN SARJA

Partiotaitokilpailuissa lpk:n jäsenistä koottu vartio, jossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä, joiden yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 64 vuotta. Tyttöjen sarja

SINISET PARTIOPOJAT                  

(SP) Vuoteen 1937 Suomen NMKY:n partioliitto. Myöhemmin (1941-) Suomen Partiopoikajärjestöjen jäsenliitto. Syntyi  NMKY:n partiopojista nimenmuutoksen yhteydessä 1937. Johtajina:

1941 - 1949 Niilo Visapää

1949 - 1952 Ensio Kuula

1952 - 1954 Pertti Ranta

SINUTTELU                         Partiolaiset sinuttelevat toisiaan ikään, sukupuoleen tai asemaan katsomatta.

SIPILÄ HELVI                      ”HELI”; Ministeri, SASA, Kunniapartiolainen 2002, Kultajoutsen 1950.

SIR ROBERT BADEN-POWELL       >Baden-Powell Robert

SISAL                                   

naru, köysi; Meksikolaisesta kasvista valmistettu kuitulaji, josta valmistetaan köyttä. Imee vettä, homehtuu ja mätänee helposti.

SISARUSPIIRI

Jonkin tapahtuman, kokouksen, iltanuotion, kurssin tai yhdessä vietetyn ajan päätteeksi asetutaan piiriin, asetetaan kädet ristikkäin rinnan yli, vasen käsi päällä ja tartutaan vierustoveria kädestä. Sisaruspiirissä voidaan sanoa muutama sana päätteeksi ja laulaa jokin laulu, esim. "Maa on niin kaunis". Tämän jälkeen toivotetaan yhteen ääneen esimerkiksi vanhan rukouksen tai sitä muunnellen: "Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä." Sisaruspiiri puretaan nostamalla kädet pään ylitse ja kääntymällä poispäin piirin keskustasta. Kädet lasketaan irti vasta tässä vaiheessa. Yhteisestä kokemuksesta jokainen lähtee ikään kuin kulkemaan omia polkujaan.

SISUPARTIOINTI              

S alkoi Suomessa 1932, jolloin ensimmäinen slpk perustettiin Vaajasalon Parantolaan lähelle Kuopiota. Sisupartiotoiminta on partiointia vammaisten keskuudessa ja on yksi partion erityistoimintamuodoista.

SISUPARTIOLAINEN        Vammaispartiolainen

SISUPARTIOTOIMINTA                 

Sisupartiotoiminta on partiointia vammaisten keskuudessa ja on yksi partion erityistoimintamuodoista.

SISÄHARJOITUS                Vartion sisätiloissa pidettävä kokous; nykyisin vartiokokous.

SITLÅDA                              istuma-aukko

SIUNAUSTILAISUUS       

Mikäli halutaan korostaa vainajan partiolaisuutta tai hänen asemansa on ollut joissakin partioyhteisöissä merkityksellinen ja hänen omaisensa hyväksyvät, voidaan siunaustilaisuudessa käyttää kunniavartioita, kunniakujia, saattajia, lipunkantajia ja lippuvartioita. Mikäli edellämainittuja toimituksia käytetään, niin niitä johtaa erillinen protokollamestari, seremoniamestari tai vastaava tilaisuuden organisoija.

Kaikki tilaisuuteen liittyvät asiat on hyvä käydä ennakolta läpi ja sovittava kunkin osallistujan tehtävästä. Asuksi voidaan sopia normaalisti siunaustilaisuudessa käytettävä tumma asu tai partiolaiset voivat käyttää partioasua ns. isoin kunniamerkein. Partiopuseron kanssa on ehdottomasti käytettävä pojilla tummat suorat housut, tytöillä tumma leninki tai housut ja kengät (ei siis farkkuja eikä lenkkareita). Tummat käsineet.

Siunaustilaisuudessa voidaan käyttää lippukunnan, piirin, järjestön, tai muun partioyhteisön lippua. Lippukunnan lippuun voidaan sitoa musta suruharso osoitukseksi jäsenistön surusta. Suruharso on 10-15 cm leveä kaksinkertainen nauha, joka sidotaan tangon nupin juureen (ilmanrusettia) siten, että molemmat päät ovat lipun vasemmalla puolella ja ulottuvat lähelle sen alareunaa. Kukkalaitetta laskettaessa, arkun ääreen menee yleensä 1-3 henkilöä, muut samaan yhteisöön kuuluvat osoittavat kunnioitusta nousemalla toimituksen ajaksi seisomaan omalla paikallaan. Ennenkuin kukkalaitteen tai seppeleen laskijat lähtevät liikkeelle ovat lippunkantaja lippuvartioineen asettuneet paikoilleen, elleivät ole sitten jo tilaisuuden alusta alkaen olleet paikalla. Kun kukkalaitteen laskijat lähtevät liikkeelle lipunkantaja viimeistään silloin nostaa lipun telineestään ja asettuu paikoilleen. Arkun luokse asetuttaessa partioasuiset tekevät yhtäaikaisesti partiotervehdyksen, ja lipunkantaja laskee lipun kunniaasentoon, jonka jälkeen luetaan tekstit ja lasketaan kukkalaite. Kukkalaitteen laskijan asetuttua taikaisin paikalleen tehdään taas yhtaaikaisesti partiotervehdys, jonka jälkeen delegaatio kääntyy omaisten suuntaan ja suorittaa hillityn kumarruksen/niiauksen (tytöt). Lipunkantaja nostaa lipun normaaliasentoon ja laittaa lipun telineeseen ja palaa paikalleen. Lippuvartio ei tee partiotervehdyksiä. Joissakin tilanteissa liput voivat olla myös telineissään, jos näin yhteisesti päätetään.

 

SIVUTUULI

SIVUVANTTI                       >vantti

SKAILETTI                           kattoikkuna veneessä, valoarkku

SKANSSI                              Oleskeluhytti

SKETSI                                  Lyhyt kuvaelma, esitys

SKUTVIKEN-LEIRI             FSSF-leiri 1955

SKUUTTI                              >Jalus, >Fokan skuuti

SKUUTTIKISKO >Jaluskisko, >Fokan skuuttikisko

SLÖÖRI                                 >perähankainen

SNORKKELI                         Sukeltajan apuväline

SOAMES OLAVE               

Lady Olave >Baden-Powell (Soames) BP:n puoliso Olave St. Clair Soames, 22.2.1889. Olave oli 22-vuotias ja lomamatkalla vanhempineen samalla laivalla, jolla BP matkusti kohti Keski-Amerkkaa. Häntä kiinnosti musiikki, taiteet, luonto, urheilu ja erikoisesti sekä hevoset että koirat. Hänen isänsä oli oluttehtailija.

SOIHTU                 >Jätkänkynttilä

SOIHTUKURSSI  ent. vartiojohtajien jatkokurssi (tytöt)

SOLKI                    >Huivisolki, >Mannerheim-solki

SOLMU                                

Nopeusmitta = mpk/h eli 1852 m/h. Solmu-nopeutta ilmaiseva nimitys tulee siitä, että narussa oli lukuisa määrä solmuja, joiden välimatka toisistaan oli yhtä suuri osa meripeninkulmasta ja tämän avulla pystytään laskemaan etenemisnopeus. Tästä sanonta 'solmuväli'.

SOLMUT

tavallisimpia solmuja ovat >merimiessolmu, >siansorkka, >paalusolmu, >jalussolmu, >lippusolmu.

Solmuharjoittelu yhdistetään vahvasti partiotoimintaan. Solmuilla onkin kieltämättä tärkeä käytännöllinen merkitys, koska partiotoiminnassa retkillä, leireillä ja meripartiossa tarvitaan solmujen teon hallintaa. Perinteiset leirirakennelmat tehdään solmukäytöksin ja kukapa meripartiolainen ei olisi tarvinnut solmujentekotaitoa purjehdusten aikana.

SOLMUVÄLI                        veneen tai aluksen solmujen välisen matkan käytetty aika. >solmut

SOMPIO                                                Lapin Kiilopäässä pidetty >suurleiri 1970

SOPUTELTTA                     kupolimallinen kaariteltta

SORMIAAKKOSET                            Kuurojen käyttämät käsimerkkiaakkoset

SORTO                                  Aluksen kulkusuunnan ja kölin muodostama kulma hankatuuleen purjehdittaessa.

SOS                                       

Kansainvälinen hätämerkki (Save our souls, pelastakaa sielumme= meidät). Morsekielellä tititi-taataataa-tititi eli ...---...

SOUTAMINEN

SOUTUVENE

SP                                          

Lyhennys nimestä Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter Ry sekä aikoinaan ollut Suomalaiset Partiopojat.

SP TUNNUS                        

Yhdistetty apila- ja liljaristi. Lilja osoittaa suuntaa ylöspäin niin kuin kompassineula ja kertoo vertauskuvallisesti partioihanteiden ja -lupauksen päämäärän

SPINAAKKERI                    Spinnu; Purjeveneen suurin, pallomainen purje.

SPINNU                                 >Spinaakkeri

SPJ - FSU                               >Suomen Partiopoikajärjestö - Finlands Scoutunion

SPL                                         >Suomen Partioliitto/Suomalaisten Partiopoikien Liitto

SPP                                         >Suomalaiset Partiopojat

SPPKV                                   >Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta

SPPL                                       >Suomalainen Partiopoikaliitto

SPTJ - FFSU                          >Suomen Partiotyttöjärjestö - Finlands Flicskcoutunion.

SPTL                                      >Suomalainen Partiotyttöliitto

SPTNK                                   >Suomen Partiotyttöjen Neuvottelukunta

SPUULATTU

SSP                                         >Suomen Siniset Partiotytöt

STAABI                                Leirin johto

STAAGI                                Staaki; Maston tukivaijeri tai -köysi veneen keulaan ja perään.

STAFFI                                 

Staffilla tarkoitetaan kaikkia suurtapahtumien tietyssä järjestely- ja työtehtävissä toimivia henkilöitä.

STAMBAI                                            veneellä, aluksella lähtövalmiustila

STEEVI                                  >keulavannas

STOCKMANN DORIS

STORROW HELEN             Sveitsissä sijaitsevan >partiokodin >Our Chalet >Alppimajan lahjoittaja

STRANDSTRÖM ESKIL    >FSSF:n johtaja 1941 - 1958

STYYRMANNI                    >aluksen ensimmäinen perämies; styyry

STYYRPUURI                       Aluksen oikea puoli kulkusuuntaan nähden.

STYYRY                                >styyrmanni; >ensimmäinen perämies

SUDARI                                >Sudenpentu

SUDARIKISAT                    >Sudenpentukisat

SUDENPENNUN KIRJA

Suorituskirja, suoritukset, tehtäväkirja; jokaisella sp:lla on suorituskirja. Kirjaan merkitään sp:n henkilötiedot, vartion tiedot, lpk:n tiedot ja sp:n suorittamat tehtävät, >taitomerkit, >luokkasuoritukset (>riihitys).

SUDENPENTU                    

Partiotoiminnassa oleva alle 10-vuotias jäsen. Ennen poikia kutsuttiin kolkkapojiksi ja tyttöjä tontuiksi. >Sudenpentutoiminnan historia

SUDENPENTUJEN LAKI  

Sudenpentujen laki: "Sudenpentu on reipas ja rehellinen". Alkuperäinen laki kuului: "Sudenpentu tottelee vanhaa sutta. Sudenpentu ei hellitä".

SUDENPENTUJEN LAULU

Reilut pennut sudenpennut, jälleen koolla on. Kohta nousee, varmaan nousee riemu kattohon. Laulu tää kun soipi, arvata jo voipi: reilut pennut , sudenpennut, jälleen koolla on.

SUDENPENTUJEN LUPAUS

"Lupaan parhaan kykyni mukaan rakastaa jumalaani, toteuttaa sudenpentujen lakia ja olla toisille avuksi joka päivä". Alkuperäinen lupaus kuului: "Lupaan tehdä parhaani täyttääkseni susilain ja suorittaakseni joka päivä teon, jolla voin auttaa ja ilahduttaa toista."

SUDENPENTUJEN LUPAUSMERKKI           

Lupauksen antaessaan sudenpentu saa puseroon kiinnitettäväksi lupausmerkin.

SUDENPENTUJEN OHJELMA         >Sudenpentuohjelma >Seikkailuohjelma

SUDENPENTUJEN TUNNUS

Jokaisella ikäkausiryhmällä on oma tunnuksensa. Sudenpennuilla se on "Tahdon tehdä parhaani". Alkuperäinen tunnus kuului: "Tee aina parhaasi - tahdon tehdä parhaani".

SUDENPENTUKILPAILUT               >Sudenpentukisat

SUDENPENTUKISAT        Sudenpentuikäisille järjestettävät partiotaitokilpailut >keltainen sarja.

SUDENPENTULAKKI       

on pyöreäkupuinen lippalakki (pojat), jonka kupu on ommeltu viidestä tummansinisestä kiilasta ja saumoissa on keltaiset tereet. Saumojen yhtymäkohdassa on lakin kankaalla päällystetty nappi.

SUDENPENTULAUMA     >Lauma

SUDENPENTULUPAUS     >Sudenpentujen lupaus

SUDENPENTUOHJELMA

>Seikkailuohjelma; Sudenpentuikäisten partio-ohjelma, joka sisältää viisi eri vaihetta; 1) >Eväät reppuun, 2) >Pikkuhukka, 3) >Hukka, 4) >Susi ja 5) siirtymävaihe laumasta vartioon.

Partiotoiminnan alkuvaiheessa alle 11-vuotiaille ryhdyttiin järjestämään sudenpentutoimintaa. Suomen Partiopoikajärjestö muutti suomenkielisen sudenpentutyönsä keväällä 1941 kolkkapoikatyöksi, kunnes sitten taas järjestöjen yhdistyttyä palattiin vanhaan nimitykseen sudenpentutoiminta.

SUDENPENTUOSASTO    Lpk:n sudenpentutoimintaa kutsutaan sudenpentuosastoksi. Ent. >tonttuosasto

SUDENPENTUOSASTON JOHTAJA              >Akela; vastaa lpk:n sudenpentutoiminnasta ja johtajakoulutuksesta.

SUDENPENTUPAITA

tasakudoksinen ja o-kaula-aukkoinen tummansininen neulepaita.

SUDENPENTUPIPO           

puuvillasekoitekankainen kalottilakki (tytöt), joka on ommeltu kuudesta tummansinisestä kiilasta ja saumoissa on lipunsiniset tereet, joiden yhtymäkohdassa on lakin kankainen lenkki.

SUDENPENTUPUSERO     >sudenpentupaita

SUDENPENTUTERVEHDYS

Tervehdys tehdään viemällä oikea käsi ohimon tasalle kämmenpuoli ulospäin ja niin että etu- ja keskisormi ovat pystyssä V-asennossa. Sormet kuvaavat leikkimielisesti suden korvia, mutta muistuttavat myös sudenpentujen lain kahdesta kohdasta, reippaudesta ja rehellisyydestä.

SUDENPENTUTOIMINNAN HISTORIA

Alun perin partio suunnattiin yli 11-vuotiaille. Kun nuoremmatkin tytöt ja pojat halusivat osallistua partiotoimintaan, kehitettiin heille omat partio-ohjelmat.  Poikien ohjelman pohjaksi B-P otti Rudyard Kiplingin "Viidakkotarinat" Mowglin tarinan, joista myös nimitys sudenpentu (Wolf Cub). Monet nimitykset saivat nimen tästä kirjasta. Tyttöjen toiminnan suunnitteli ja pani alkuun BP:n sisar Agnes Baden-Powell. Pienten tyttöpartiolaisten nimeksi tuli tonttu (Brownie), tosin ihan aluksi nimitys oli “ruusunnuppu”, mutta työt eivät hyväksyneet nimeä. BP esitti 1915 tontut, joka sitten otettiin käyttöön. Taustatarinana oli englantilainen satu Liisasta ja Tuomosta. Suomessa sudenpentutoiminta alkoi vuonna 1922 ja tonttutyö vuonna 1925. Vuoden 1941 lopulla se muuttui kansallisen virtauksen myötä kolkkapoikatoiminnaksi.

SUIKKA                               

venelakki, kanoottimallinen lakki, palkolakki, >mannerheimläinen lakki; Suikkaa on käytetty vuodesta 1918 alkaen, jolloin haluttiin suomalaistuttaa partioasua ja näin muutama lippukunta päätti (Porvoon Partiopojat ja Metsänkävijät) siirtyä ’virallisesti’ käyttämään ns. ’mannerheimiläistä’ lakkia. Asia oli esillä Ole valmis- lehden elokuun numerossa 1918. Suomen Partioliitto otti virallisesti sen käyttöön 1922: Lakki tummanruskea, puseron värinen ja ns. ’kanoottimallia’.

SUKAT

Shortsien kanssa käytetään sinisenvärisiä polvisukkia, jonka yläreuna on taitettu kaksinkerroin n. viiden sentin matkalta. Sukan ylävarressa käänteessä on kaksi valkoista poikkiraitaa. Sukan valumista estetään sukkanauhalenkillä, joka jää taitteen alle ja johon on kiinnitetty vihreä tupsu. Tupsu näkyy taitteen alta ja sijaitsee säären ulkoreunassa. Partioasun kanssa käytetään sinisiä tai tummia sukkia.

SULKAVA-LEIRI                 Poikien leiri 1953

SULKAVAN PARTIO-OPISTO

Suomen Partiopoikajärjestön toinen Partio-opisto perustettiin Sulkavan Tuonilahdelle, joka hankittiin 31.5.1947 ja jonka vihkiäisiä vietettiin 17.7.1949. Isäntänä oli Mikko Tapio, jonka mukaan opisto lienee saanut nimen TAPIOLA. Sulkavan opistolta on peräisin Suomen Partiomuseossa säilytettävät alkuperäiset Vaasan Metsäveikkojen (alkup. Käkisalmen Metsänpojat) Bruno ‘Pappa’ Ollilan valmistamat vaneriset maakuntavaakunat.

SUOJAKAIDE                      Avomerialueilla vaaditaan aluksen kiertävä suojakaide.

SUOJANPUOLI                    Vastapuoli >tuulenpulelle, lee

SUOJAPUOLI                       >suojanpuoli

SUOJELIJA                          

Partiolaisten suojelijoina ovat toimineet tasavallan presidentit puolisoineen Lauri Kristian Relanderista lähtien.

SUOJELUSPOJAT              

>Pelastusarmejan partiopojat tunnettiin aluksi nimellä Suojeluspojat (1917); Partiopoikayhdistys Suojeluspojat.

SUOJURI                               >lepuuttaja

SUOMALAINEN PARTIOPOIKALIITTO

(>SPPL) Vuoteen 1925 >SPL:n poikajaosto. Myöhemmin >SPPJ:n jäsenjärjestö (1941-) 1941 - 1950 Erkki Karvinen

1950 - 1953 Erkki Merikallio

1953 - 1954 Ilmari Vainio 'Iso Hukka'

SUOMALAINEN PARTIOTYTTÖLIITTO                     

(>SPTL) Vuoteen 1925 >SPL:n tyttöjaosto. Myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1941-) 1943 - 1959 Sylvi Sillanmaa.

SUOMALAISET PARTIOPOJAT

(>SPP) 1954- Kuulunut jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön. Vuonna 1954 yhdistyivät SPPL ja SPP. 1954 - 1957 Ensio Kuula, 1958 - 1959 Pentti Särkisilta.

SUOMALAISTEN PARTIOPOIKIEN LIITTO

(>SPL) Syntyi kun 1959 SPP ja SVPP yhdistyivät. Suomen Partiopoikajärjestön jäsenjärjestö.

SUOMEN PARTIOLAISET - FINLANDS SCOUTER RY

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Partiolaisten keskusjärjestö Suomessa, joka on perustettu 23.4.1972, jolloin yhdistyivät Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö. >Järjestötunnus Organisaatio vahvistettiin päivälleen kaksi vuotta myöhemmin ns. ylimenokauden jälkeen.

1974 -    Kata Jouhi

Tapio Koivula

Doris Stockmann

Aarno Stauffer

Terttu Suhonen

Pekka Koskinen

Totti Toivonen

Erkki Hakala

SUOMEN PARTIOLIITTO

Ensimmäinen kansallinen yhteenliittymä partiolaisilla 1917 - 1919. Siihen kuuluivat ns. itsenäiset sekaliitot, suomalainen ryhmä (Suomen Partioliitto SPL), Svenska Scoutbrigad (Finlands Svenska Scoutförbund FSSF) ja Vapaa partioryhmä (Suomen vapaa partioryhmä - Finlands fria scoutbrigad SVPR-FFSB).

SUOMEN PARTIOMUSEO               >Partiomuseo; perustettu 21.2.1962 Suomen Turussa, jossa se myös sijaitsee.

SUOMEN PARTIOMUSEOSÄÄTIÖ

SPMS perustettiin marraskuussa 1998 ja merkittiin säätiörekisteriin 1.12.1999. Säätiön tarkoituksena on tukea toimintaa, joka tähtää partiokulttuurin säilyttämiseen, tallentamiseen ja tutkimiseen.

SUOMEN PARTIOMUSEOYHDISTYS RY    

>Partiomuseo; Suomen Partiomuseoyhdistys on perustettu toukokuussa 7.5.1979 (ry 17.12.1980) ylläpitämään Suomen Partiomuseota. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut 15-vuotta täyttänyt henkilö.

SUOMEN PARTIOPOIKAJÄRJESTÖ            

(SPJ - FSU)  Finlands scoutunion (1941-) Aloitti toimintansa 1941

1941 - 1957 Verneri >Louhivuori

1957 - 1963 Sven >Donner

1963 - 1974 Pauli >Kanerva

 

SUOMEN PARTIOPOIKIEN KESKUSVALIOKUNTA

1925 - 1941 poikaliittojen (SVPR, FSSF, SPPL, SPP) yhteistyöelin.

SUOMEN PARTIOPOJAT – FINLANDS SCOUTER

1925 perustettiin liittoutuma, jonka nimisenä kaikki Suomen partiopojat merkittiin maailmantoimiston jäseniksi.

SUOMEN PARTIOTYTTÖJEN NEUVOTTELUKUNTA

1925 - 1943 Tyttöliittojen (SVPT, FSFSF, SPTL, SSP) yhteistyöelin

SUOMEN PARTIOTYTTÖJÄRJESTÖ            

(SPTJ - FFSU) Finlands flickscoutunion (1943-). Sylvi Visapää

1951 - 1969 Helvi Sipilä

1969 - 1974 Kata Jouhki

SUOMEN SINISET PARTIOTYTÖT               

(>SSP) Vuoteen 1937 Suomen >NNKY:n partioliitto) Myöhemmin >SPTJ:n jäsenjärjestö (1943-). Syntyi  NNKY:n partiopartioliitosta nimenmuutoksen yhteydessä 1937. Lippukunnat toimivat NNKY:n alaisina.

1933-1938 Alexandra Palmén

1938-1943 Laura Eklund-Manner

SUOMEN TYTTÖ                                Suomen Partiotyttöjärjestön vanha jäsenlehti kaikille partiotytöille.

SUOMEN VAPAA PARTIORYHMÄ

(SVPR-FFSB) Finlands Fria Scoutbrgad perustettiin 1920. Johtajana 1920 - 1960 Sven >Donner

SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKAJAOSTO

(SVPP) muodostettiin 1921 kun pojat ja tytöt erkanivat omiksi liitoikseen

SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN POIKALIITTO

(SVPP) muodostettiin 1941. Kuului jäsenjärjestönä Suomen Partiopoikajärjestöön.

SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖJAOSTO         

(SVPT)  muodostettiin 1921 kun pojat ja tytöt erkanivat omiksi liitoikseen.

SUOMEN VAPAAN PARTIORYHMÄN TYTTÖLIITTO

(SVPR)  

SUOPUNKI                           tervatusta köydestä tehty lasso. >kielas

SUORITUS

Taitomerkin toteutusta kutsutaan suoritukseksi. Suorituksella on suorittaja ja suorituksen vastaanottaja. Vuosina 1974 - 1994 suorituksista sai suoritusmerkin. Nykyään nimitys on taitomerkki, jota nimitystä käytettiin myös ennen vuotta 1974.

SUORITUSKESKUSTELU

Perinteisesti luokan kokonaan suoritettuaan käydään partiojohtajan kanssa suorituskeskustelu. Keskustelun sisältö liittyy yleensä menneeseen partiovuoteen.

SUORITUSKIRJA                >Vartiolaisen kirja, >Sudenpennun kirja

SURULIPUTUS                    >liputus

SURVIVAL-KILTA RY      

Kilta syntyi 70-luvun alussa pääasiassa porilaisten partiojohtajien aloitteesta. Se järjestää henkiinjäämisharjoituksia ja ulkoiluturvallisuuskursseja.

SUSI                                       >Impeesa

SUSIMERKKI                      

Sudenpentu saa merkin Susi.-vaiheen suoritettuaan. Se on kankainen merkki, joka ommellaan lupausmerkin yläpuolelle, väli 5 mm. >Vaihemerkit, >käpälämerkit

SUSI-VAIHE                         >Sudenpentuohjelman yksi vaihe

SUUNTIMA                         Jonkin esineen suunta kompassin tai jonkin muun suuntimiskojeen avulla määrättynä.

SUURI KUNNIA                  >suuri tervehdys

SUURI TERVEHDYS          

Suuressa tervehdyksessä oikea käsivarsi ojennettiin suorana viistoon ylöspäin. >lipputervehdys; >suuri kunnia

SUURLEIRIT                       

Suurleireiksi kutsutaan keskusjärjestön järjestämiä partioleirejä.

Suurleirit kautta aikojen:

1919 Porvoo                          Suomen Partioliitto

1925 Turenki                         Suomalainen Partiopoikaliitto

1926 Kangasala                    Suomalainen Partiopoikaliitto

1927 Kangasala                    Suomalainen Partiopoikaliitto

1928 Kangasala                    Suomalainen Partiopoikaliitto

1929 Kuopio                          Suomalainen Partiotyttöliitto

1930 Kangasala                    Suomalainen Partiopoikaliitto

1930 Espoo                            Finlands Svenska Scoutförbund

1931 Keuruu                          Suomalainen Partiotyttöliitto

1932 Savonlinna                   NMKY:n Partioliitto

1932 Sipoo                             Finlands Svenska Scoutförbund

1932 Hanko                           Finlands Svenska Flickscoutförbund

1933 Nastola                         Suomalainen Partiotyttöliitto

1934 Kaupinsaari                  NNKY:n Partioliitto

1934 20-30.7.                          Lauttasaari (Drumsö)           Finlands Svenska Scoutförbund

1935 6-15.7                             Lohja, Kalevala     Suomalainen Partiopoikaliitto

1935 Kaskinen                      Finlands Svenska Flickscoutförbund

1935 Vierumäki                      Suomen Vapaa Partioryhmä (Suomen pl 25.v juhlaleiri)

1936 Kultaranta                    NMKY:n Partioliitto

1936 Partiopoukama             Suomalainen Partiotyttöliitto

1937 Loppi                             Suomen Siniset Partiotytöt

1938 Pieksämäki                    Suomalinen Partioliitto, talvisuurleiri

1938 Pietarsaari                     Finlands Svenska Scoutförbund

1938 Teiso                             Finlands Svenska Flickscoutförbund

1948 Vierumäki                      Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ)                      Erkki Karvinen

1949 Loilanniemi  Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ)

1953 16-27.7                           Tapiola   Sulkava  SPJ                                          Verneri Louhivuori

1958 Hopearanta                  Hanko    SPJ                                                          Osmo Vesikansa

1958 Loilanniemi                   SPTJ, vj-leiri

1959                                        SPTJ

1963 26.2-3.3                          Jyväskylä              Mustankorkea SPJ, talvileiri

1965 6-16.8                             Hakkis                    Sauvo SPJ                             Lauri Winter

1970 Sompio                          Kiilopää SPJ                                         Kullervo Kemppinen

 

Suomen Partiotyttöjärjestö:

1961 Neljän tuulen leiri        Joutsa                                                    Kata Jouhki

1965 Neljän tuulen leiri        Joutsa                                                    Ulla-Maija Pasanen

1970 Neljän tuulen leiri        Eno                                                         Ritva Jussila

1974 Neljän tuulen leiri        Sauvo                                                     Leena Lampinen

 

Suomen Partiolaiset

1979 1-10.8             Karelia    Koli

1985                        Miilu       Kankaanpää, Jämijärvi                         Marjaana Suosalmi

1990  1 - 9.8            Tervas    Kannonkoski                                        Risto ‘Albert’ Pyysalo

1996 18.7 - 27.7      Loisto     Hanko                                                    Pekka ‘Zorro’ Saarela

2004 28.7 – 5.8       Tarus      Padasjoki                                               Marjukka Rehumäki

 

>Satahankaleiri

SVINHUFVUD ELLEN       

P.E. Svinhufvudin puoliso, Suomen partiotyttöjen suojelija, jonka mukaan nimettiin tyttöjen toimintakilpailu

SVINHUFVUD PEHR EVIND

1861 - 1944, Suomen Tasavallan kolmas presidentti , Kunniapartiolainen

SVINHUFVUD-KILPAILU

tyttölippukuntien valtakunnallinen toimintakilpailu, joka sai nimensä kiertopalkinnon lahjoittajan Ellen Svinhufvudin mukaan. Palkinto oli taiteilija Gerda Qvistin suunnittelema pronssinen partioaiheinen korkokuva, jonka alaosaan kaiverrettiin voittajalippukunnan nimi ja vuosiluku. 1950-luvulla.

SVPP                                      >Suomen Vapaan Partioryhmän Poikaliitto

SVPR - FFSB                         >Suomen Vapaa Partioryhmä

SVPRpj                                   >Suomen Vapaan Partioryhmän Poikajaosto

SVPRtj                                    >Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöjaosto

SVPT                                      >Suomen Vapaan Partioryhmän Tyttöliitto

SWOPATA                           vaihtaa tavaraa

SWOPPAUS                         >Partiokeräilijät ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.

SYDVESTI                             Vedenpitävä, kalastajamallinen sadepäähine tai lounaistuuli.

SYMBOLIIKKA                   >Heraldiikka

SYTYKE

SYVÄYS                                                Korkeus kölin alareunasta vesilinjaan.

SYYSKAUDEN ALOITUS/PÄÄTÖS

SYYSMESTARUUSKILPAILUT

SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kilpasarjat: punainen-, sininen-, harmaa- ja ruskeasarja

SÄPY                                     Vanha ohjekirja. Suomalaisen Partiopoikaliiton Säännöt ja Pysyväismääräykset.

SÄÄVELI                              Tuluspussi; >Tulukset

TAITOKOULUTUS

Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmä rakentuu Taitokoulutuksesta ja >Johtajakoulutuksesta. Suurin osa SP:n ja piirien järjestämistä kursseista kuuluu taitokoulutukseen.

TAITOMERKKI

>harrastusmerkki; Taitomerkkijärjestelmän tavoitteena on partio-ohjelmaa täydentäen ja tukien helpottaa partion päämäärän saavuttamista. Sen tarkoituksen on innostaa aktiiviseen toimintaan ja totuttaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Hyväksytyn tehtäväsuorituksen tai suoritussarjan jälkeen on oikeus hankkia ko. taitomerkki ja käyttää sitä oikeassa hihassaan. Suorituksessa perehdytetään suorittaja johonkin tiettyyn aiheeseen. Taitomerkki suoritetaan joko yksin tai kaverin tai koko vartion kanssa yhdessä. Taitomerkit on jaettu Sudenpentujen taitomerkkeihin ja vartiolaisen taitomerkkeihin. Sudenpentujen taitomerkit ovat kolmion muotoisia ja vartioikäisten pystymallisia suorakaiteen muotoisia kangasmerkkejä, jotka ovat jaetut kahteen tasoon; >kisällitaso ja >mestaritaso. Taitomerkit ommellaan (partiolainen ompelee itse) oikeaan hihaan kahteen riviin alkaen olkapäästä.

TAITOMERKKIKURSSI   

Kurssit on tarkoitettu laumanjohtajille ja vartionjohtajille. Kurssilla saa ideoita ja vihjeitä jonkin taitomerkin suorittamiseen.

TAITOMERKKISUORITUS

Vartioiden ja laumojen johtajat ottavat vastaan jäsentensä suorituksia eli erilaisia ja eriasteisia taitotehtäviä, joista hyväksytysti suoritettuaan suorittaja saa >taitomerkin

TAITOMERKKIVAATIMUS

Hyväksyttävästi suoritetussa >taitomerkissä on tietyt vaatimukset, jotka pitää täyttyä.

TAKILA                                                >Riki

TALJA                                   >bloki

TALKA                                

>sikopalkki; Veneen sisäpuolella, sen keskiviivassa näkyvä emäpuun suuntainen tukipuu on talka eli sikopalkki.

TALOUDENHOITAJA       Hoitaa lippukunnan talousasioita. Ks. Rahastonhoitaja

TALVILEIRI

Telttamajoituksena toteutettu leiri. Talvileirin perinteisimpiin ohjelmiin luonnollisesti kuuluu polttopuiden sahaaminen ja pilkkominen. Kaminallisessa teltassa puiden kulutus on suuri ja siksi polttopuita tarvitaan runsaasti. Hiihtäminen, erilaiset leikit, pelit ja kipinämikkovuorot kuuluvat tavallisesti leirin jokapäiväiseen ohjelmaan.

TALVIMESTARUUSKILPAILUT

SP:n järjestämä >partiotaitokilpailu, joka pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kilpailusarjat: vihreä-, oranssi-, punainen-, sininen-, harmaa- ja ruskeasarja.

TALVITELTTA                   

Talviteltta on yli 8 hengen >kaminalla lämmitettävä teltta yleensä talvikäyttöön, joskin sitä joskus käytetään myös kylmänä ja kosteana kesäaikana vaatteiden kuivattamiseen. Teltta on ympyrän muotoinen (8-kulmainen)

TALVIVÄISKI                     

kudottu kalotti, jossa on valkoinen suorakulmainen risti päälaen yli. Kalottiosaan liittyvä 15-17 cm leveä valkoinen reunus laskostetaan sisäänpäin kolminkertaiseksi n. 5 cm leveäksi reunukseksi. Päähine otettu ensikerran koekäyttöön 1960.

TAMMISAARI-LEIRI        FSFSF-leiri 1959

TANSSIKURSSI                 

Kurssi on tarkoitettu vaeltajille ja muille tanssimisesta kiinnostuneille. Kurssilla harjoitellaan yleisimpien tanssien alkeet.

TAP                                       

Aikoinaan kolkkapoikien ns. nuolimerkit (vast partiopoikien luokkamerkkejä) olivat nuolenkärjenmuotoisia merkkejä, joissa esiintyi kirjaimet T, A, P. Kirjaimet muodostuivat sanoista “tee aina parhaasi!.

TAPAHTUMAKARTTA   kisalakana ;partiotaitokilpailun tai suunnistuskilpailun tapahtumakartta.

TAPAHTUMAMERKKI

Kankainen tapahtumamerkki osoittaa, että partiolainen on osallistunut johonkin isoon partiotapahtumaan. Se kiinnitetään oikean taskun ja järjestötunnuksen yläpuolelle. Merkkiä kannetaan seuraavaan tapahtumaan asti kuitenkin enintään yksi vuosi. Mikäli merkki on metallinen se kiinnitetään >partiovyöhön, jossa sitä kannetaan aina.

TAPIO MIKKO

Mikko Keijo Kullervo Tapio ”Ukko” ”Partio-Ukko”, 21.2.1909 Hämeenkyrö – 24.9.1976 Mikkeli, Varkauden Partioveljet, Sulkavan Tapiolan partio-opiston perustaja ja johtaja, Hopeasusi no:19.

TARINAT                             s. 203

TARPOJA                             ennen yli 15-vuotiaita tyttöpartiolaisia kutsuttiin tarpojiksi, nykyisin he ovat >vaeltajia.

TARPOJAJOHTAJA          Nykyinen nimitys on >Vaeltajajohtaja.

TARPOJARYHMÄ             Nyk. vaeltajaryhmä

TARPOJASARJA                lähinnä johtajille ja >tarpojille tarkoitettu >pt-kilpailusarja

TARPOJATYÖ

On 15-20 vuotiaitten tyttöjen partiotoimintaa (nyk. >Vaeltajat). He muodostavat oman, korkeintaan 10-jäsenisen tarpojaryhmänsä aikuisen tarpojajohtajan ohjauksen alaisina.

TARTAANI                         

Skottilainen nelivärinen ruudullinen villakangas. Partiojohjtajien jatkokurssin eli >Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneet saavat kiinnittää Maclarenin tartaanin >Gilwell-huiviinsa. >Gilwell-Park.

TARUS                                  Suomen Partiolaisten viiden kansainvälinen suurleiri Padasjoella 28.7 - 5.8.2004.

TAULA                                

Helposti syttyviä puulastuja; Taulakäävän sisuksesta valmistettu kuohkea, kuiva massa, jota käytetään sytykkeenä. >tulukset

TAULASALO                      Aikoinaan Tampereen alueen leirikeskuksena toiminut paikka

TAUSTAYHTEISÖ            

Lippukunnan toimintaa tukeva yhteisö. Useimmilla lippukunnilla taustayhteisönä toimii seurakunta, mutta se voi olla myös raittiusyhdistys, liikelaitos tai muu yhteisö. Sen pääasiallinen tehtävä on aktiivisesti tukea lippukunnan toimintamahdollisuuksia.

TAVOITTEET

TEHTÄVÄKORTTI                             PT kisoissa käytettävä vastauslomake tai suunnistuksen kilpailukortti.

TEHTÄVÄKÄSKY             

Partiotaitokisojen tehtävä-/toimintapisteessä vartiolle annettava suullinen tai kirjallinen ohje kilpailutehtävän suorittamiseen.

TEHTÄVÄRASTI                                Pt-kilpailujen tehtäväsuorituspaikka

TEHTÄVÄÄ OSOITTAVAT MERKIT

TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN               Yksi partiotoiminnan tärkeimmistä ominaispiirteistä. Learnin by doing.

TELJO                                    kolmikulmainen istuin, tuhto, piitta

TELTTA

Helposti koottava ja purettava tilapäinen asumus, jonka rakenneaineina pääasiassa ovat jokin kangasmateriaali ja runkorakenteena kevytmetalli- tai muovikehikko. Retkeilyteltat jaetaan rakenteensa ja käyttötarkoituksen perusteella lähinnä laavu-, harja-, kupoli-, ja mm vankkuritelttoihin.

TELTANNARUSOLMU     Solmu; >Ulkosorkka.

TELTTAMERKKI               

Hopenavärinen, 1931. Merkin sai nukuttuaan seitsemän vuorokautta teltassa tai havumajassa. Jokaisesta sitä seuraavasta 14:vrk:sta sai uuden merkin, jotka kiinnitettiin partiovyöhön.

TELTTASALKO                  Teltan keskiosaa kannattava salko, riuku.

TELTTI                                  Vanha nimitys >teltasta

TEMPAUKSET                    >Operaatiot

TEMPPELINUOTIO                            >Torninuotio

TERVAS-90  SUURLEIRI

SP:n kansainvälinen suurleiri Kannonkoskella 1-9.8.1990, johtaja Risto “Albertti” Pyysalo

TERVEHTIMINEN                               >KÄTTELY

TERVETULOA PARTIOON-KURSSI              

Aikuisena partioon mukaan tuleville ja vasta-alkajille tarkoitettu kurssi. Käytetään myös nimitystä Partio Tutuksi-kurssi (V-SP).

TERYLENEKÖYSI                               >polyesterköysi; keinokuituköysi

THINKING DAY FUND     

22.2 vietetään vuosittain Muistelemispäivää, jolla kerätään varoja kansallisten liittojen ja kansainvälisen toiminnan hyväksi. Muistelemispäivärahasto on partiotyttöjen Maailmanliiton kehitysyhteistyörahasto. Rahasto on perustettu 1932 ja tukee ja edistää partiotyttötyötä kaikkialla maailmassa.

TI-TAA                                 Partiotalon ajankohtainen sähköinen uutiskooste SP:n luottamushenkilöille.

TIE SELVÄ ON                     Partiotyttöjen Maailmanliiton marssi. Säveltänyt Jean Sibelius ja sanoittanut Aale Tynni.

TIEDOTTAJA

TIETOISKU PARTIOSTA  >Tietoiskuilta

TIETOISKUILTA

Partiotoimintaa esittelevä noin kahden tunnin kestävä ohjelmapaketti partiolaisten vanhemmille, taustayhteisön jäsenille, nuorisotyöntekijöille ja asiasta kiinnostuneille.

TIIPII                                      Intiaaniteltta; T on intiaanien käyttämä asumus, jonka keskellä on tulisija

TIKKUPULLA     

Perinteisiä nuotiolla paistettavia lämpimäisiä, jotka on helppo valmistaa. Ainekset; vettä, suolaa, rasvaa ja vehnäjauhoja. Aineet sekoitetaan taikinaksi, joka kierretään tikun ympärille ja paistetaan nuotiolla kuten makkara.

TOIMEN POJAT                 

Helsinkiin 1910 perustettu lippukunta (Toimen Pojat – Unga Fribuggare), joka oli ensimmäisiä Suomessa. (varmaa tietoa ensimmäisestä ei ole). Kurt Stenius oli yksi perustajista. Toimen Poikia oli myöhemmin myös muilla paikkakunnilla.

TOIMEN TYTÖT

Ensimmäisenä Suomessa aloittanut tyttölippukunta (1910). >Toimen Poikien sisarlippukunta. Alussa käytettiin nimitystä Fribyggarflickor – Toimen Tytöt partioyhdistys. Toiminnan perustaja oli >Heléne Alopaeus-Lindholm, jonka tyttäret Gerda (Helle) ja Ingeborg (Nams) toimivat ensimmäisinä tyttövartioiden johtajina. Kun partiotoiminta kiellettiin 22.9.1911 niin TT käyttivät itsestään nimitystä ”Harakanvarpaat”. Nimitys syntyi siten, että kun tytöille ilmoitettiin partiotoiminnan kieltämisestä, niin he päättivät kuitenkin jatkaa toimintaa. Joku esitti sitten kysymyksen,  – millä nimellä sitten jatketaan kun emme saa olla partiolaisia – niin yksi tytöistä vastasi, että – ollaan sitten vaikka harakanvarpaita.

TOIMIHENKILÖT               Lpk:n vuosikokouksessa valitut henkilöt erityistehtäviin.

TOIMINTAKILPAILU       

Jotkut vartiot ja laumat lippukunnissa kilpailevat keskenään toimintakauden aikaisesta toiminnastaan

TOIMIVA PARTIOJOHTAJA

Partiosäätiö myöntää vuosittain nuorelle aktiiviselle partiojohtajalle (johtajille) 1.000 euron suuruisen apurahan käytettäväksi partiokoulutukseen.

TOINEN LUOKKA

Toista vaihetta eli II-luokkaa suorittava partiolainen ; >luokkasuoritukset. B-P: "Kukaan partiolainen ei halua jäädä kauaksi aikaa toisen luokan partiolaiseksi, vaan haluaa tulla ensimmäinen luokan partiolaiseksi niin pian kuin mahdollista.

TOINEN VAIHE                   >Toinen luokka

TONKKA                              Isokokoinen nestesäiliö; esim. vesi-, maitotonkka

TONTTU              

Alle 11-vuotiaita tyttöpartiolaisia kutsuttiin aiemmin tontuiksi. >Sudenpentutoiminnan historia. Tonttujen tunnus; "Tahdon tehdä parhaani", laki; "Tonttu puhuu totta ja tottelee, on hyödyksi ja iloksi muille", lupaus; "Lupaan koettaa rakastaa Jumalaa ja Suomi-kotia sekä auttaa muita ihmisiä, varsinkin kotiväkeäni joka päivä". Tontut muodostuivat pienistä ryhmistä jotka olivat tonttuparvia

TONTTUPARVI                   >Tonttu; joukko tonttuja

TONTTUOSASTO              >nyk. sudenpentuosasto

TORNINUOTIO  

Pyramidin ympärille on rakennettu nelikulmion mallinen torni. Tornin yläosaa voi hiukan laittaa keskemmälle, jotta pyramidin tuli tarttuu paremmin myös tornipuihin. Palaessaan puut vajoavat nuotion keskiosaa kohti. Sytykkeet voi laittaa pyramidin keskelle, josta ne on helppo sytyttää. Torni suojaa myös jonkin verran tuulelta syttyvää pyramidia. Nuotio palaa kauan ja sen voi rakentaa melko korkeaksikin, jolloin parhaimmillaan se on näyttävä ja laajaa aluetta lämmittävä nuotio. Iltanuotio.

TORNISTERI                        >rinkka

TOTEEMI                             

>leiritoteemi; Seremoniatoteemi. Sudenpentulaumoilla oli ennen käytössä toteemi, johon kiinnitettiin mm. erivärisiä nauhoja suoritusten merkiksi.

TRALLI                                                 Aluksen lattialla käytettävä kehikko, jonka päällä kävellään

TRANGIA                             >Retkikeitin

TRAVOIS                                              >Purilaat; Kuljetin

TREVIRAKÖYSI                  >polyesteriköysi; keinokuituköysi

TUHTO                                  siirrettävä istuin, penkki

TUKIYHDISTYS 

Lippukunnan toiminnan tukemiseen perustettu yhdistys (Esim. >vanhempainneuvosto, kannatusyhdistys, kilta)

TUKKIKYTKY                     >tukkisolmu

TUKKISOLMU                    tukkikytky; käytetään köyden pään kiinnittämiseksi paaluun tai tukkiin

TULEN KÄSITTELY           >Nuotio

TULEN SYTYTTÄMINEN >Nuotio

TULEN TEKO                       >Nuotio

TULEVAISUUDEN PLANEETTA    Sudenpentujen partio-ohjelmaan kuuluva osa-alueen nimitys.

TULIPUSSI

TULITIKUT                         

Puusta, kartongista tms. valmistettu sytytysväline, jonka sopivasta kemikaaliseoksesta valmistettu massapää voidaan kitkan avulla sytyttää. Massapää voi olla fosforia, kaliumkloraattia, rikkiä ja arabikumia.

TULUKSET                           Tuleniskuvälineet; iskurauta, pii ja palanen >taulaa, joita säilytetään pussissa eli säävelissä

TULUSKAPULAT               >Rakovalkean pöllien välissä olevat kapulat, joilla säädellään tulen suuruutta.

TULUSKIVET                       Tulen sytyttämi